Vesihuolto-osuuskunnat osana kansallista vesihuoltopolitiikkaa Pellervon Päivä 2010 Vesihuolto-osuuskunta -seminaari Helsinki, 7.4.2010 Jaakko Sierla,

Esitys aiheesta: "Vesihuolto-osuuskunnat osana kansallista vesihuoltopolitiikkaa Pellervon Päivä 2010 Vesihuolto-osuuskunta -seminaari Helsinki, 7.4.2010 Jaakko Sierla,"— Esityksen transkriptio:

1 Vesihuolto-osuuskunnat osana kansallista vesihuoltopolitiikkaa Pellervon Päivä 2010 Vesihuolto-osuuskunta -seminaari Helsinki, 7.4.2010 Jaakko Sierla, MMM

2 Järjestelmien joustavuus Turvallisuus ja toiminta- varmuus Ympäristöllinen kestävyys Sosiaalinen ja yhteis- kunnallinen kestävyys Hyvä johtaminen ja resursointi Taloudellinen tehokkuus ja kestävyys Hyvän vesihuollon kriteerit Lähde: Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja 2007 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja

3 Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo Matriisimainen arviointijärjestelmä –vesihuoltolaitoksen yleistilan arviointi Mittarit –Organisointi ja talous; laitoksen asema ja rahoituspohja –Tekniset prosessit; veden laatu ja jäteveden puhdistustulokset, prosessin ohjaus, vuodot ja verkoston huuhtelutarve –Henkilöstö ja johtaminen; johtamisen taso, henkilöstön taso ja riittävyys, henkilöstön kehittäminen, työturvallisuus –Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen; häiriöiden määrä ja laatu, valmius toimia erityistilanteissa, varallaolo- järjestelyt, varaveden ja -voiman saatavuus –Asiakassuhteet; sopimukset ja asiakastyytyväisyys –Dokumentaatio; teknisen ja hallinnollisen dokumentaation taso Lähde: Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo 2008

4 Vesihuollon kehittämisestä haja-asutusalueilla Hyvin toimivalla vesihuollolla on tärkeä merkitys maaseudun elinvoimaisuuden kannalta, kehittämishankkeilla voidaan tukea esimerkiksi uudentyyppisiä kyläasumisen muotoja Maa- ja metsätalousministeriö painottaa haja-asutusalueiden vesihuoltotuen suuntaamista alueille, joiden saattaminen viemäriverkostojen piiriin lähivuosina on järkevää Valtion vesihuollon tuen kokonaismäärän arvioidaan tulevaisuudessa supistuvan Vesihuoltopalvelujen kehittämisen haasteena on kustannusten kattamisen ja kustannusvastaavuuden saavuttaminen ja varmistaminen läpinäkyvällä tavalla Suomen oloissa yhden tai useamman kiinteistön moitteeton vesihuolto on lähes kaikkialla maaseudulla toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin

5 Vesihuollon verkostojen laajentaminen Verkostojen laajentamisen periaatteet ja kriteerit läpinäkyviksi kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ohjausvälineeksi maankäytön tavoitteiden ja suunnitelmien huomioon ottaminen väestönkehityksen sekä muun yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen kehittymisen näkymien kriittinen tarkastelu vesihuoltolain mukainen kunnan järjestämisvelvollisuus erityistilanteisiin varautumisen huomioon ottaminen järkevien viemäröintihankkeiden toteuttamisen ajoitus ottaen huomioon haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva asetus hyvän vesihuollon kriteerien mukaisen toiminnan varmistaminen: yhteistyösopimukset, huollon ja päivystyksen ostopalvelut jne.

6 Vesihuollon organisaatiomuotoja Kunnan vesihuoltolaitos –Kunnan taseyksikkö, liikelaitos tai kunnan omistama osakeyhtiö Usean kunnan yhteinen seudullinen vesihuoltolaitos –osakeyhtiö tai kuntayhtymä Asiakkaiden omistama vesihuolto-osuuskunta –Seudullinen tai kunnan keskustaajamaa palveleva vesihuoltolaitos –Haja-asutusalueella toimiva oman vesilähteen ja/tai oman jätevesien puhdistamon omistava itsenäinen vesihuoltolaitos –Kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon liitetty erillinen vesihuoltolaitos –Pienehkö vesihuolto-osuuskunta, joka ei toimi vesihuoltolain tarkoittamana vesihuoltolaitoksena ja jolle ei ole vahvistettu toiminta-aluetta Muita

7 Vesihuolto-osuuskuntien kehitysnäkymiä Ammattimaisesti johdettu osuuskuntamuotoinen vesihuolto –Osuuskuntamuoto tarjoaa mahdollisuudet myös yritysmäiselle liiketoiminnalle –Omaa tilannetta on syytä arvioida ja sen pohjalta tarpeen mukaan harkita esimerkiksi fuusiota tai palvelujen ostoa Ns. emolaitoksen verkostoon kytketyt vesihuolto-osuuskunnat –Alan valtakunnalliset toimijat suhtautuvat vesihuoltolaitosten lukumäärän lisääntymiseen kriittisesti –Valtion tukea harkittaessa etusijalle asetetaan hanke, jonka toteuttaa alueella jo toimiva vesihuoltolaitos –Uusien vesihuolto-osuuskuntien hankkeista asetetaan etusijalle ne, joissa on sovittu hakijatahon toiminnan ja verkoston myöhemmästä sulautumisesta emolaitokseen –Osuuskunnan intressissä on varmistaa etukäteen toiminnan teknistaloudelliset edellytykset koko hankkeen elinkaaren mitassa

8 Vesihuoltolain tarkistaminen Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä 1.10.2008-30.4.2010 –selvitettäviä tarkistamistarpeita kehittämissuunnittelu varautumissuunnitteluvelvoite toiminta-alueen hyväksyminen toiminta-alueiden supistaminen vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuudet liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Kunnan ja vesihuoltolaitoksen vastuiden selventäminen hulevesien hallinnassa vesihuoltolaitosten maksujen, talouden ja raportoinnin säätelyn kehittämistarpeiden selvittäminen läpinäkyvyyden ja asianmukaisen ylläpidon turvaamiseksi