Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Järvipooliseminaari: Hulevedet 23.-24.2005 Kuopio Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Saijariina Toivikko Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

Mitä on hulevesi? Vesihuoltolakiopas, 2002: Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä.

Kuka vastaa hulevesien poisjohtamisesta? Kiinteistönomistaja tai – haltija Vesihuoltolaitos Kunta

Osa vesihuoltoa Vesihuoltolaki, 2001 § Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä;

Vesihuoltolaitoksen vastuu Vesihuoltolaki 2001 § Vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta; Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti

Tehtävän yksilöinti Vesihuoltolaitos hoitaa hulevesiviemäröinnin toiminta-alueellaan siten kuin siitä on sanottu toiminta-aluepäätöksessä sovittu kunnan kanssa sovittu asiakkaan ja vesihuoltolaitoksen välisessä liittymis- ja käyttösopimuksessa

Hulevesimaksut suosituksen mukaan Huleveden käsittelystä peritään perusmaksu ja liittymismaksu Perusmaksu voidaan veloittaa, kun alueella, jolla kiinteistö sijaitsee, on laitoksen hulevesiviemäri. Alueella oleva hulevesiviemäri hyödyttää kiinteistöä vaikuttamalla kiinteistöjen kuivana pysymiseen Perusmaksua voidaan veloittaa korotettuna, mikäli hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, vaikka alueella on hulevesiviemäri

Hulevesimaksujen muut mahdolliset käytännöt Käyttömaksuun sisältyvät myös hulevedet – ”vanha” käytäntö Käyttömaksu peritään mm. poisjohdettavan jäteveden laadun ja määrän perusteella Muu maksu mahdollinen (Vesihuoltolaki 19§) Poikkeustapaus, esim. hulevesiä laajalta asfaltoidulta alueelta.

Kiinteistön velvollisuus liittyä Vesihuoltolaki, 10 § Kiinteistöllä on velvollisuus liittyä, jos vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on erillinen hulevesiverkosto Kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Kiinteistön velvollisuus liittyä ja erotella jätevedet Yleisten toimitusehtojen 2.2 –kohta: ”Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi, on kiinteistö kohtuullisen ajan kuluessa velvollinen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja perustusten kuivatusvedet sekä liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin Jos sekaviemäröintiä jatketaan, siitä voidaan periä erillisviemäröinnin maksua korkeampaa maksua laitoksen taksan mukaan ”

Kunnan velvollisuudet vesihuollon kehittämisessä Kunnan tulee (Vesihuoltolaki, 5 §) kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kuivatustarpeet tulee huomioida (Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus) alueiden käytön suunnittelussa kaavoituksessa rakentamisen ohjauksessa

Kiinteistön tekniset rakenteet Rakennusasetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ohjeet viemärilaitteiston rakentamisesta Vesihuoltolaitoksen ja liittyjän välinen sopimus padotuskorkeus Yleiset sopimusehdot

Kunnan velvollisuudet kunnossapidossa Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (1.11.2005 alkaen) Kunnan on pidettävä yleisellä katualueella avoinna katuojat, sadevesikourut ja sadevesikaivot Tontin kohdalla jään, lumen ja roskien poistaminen tontin omistajan vastuulla

Maanomistajalla oikeus ojittamiseen Ei yleistä velvollisuutta kiinteistön hulevesien hallittuun poistamiseen OJITUS, Vesilaki, 6 luku Maanomistajalla on oikeus ojitukseen Oja voidaan tehdä tarvittaessa toisen maalle Maanomistaja voi johtaa vettä toisen ojaan ja on velvollinen osallistumaan ojan kunnossapitokustannuksiin Yhteinen ojitus

Vedenjuoksun muuttaminen Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen (Maankäyttö- ja rakennuslaki 165 §): Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että toimenpiteistä ei aiheudu huomattavaa haittaa naapureille Koskee myös kadun ja yleisen alueen omistajaa

Vastuun jako kunnossapidossa Paikallisesti ratkaistaan, mitkä avo-ojat kuuluvat mahdollisesti laitoksen verkostoon ja kunnossapitovastuulle, mitkä kunnalle Käytäntö vaihtelee ja kustannusten jako usein epäselvä Verkoston ulkopuolisen kokoojaojan kunnossapitokustannukset jaetaan hyödynsaajien kesken (ulkopuolinen alue on vesilain 6:53 §:n mukainen kuivatusalueen erillinen osittelualue)

Vastuun jako ongelmatilanteessa Vesihuoltolaitos vastaa vahingosta, joka aiheutuu laitteen epäkuntoon joutumisesta (Vesilaki luku 11 §2) Vesihuoltolaitos ei vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa ylivoimainen este (oikeuskäytäntö) Vakuutus korvaa - jos korvaa

Kehitysnäkymät Taajamatulvien ja hulevesiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi kehittämishanke, jossa mukana YM, MMM, VVY ja Kuntaliitto Laadittava kuntakohtaiset hulevesisuunnitelmat? Kaavoituksen ja vesihuollon välisen yhteistyön tiivistäminen Vastuukysymysten määritteleminen

LISÄTIETOJA Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Asemapäällikönkatu 7 00520 HELSINKI Puhelin (09) 868 9010 Faksi (09) 148 4750 Sähköposti vvy@vvy.fi Kotisivu http://www.vvy.fi