Mitä työhyvinvointi on? Kaisa 95 v. Mitä työhyvinvointi on? -Yhteiset pelisäännöt ja työnilo - miten olemme toisillemme ihmisiksi -Työn imu ja positiivisen psykologian näkökulma -Työhyvinvoinnin laaja-alainen ymmärtäminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto …emme tarvitse vain terveitä, ahkeria ja älykkäitä, vaan innostunteita ja luovia Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Työelämän vallankumous Mielen vallankumous: tehdastyöstä ajatustyöhön Mittaamisen vallankumous: ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen Johtamisen vallankumous: ulkoisen johtamisen rinnalle sisäisen johtamisen vaatimus Tuominen S. & Pohjakallio P. 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi Työolobarometristä sivistystoimesta http://www.ttk.fi/toimialat/kunta-ala_ja_seurakunnat/kunta-alan_tyoolobarometri 73 % melko tai erittäin rasittunut psyykkisesti 58 % melko tai erittäin paljon piilossa olevia asioita 37 % melko tai erittäin paljon kokenut työpaikka- kiusaamista työtovereiden taholta (eristämistä, työn mitätöimistä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta); 51 % asiakkaiden taholta 89 % voi oppia koko ajan uusia asioita 86 % keskustellaan yhdessä työtehtävistä ja tavoitteista 81 % tehnyt parantamisaloitteita Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 5

Professionaalisuus uudelleenmääriteltävänä Professio: lupa suorittaa erityistä yhteiskunnallista tehtävää Omaan erityiseen kompetenssiinsa vedoten professioiden haltijat ovat voineet vaatia ulkopuolisilta (työnantaja, poliittiset päättäjät, oppilaiden vanhemmat) autonomiaa työnsä tekemiseen mutta myös toimintaansa kohdistuvaa luottamusta Asetettu uusia kriteereitä: tulosvastuu, läpinäkyvyys, vanhemmista tullut asiakkaita Huges, E.C. 1984 Social Role and the Division of Labor. Teoksessa E.C. Huges. Sociological Eye. Selected Papers. 397-407.New Brunswick: Transaction Books. Evetts, J. 2009. The management of professionalism: a contemporary paradox. Teoksesssa S. Gewirtz, P. Mahony, I. Hextall & A.Gribb (toim.) Chancing Teacher Professionalism. International trends, challenges and ways forward. Oxon: Routledge. 19-30. Kyllönen, M. 2011. Tulevaisuuden koulu ja johtaminen. Skenaariot 2020-luvulla. Tampereen yliopisto: Kasvatustieteiden yksikkö. Rajakaltio, H. 2011. Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineissa. Tampereen yliopisto: Kasvatustieteiden yksikkö. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Koulun skenaariot? Uhkakuva Lamaantuva koulu resurssien niukkenemista entisestään, sen houkuttavuuden vähenemistä työpaikkana ja keskusjohtoisuuden lisääntymistä. Opetus jäisi taka-alalle hoidollisilta ja kasvatuksellisilta tehtäviltä. Markkinavetoinen koulu puuttuvat resurssit sponsoreilta ja toiminta näiden ehdoilla yksilöiden tarpeita tyydyttäen. Koulun yhteiskunnalliset tehtävät jäisivät taka-alalle ja julkisin varoin pidettäviin kouluihin hakeutuisivat vain varattomat. Kyllönen M. 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Positiivisin skenaario: Toivottu tulevaisuus monitoimikeskus, jossa kaikki lapsen päivähoidon, kasvun, terveydenhuollon ja oppimisen palvelut ovat lähekkäin. alueellisen oppimisen keskus, jossa eri-ikäiset kohtaavat ja oppivat keskenään kontaktissa alueensa työelämään. verkostokoulu, jossa koulu ja työelämä lomittuvat ja jossa taitavampi opettaisi aloittelijaa. Myös osaamisia yhdisteltäisiin ja jaettaisiin verkostoissa, maailmanlaajuisestikin. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Kyllönen M. 2011

Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi Viisi piirrettä yhteisiä arvoja ja hyvinvointia vahvistaneissa kouluissa Runsas kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan välillä – oppiminen ja ristiriitojen ratkominen Tunne yhteisesti jaetusta vastuusta, kun kouluja johtavat ihmiset eivätkä ”säännöt ja ohjeet” Rakenteita (parit, tiimit, palaverit), jotka tukevat yhteisöllisyyden ja avun tarjolla olemisen kokemuksia Avoimuuden kulttuuri helpottaa ristiriitojen, epätäydellisyyden ja epäonnistumisten käsittelyä Ammatillista kasvua, oppimista ja itsetuntoa tukeva toimintakulttuuri Hakanen J. 2006 Terveet koulut Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi

Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli – huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. ”Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.” M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Näkökulman vaihdos: ”Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon” Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Työn voimavarat ja vaatimukset Työyhteisö Työkaverit Työn määrällinen kuormittavuus Kiire Arvostus Esimiehen tuki Epävarmuus jatkumisesta Varmuus työstä Palaute Vaikeus ja vastuullisuus Oppilaat Oma asenne Rooliristiriidat Meteli Työn ja muun elämän ristiriita Vaikuttamisen mahdollisuus Tunteita kuormittava vuorovaikutus oppilaiden kanssa Kuvio Voimavaramalli Työn palkitsevuus ja kehittävyys Innovatiivisuus Huono henki Työn fyysinen kuormittavuus Huumori

Myönteiset tunteet laajentavat havaintokykyä Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Rakentavat henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn, M., & Fredrickson, B. 2009a. Positive Emotions. In C. R. Snyder, & S. J. Lopez (Eds.), Oxford handbook of positive psychology: 13-24. Oxford; New York: Oxford University Press. Cohn & Fredrickson, 2009 Broaden and build -teoria Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman ”kuvan” näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita »peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004 , Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka

Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi Professori Marja-Liisa Manka

Mikä meillä lisäisi työniloa? 2. 1. Vuoden päästä Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? 3. Karikot? Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle Tämä hetki Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20- 50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski . vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Johtaminen Työyhteisö + Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20 Oksanen 2009

Nykyisessä työpaikassa kannustamaan jatkavat tekijät (n=343) Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos, Työhyvinvointi

Professori Marja-Liisa Manka Hyvän johtamisen huoneentaulu Huolehdi, että työntekijöiden on turvallista hoitaa perustehtäväänsä. Anna sananvaltaa. Ole myönteinen ja avoin. Innosta ja kannusta kiitoksella, kehulla ja palautteella. Ole läsnä ja pyydä myös itsellesi palautetta. Ole oikeudenmukainen ja suoraselkäinen, tee päätöksiä. Tartu jämäkästi ja ratkaisukeskeisesti ongelmiin. Kehitä esimiestaitoasi. Kysy työntekijöiltä, mikä lisäisi työhyvinvointia ja toimikaa yhdessä ehdotusten perusteella. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja palautumisesta. Muista, hyvään johtamiseen tarvitaan aktiivisia työntekijöitä. Et selviä yksin. Manka & Bordi 2013 Professori Marja-Liisa Manka

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Työyhteisön keinoja positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, ”tähtihetket” työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus, tervehtiminen jokaisen työn arvostus – tehdään yhteistyötä älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? yhteisten “pelisääntöjen” tekeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Positiivinen palaute Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Omat keinot itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin katsominen”, harjoitteleminen stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26

Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus ”Minulta vaaditaan liikaa” ”Yöuni pätkii” Innostus ”Ihania haasteita” + Virittyminen työn imu stressi Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus ”Minusta ei ole mihinkään” ”En jaksa lähteä työhön.” Mukavuus ”Ihan kivaa!” ”Olisiko jo aika saada uutta?” Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Ylikuor- mitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Uni- häiriöt Krooninen väsymys Tilapäinen väsymys Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Olen kestävyy- teni rajoilla Mikään ei riitä Vaatimukset kasvavat Alentunut itsetunto Kukaan ei välitä Kyynisyys Uupuminen En kelpaa Työkyvyt- tömyys Olen lopussa Energian rapautuminen AIKA Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Psykologinen pääoma Itseluottamus Toiveikkuus Optimismi Sitkeys on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 30 30

Myönteiset vahvistukset etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? jaa huolesi, keskustele http://www.youtube.com/watch?v=qR3rK0kZFkg Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessa Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille. Pilottihankkeessa testataan keskittymis-harjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa. Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveys-ongelmien ennaltaehkäisyyn. Yle 20.1.2013 Professori Marja-Liisa Manka

Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Palautumista edistävät harrastukset ja oman ajan ottaminen. Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnon-ympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. –syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin – jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus – miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Lisätietoa www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Tilaa koodilla 1NT33LNT -20 % asiakaspalvelu@sanomapro.fi p.020391000 Nuutinen S. , Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin – kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. . Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto