Katajanokka oppimisympäristönä Osallistavaa ja monipuolista opetusta omassa kaupunginosassa Tavoitteena on hyödyntää Katajanokkaa oppimisympäristönä monipuolisesti ja oppilasta osallistaen tutkivin oppimismenetelmin. Kootaan kasvava tehtävä- ja materiaalipankki Katajanokasta opettajien yhteiseen käyttöön. (Fronter) Jaetaan tehtyä työtä. Tuotettu materiaali talteen ja kouluyhteisön luovaan käyttöön. Hyödynnetään mm. koulussa toteutetussa science-opetuskokeilussa käytettyjä ja tuotettuja materiaaleja ja siitä saatuja kokemuksia. Katajanokan ala-aste Soili Hyvärinen, Panu Jaskari, Pirjo Tolvanen

Oppimisympäristökuvaaja

"Eläinmetsästystä" Katajanokalla Opettaja kertoo Katajanokan vanhan puolen kivitaloista löytyvän paljon eläinhahmoja. Kuljetaan yhtenä ryhmänä opettajan johdattamaa reittiä ja katsellaan ylös. Opettaja kirjaa löytyneet eläinhahmot muistiin. Kuinka monta eläintä yhdessä löysimme? Palataan luokkaan ja kerrataan löytyneet eläimet. Opettaja esittelee kivieläimistä otettuja valokuvia(kuvat Fronterissa) Kuinka monta eläintä jäi löytymättä? Koetetaan jatkossa tehdä tarkkoja havaintoja, jotta kaikki löytyisivät! (Tarkat havainnot, ympäristöherkkyys, liikkuminen koulun lähiympäristössä, liikennesäännöt,värit, muodot. rakennettu ympäristö/luonnonympäristö) Oppimistoiminnan kuvaus [Kuvateksti tähän tarvittaessa] Esimerkki ongelmalähtöisestä Katajanokan vanhaan puoleen tutustumisesta

KOOTAAN KADUNNIMET TARKASTELLAAN / LUOKITELLAAN/JÄRJESTELLÄÄN KATAJANOKAN KADUNNIMIÄ OTETAAN SELVÄÄ KADUNNIMIEN ALKUPERÄSTÄ MENNÄÄN KADUILLE Poiminta kirjasta Helsingin kadunnimet: Linnankatu- Slottsgatan, 1859 muodossa Slottsgatan,. Keisarillisen linnan mukaan. sen Carl Alexander Engel ( J.C.L. Engelin poika) 1830-luvulla suunnitteli Katajanokan kalliolle nyk. Uspenskin katedraalin tienoille, mutta joka sittemmin sijoitettiin Pohj. Esplanadinkadun ja Mariankadun kulmaukseen… Oppimistoiminnan kuvaus KATAJANOKAN NIMISTÖÄ, Kadunnimet

Katajanokka oppimisympäristönä Miksi mennä luokasta ulos oppimaan? Lähiympäristössä opiskelu tarjoaa aineksia kestävän ympäristö- ja luontosuhteen syntymiselle ja antaa tietoja ja taitoja, joiden avulla lapsi ymmärtää ympäristöään. Toiminta tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja omaan lähiympäristöön. Havaintoja tehden, kaikkia aisteja käyttäen, oppilas saa tietoa ympäristöstään, esineistä, asioista, eliöistä ja ilmiöistä. Oppilas harjaantuu kuvailemaan, vertailemaan, järjestämään ja luokittelemaan havaintojaan. Havaintojen pohjalta opitaan löytämään syy-seuraus-suhteita ja opitaan tekemään päätelmiä ja johtopäätöksiä.