1 4. Itsearviointiprosessi - yhteys sopimusohjaukseen Osallistujat/kohderyhmä Sosiaali- ja terveystoimen kaikki tulosalueet osallistuvat itsearviointiprosessiin.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toiminnan suunnittelu KPKssa.
Advertisements

konsernin johtamisjärjestelmä
Markkinointi KJT-Johtokunta Open
Vanhuspalvelujen kirjaamisen haasteet
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUS
 Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle  Päätoteuttajana on Turun yliopisto  Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa.
MPKK:n laadunvarmistus-järjestelmän kehittäminen auditoinnin jälkeen
laatujärjestelmä= asiakaspalautejärjestelmä?
Markus Söderlund Kanuuna-seminaari, Tampere Miksi ja miten nuorisojärjestöjen työtä kannattaa arvioida? #nuorisojärjestöt #laatu #arviointi #palaute.
Projektisalkun hallinta
Itsearvioinnin toteuttaminen
”Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä” AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI Anneli Airola, Pohjois-Karjalan.
5. Laadun normiperusta ja erityisvaatimukset
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
Toimintasuunnitelma kaudelle Joukkueenjohto Johtokunta Open
Anu Portti Laatupäällikkö
Tule Urheiluseuraan Liikkumaan -hanke. TUL:n Tule Urheiluseuraan Liikkumaan -hanke on uusi seurojen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on saada urheiluseurojen.
Laatukriteerien pilotointi ja itsearvioinnin toteutus KAOssa Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto.
SSKKY laadunhallintajärjestelmän itsearviointi 2014 Elise Anttalainen-Kulmala Mikko Kaskari.
Espoo-strategia, toimeenpano ja toteutuminen vuonna tarkastuslautakunta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Verkko-opetuksen laatu yliopisto-opetuksessa Vopla-hankkeen esiselvityksen tulokset Janne Sariola, HY Annikka Nurkka, LTY Sari Tervonen, KuY Verkko-opetuksen.
Tuetun oppisopimuksen kehittäminen Etelä-Suomen verkostohanke Hankkeen aloitusseminaari Ulla Poutiainen
JATKAJAKOULU Jatkajakoulun laadun arviointi. JATKAJAKOULU Kriteeristö ja laadun arviointi 1. arvioinnin kohteena ovat Jatkajakoulun käyneet opiskelijat.
Toimintasuunnitelma & Vuosikertomus Alueelliset järjestöpäivät
MONIALAINEN LIIKKUVA TUKI HAJAUTETTUUN ASUMISEEN Arviointityöskentely
INFOTILAISUUS HY – Aalto - TaY OTM projekti käynnistyy Niina Jokela / Kansainvälisen vaihdon palvelut1.
Projekti käsitteenä Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta.
Ammattiosaamisen näyttö -prosessi
Strateginen toiminnan ja talouden ohjaus Metropoliassa Tuula Kiiskinen.
Viestintäsuunnitelma
1 ”Laadunhallintajärjestelmä toiminnan kehittämisen viitekehyksenä” Helsingin yliopisto
Liite 4 Laadunhallinnan viitekehys (arviointialueet) Tulokset
MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI
Oppisopimuskoulutuksen laadunhallintaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjän toimesta Tuula Hoivala, Pirkanmaan oppisopimuskeskus
Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen LARK 3 -hanke Sari Mikkola
Kulttuurin ja luovan alan T&K-projektien sisäisen arvioinnin kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Robert Arpo
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tieto- hallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Synergiaryhmä.
Outi Elonheimo Dosentti, LKT, kehittämisasiantuntija
Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työtyytyväisyyskysely 2011
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Itsearviointien seurantaseminaarit Esiin nousseita laadunhallintaan liittyviä näkökohtia JR
Dokumentointi kyse on asioiden ”paperille panemisesta” toimintoja on helpompi arvioida, muuttaa ja parantaa työntekijöiden tehtävät ja vastuut tulevat.
Kokonaisarkkitehtuurin rajapinnat kohdealueelle. pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Kohdealueiden raportointi, viestintä ja yhteistyö 2 JHKA Kohdealue.
Hannele Kauppinen ja Sirpa Pajula
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Perusterveydenhuollon yksikkö - Lapin shp Ohjausryhmän kokous TÄNNE VOIT LISÄTÄ OMIA HUOMIOITASI,
Aluehallintovirastojen hallinnollisten tehtävien kokoaminen HALKO-projekti Tilannekatsaus
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
Kelan tules-kuntoutuksen toteutuminen kuntoutujan ja kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkimuksen.
Tammikuu 2010 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
Vuosikellon otsikko Tekstiä tähän Tekstiä
Tammikuu 2010 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
huhtikuu Kehysehdotus ja JTS VM:lle Hallituksen vuosikertomus
Tammikuu 2010 SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI
Katsomuskasvatuksen suunnittelun ja koulutuksen vuosikello
Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Amistossa
Itsearviointi Sari Rannanpää Oulu.
Jussi Koskivaara Kehittämispäällikkö HY tietohallinto
Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Amistossa
Taina Seppälä-Kolkka / S12!78
JHL SATAKUNNAN ALUERYHMÄN toimintasuunnitelma 2018
Selvityksen aikataulu ja alustava työsuunnitelma sekä organisointi
Elokuu 2009 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
Asiointipalveluiden laatu
Henkilöstölähtöisen kehittämisen vuosikello - esimerkki
Asiointipalveluiden laatu
kirjaston toiminnan- ohjausprosessi
Avoimen nuorisotyön arviointiväline: käyttöönotto Lounais-Suomessa (I aalto) Anu Gretschel, Erikoistutkija, FT, Nuorisotutkimusverkosto Pori,
RUOKAKASVATUKSEN VUOSIKELLO
Osallisuudesta Tanja Räty.
Esityksen transkriptio:

1 4. Itsearviointiprosessi - yhteys sopimusohjaukseen Osallistujat/kohderyhmä Sosiaali- ja terveystoimen kaikki tulosalueet osallistuvat itsearviointiprosessiin (mukaan lukien virastotasoiset hallintopalvelut) Itsearviointiin osallistuvat henkilöt ovat tulosalueen/tulosyksikön johtoryhmän tai sen muun toimintaa ohjaavan elimen jäseniä. Tulosalueiden johtoryhmissä on toimintasäännön mukaisesti kaksi henkilöstön edustajaa. Kriteeristö Kaikilla tulosalueilla on yhteneväinen ja vertailukelpoinen itsearviointia tukeva kriteeristö. Sosiaali- ja terveystoimen laatulupaukset/laatukriteerit pohjautuvat CAF2006 ja EFQM -viitekehykseen ja niiden yhdeksään (9) arviointialueeseen. Perehdytys Itsearviointiin osallistuvat perehdytetään itsearviointiprosessiin ja käytettävään kriteeristöön sekä tekniseen arviointivälineeseen. Tekniset välineet Yksilöarviointi ja organisaation sekä tulosalueen tulosten kumuloituva raportointi tehdään sähköisiä välineitä hyödyntäen (Webropol) Tulosten analysointi ja kehittämiskohteiden priorisointi Tulokset käsitellään niin, että arviointiin osallistuvien anonymiteetti varmistetaan (tulosten käsittelyn luottamuksellisuus varmistetaan) Kaikki itsearviointiin osallistuvat ovat analysoimassa tuloksia ja priorisoimassa kehittämistarpeita Tulosten analysoinnissa ja kehittämiskohteiden priorisoinnissa huomioidaan sopimusohjauksessa asetetut tavoitteet. Kehittämiskohteiden priorisoinnissa tulee varmistaa poikkihallinnollisuus ja minimoida kehittämistyön osaoptimointi. Tuloksista tiedotetaan muulle henkilökunnalle mm. intran välityksellä ja niitä käsitellään kaikilla johtoryhmätasoilla Liite 5

2 Itsearviointiprosessi Vuonna 2012 Tulosalueen arviointi ei edellytä tulosalueita laatimaan toiminnankuvausta Tulosalueen arvioinnin tukena voidaan käyttää mm. tulosalueen vuosikertomustietoja, OPTS-sopimusta ja muita tulosaluekohtaisia dokumentteja kuten toimintaohjeita sekä toiminnan ja talouden tilastoja Arviointi tehdään tulosalueen johtoryhmien jäsenten yksilöarviontina Arviointi tehdään sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinnan periaatteita vasten. Jokaisesta arviointialueesta (9) priorisoidaan vahvuudet (max.3 kpl) ja kehittämiskohteet (max. 5 kpl) ja arvioidaan asioiden kehittymisen aste (pisteytys 0-5). Tulosalueen johtoryhmä käy dialogia ja analysoi tulokset sekä priorisoi kehittämiskohteet nk. priorisointikokouksessa (n. 6h) Vuonna 2013 – 2015 Tulosyksiköiden arviointi edellyttää laatimaan toiminnankuvauksen yhdeksällä (9) arviointialueryhmittelyllä ja sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinnan periaatteiden ohjaamana Arviointi tehdään tulosalueen alaisten tulosyksiköiden nimeämien itsearviointiryhmien yksilöarviointina. Palvelutuotantojohtaja hyväksyy tulosalueiden esittämät arviointi- ja raportointitasot (tulosyksiköt) Arviointi tehdään sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinnan tarkistettuja periaatteita vasten. Vahvuudet (max. 3 kpl) ja kehittämisen kohteet (max 5 kpl) sekä pisteytys tehdään tarkemmalla tasolla eli arviointikohdittain (n kohtaa) Itsearviointiryhmä käy dialogia ja analysoi tulokset sekä priorisoi kehittämiskohteet nk. priorisointikokouksessa (n. 6h)

3 Itsearviointiprosessi vuonna 2012 Helmikuu * Itsearviointi- ryhmien nimeäminen * Itsearviointiin perehdytys (per tulosalueen jory) Projektinhallinta, johdon ja tulosalueiden välinen koordinointi ja laadunvarmistus Viestintä & kommunikaatio soten johdolle ja tulosalueille sekä tarvittaville muille sidosryhmille MaaliskuuTammikuu 2012 Kick off (palvelutoimen joryn päätös ) ValmistautuminenToteutus ja tulosten analysointiKehittämisen suunnittelu Joulukuu Kehittämis- suunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi Joryt ja perla Tammikuu 2013 Toiminta ja seuranta * Webropol – itsearviointi- linkkien toimitus * Itsearviointi yksilöarviointina (per tulosalueen joryn jäsen) Itsearviointi- tulokset valmiit (per sote ja tulosalueen jory) Itsearviointi- tulokset analysoitu ja kehittämis- kohteiden priorisointi alkanut Johtoryhmät: Sote, patu ja tulosalue Huhtikuu- Toukokuu Elokuu Itsearviointi- tuloksista priorisoidut kehittämiskohteet valmiit ja osana OPTS- neuvotteluja (per sote ja tulosalueen jory) Tulosalueiden kehittämis- kohteet tarkistettu hyväksyttyjen OPTS – tavoitteiden kanssa Johtoryhmät: Patu ja tulosalue

Pisteytys / Toiminta (arviointialueet 1 - 5)

Pisteytys / Tulokset (arviointialueet 6 - 9)

* Asiakaspalaute- tulokset perlaan * Henkilöstö- tyytyväisyys- kysely * Tulosalueen (tulosyksikön) itsearviointitulokset * Henkilöstö- suunnitelmat (sis. koulutus- suunnitelmat * Tulosalueen itsearviointi- tuloksista priorisoidut kehittämiskohteet valmiit ja osana OPTS -neuvotteluja * Asiakaspalaute- tulokset perlaan * Tulosalueiden toiminnanohjausmatriisin tavoite- ja mittaripäivitys * Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset * Kehityskeskustelut alkavat * Palkitseminen, mm. tulospalkkaus * Itsearviointi toteutettu * Tulosalueen itsearvioinnin tulokset analysoitu ja kehittämisen priorisointi alkanut * Asiakaspalaute- tulokset perlaan * Tulosalueiden priorisoidut kehittämiskohteet tarkistettu OPTS -tavoitteiden kanssa * Viestinnän käsikirjan päivitys SOPIMUSOHJAUS LAADUNHALLINTA