Suomi-koulujen opettajat suomenopettajina Reija Määttä rekamaat@jyu.fi Jyväskylän yliopisto Kielten laitos 2.2.2008

Mitä Suomi-koulut ovat? Frankfurtin Suomi-koulu marraskuu 2007

Suomi-koulut maailmalla 1. Suomi-koulu perustettu Kanadassa 1960-luvulla Nyt Suomi-kouluja toimii 36 maassa, joissa on yhteensä n. 3600 oppilasta Toimintaa tukee Opetushallitus Lukukausimaksut Vanhempien vapaaehtoistyö Lahjoitukset esim. Suomi-Seura ry Eri tahot järjestävät koulutusta opettajille Lisätietoja www.suomikoulut.fi

Suomi-koulujen toiminta Opetusta on tavallisesti 2 t / vko, yleensä lauantaisin Opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria Koulu on suomen kielen ylläpitäjä, kehittyminen vaatii panostusta myös koulun ulkopuolella Oppilaiden kohtaamispaikka

Oppilaat 1. Pysyvästi ulkomailla asuvat  suomen kieli on toinen, kolmas tai vieras kieli 2. Ulkomailla väliaikaisesti asuvat  suomen kieli on äidinkieli ja kotikieli Oppilasryhmät taidoiltaan ja iältään heterogeenisiä  Oppilaiden kielelliset tavoitteet vaihtelevat suuresti

Opettajat Opettajien koulutustaustat heterogeenisia Useimmilla ei ole suomen kielen tai opettajan koulutusta Aito kiinnostus suomen kieltä kohtaan Opettajayhteisöt: työ on usein yksinäistä < > kollegiaalinen tuki

Vaikeinta ja haastavinta Suomi-koulun työssä Oppilaiden eri tasoiset kielitaidot, eriyttäminen Tuntien suunnittelu uusien ja kiinnostavien aiheiden / ideoiden keksiminen motivaation aikaansaaminen, oppilaiden levottomuus materiaaliviidakko ”Saada vanhemmat ymmärtämään että olemme koulu emmekä lasten viikonloppuhoitopaikka ja että suomea pitäisi harjoitella kotonakin.”

Oppimateriaali opetuksessa Koulun resurssit vaikuttavat materiaaliin Esim. monistaminen, oppikirjat, askartelumateriaalit, Internet, autenttisen materiaalin hankinta Vain osa käyttää autenttista materiaalia Opettajat oppineet paljon työnsä kautta Useilla kouluilla kirjastot (lehtiä, kirjoja, DVD-elokuvia)

Opettajien käsityksiä kielitaidosta Puhumista pidetään usein tärkeämpänä kuin kirjoittamista (vrt. oppilaiden ikä ja tavoitteet)  Oppiminen ei aina tapahdu kaikilla kielitaidon osa-alueilla Lukemista arvostetaan ja kannustetaan Puhekieli < > kirjakieli, mitä pitäisi opettaa? Kuva: Aalto, E. 2007

Opettajien käsityksiä kielitaidosta Puheen ymmärtämisen harjoittelu koetaan vaikeaksi mm. pula materiaalista Rakenteita opetetaan vasta nuoriso- ja aikuisryhmille  Kielioppi mielletään säännöiksi ja rakenteiksi, joita ei lapsille opeteta Sanastoa opitaan esim. laulujen, leikkien kautta, oppituntien teemat

Opetukseen vaikuttavia tekijöitä Koulua usein lauantaisin tekemisen täytyy olla mukavaa, oppilaiden ikä huomioiden Oppilaiden ja heidän vanhempiensa motivaatio

Arviointi arviointi = todistus entäs jatkuva-arviointi ja itsearviointi? Useat koulut antavat todistuksen läsnäolosta ja sanallista, positiivista palautetta Vain muutamat koulut antavat numeroarvioinnin

Ilon aiheita tuottavia kokemuksia Suomi-kouluissa ”Oppilaat tulevat kouluun mielellään. Lasten takia tätä työtä jaksaa tehdä.” ”Oppilaiden palaute, edistyksen näkyminen, vanhempien kommentit.” ”Yhdessäolo lasten kanssa, lasten onnistumiset.” ”Oppilaat lähtevät tunnilta iloisesti ja olisivat valmiita jäämään vielä tunnin jälkeenkin.”

Lähteet: Pro gradu -työtä varten tehdyt haastattelut ja kyselyt Suomi-koulujen opettajille Opekon verkkokurssit Suomi-koulujen opettajille 2006-2008