maankäyttö- ja rakennuslaki

Esitys aiheesta: "maankäyttö- ja rakennuslaki"— Esityksen transkriptio:

1 maankäyttö- ja rakennuslaki
LAIN SISÄLTÖ LUVUITTAIN: 1. LUKU: YLEISET SÄÄNNÖKSET 2. LUKU: VIRANOMAISET 3. LUKU: VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖ TAVOITTEET 4. LUKU: MAAKUNNAN SUUNNITTELU 5. LUKU: YLEISKAAVA 6. LUKU: KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA 7. LUKU: ASEMAKAAVA 8. LUKU: KAAVOITUSMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS 9. LUKU: KANSALLISET KAUPUNKIPUISTOT 10. LUKU: RANTA-ALUEITA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET 11. LUKU: TONTTIJAKO 12. LUKU: KADUT JA MUUT YLEISET ALUEET 13. LUKU: MAAN LUOVUTTAMINEN JA LUNASTAMINEN 14. LUKU: YLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISESTA JOHTUVA KORVAUS 15. LUKU: KEHITTÄMISALUEET 16. LUKU: RAKENTAMISTA KOSKEVIA MÄÄRITELMIÄ maankäyttö- ja rakennuslaki

2 maankäyttö- ja rakennuslaki
17. LUKU: RAKENTAMISEN YLEISET EDELLYTYKSET 18. LUKU: RAKENTAMISEN JA MUIDEN TOIMENPITEIDEN LUVANVARAISUUS 19. LUKU: LUPAMENETTELY JA LUPAHARKINTA 20. LUKU: RAKENNUSTYÖN SUORITUS 21. LUKU: RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT 22. LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO 23. LUKU: POIKKEAMINEN 24. LUKU: PAKKOKEINOT JA SEURAAMUKSET 25. LUKU: MUUTOKSENHAKU JA VIRANOMAISEN OIKAISUKEHOTUS 26. LUKU: ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 27. LUKU: VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET maankäyttö- ja rakennuslaki

3 maankäyttö- ja rakennuslaki
ASETUKSEN SISÄLTÖ LUVUITTAIN: 1. LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 2. LUKU MAAKUNTAKAAVA 3. LUKU YLEISKAAVA 4. LUKU KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA 5. LUKU ASEMAKAAVA 6. LUKU YHTEISET SÄÄNNÖKSET VUOROVAIKUTUKSESTA KAAVOITUKSESSA 7. LUKU RANTA-ALUEITA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET 8. LUKU TONTTIJAKO 9. LUKU KADUT, PUISTOT JA MUUT YLEISET ALUEET 10. LUKU RAKENNUKSEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 11. LUKU RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS JA LUPAMENETTELY 12. LUKU RAKENNUSTYÖN SUORITUS 13. LUKU RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT 14. LUKU POIKKEAMINEN 15. LUKU MUUTOKSENHAKU 16. LUKU ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 17. LUKU VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET maankäyttö- ja rakennuslaki

4 maankäyttö- ja rakennuslaki
KAAVOITUSPROSESSI TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSEN ALKAMISESTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAADINNAN AIKAINEN KUULEMINEN ( MRL 62 § JA MRA 30 §) VIRALLINEN NÄHTÄVILLÄ OLO + VIRANOMAISNEUVOTTELUT ( 65 § ) + LAUSUNNOT ( MAAKUNTAKAAVA MRA 12 §, YLEISKAAVA MRA 19, 23 § ASEMAKAAVA MRA 27 § ) HYVÄKSYMINEN ( YK JA AK HYVÄKSYY KV ) MUUTOKSENHAKU: HALLINTO-OIKEUS ( MAAKUNTAKAAVA: YM , 188 § ) ALUEELLINEN YMP.KESKUS: OIKAISU ( 195 §) JA VALITUS ( 196 § ) HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ KHO:EEN maankäyttö- ja rakennuslaki

5 YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ( LUKU 1 )
maankäyttö- ja rakennuslaki

6 maankäyttö- ja rakennuslaki
LAIN YLEINEN TAVOITE ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEET VUOROVAIKUTUS JA KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUSKATSAUS KEHITTÄMISKESKUSTELU VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN KAAVAA LAADITTAESSA KAAVAN LAATIJAN PÄTEVYYS ( VRT. KAAVOITTAJAN PÄTEVYYS ) MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET RAKENNUSJÄRJESTYS maankäyttö- ja rakennuslaki

7 maankäyttö- ja rakennuslaki
1 § Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. maankäyttö- ja rakennuslaki

8 maankäyttö- ja rakennuslaki

9 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Edellä 1 momentissa säädettyjä tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä tässä laissa. maankäyttö- ja rakennuslaki

10 maankäyttö- ja rakennuslaki
14 § Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto ( 15 § ). maankäyttö- ja rakennuslaki

11 maankäyttö- ja rakennuslaki
ERÄITÄ MRL:SSA MÄÄRITELTYJÄ ALUEITA: SUUNNITTELUTARVEALUE ( MRL 16 § ) RAKENNUSKIELTOALUEET ( KAAVAN LAADINNNAN AIKAISET MRL 38 §, 53 §) RANTA-ALUE ( MRL 72 § ) ALUE, JOTA KOSKEE TOIMENPIDERAJOITUS ( MRL 128 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

12 Suunnittelutarvealue
16 § Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 §:ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 §:ssä. maankäyttö- ja rakennuslaki

13 maankäyttö- ja rakennuslaki

14 maankäyttö- ja rakennuslaki
VIRANOMAISET ( 2. LUKU ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ALUEELLINEN YMPÄRISTÖKESKUS MAAKUNNAN LIITTO KUNTA KAAVOITTAJA KUNNAN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN maankäyttö- ja rakennuslaki

15 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ( 3. LUKU )
maankäyttö- ja rakennuslaki

16 maankäyttö- ja rakennuslaki

17 MAAKUNNAN SUUNNITTELU ( 4. LUKU )
maankäyttö- ja rakennuslaki

18 maankäyttö- ja rakennuslaki

19 maankäyttö- ja rakennuslaki

20 maankäyttö- ja rakennuslaki

21 maankäyttö- ja rakennuslaki
MAAKUNTAKAAVA KAAVA = KARTTA + KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET + SELOSTUS KAAVAA LAADITTAESSA OTETTAVA HUOMIOON: VALTAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT MAAKUNNAN TARPEET NAAPURIMAAKUNTIEN TARPEET ( MIKÄLI MAHDOLLISTA) LAIN 28§ LIITON YLIN TOIMIELIN HYVÄKSYY, MINISTERIÖ VAHVISTAA OIKEUSVAIKUTUKSET: OHJEENA LAADITTAESSA JA MUUTETTAESSA YLEISKAAVAA JA ASEMAKAAVAA SEKÄ RYHDYTTÄESSÄ MUUTOIN TOIMENPITEISIIN ALUEIDEN KÄYTÖN JÄRJESTÄMISEKSI VIRANOMAISTEN ON OTETTAVA HUOMIOON SUUNNITELLESSAAN ALUEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA TOIMENPITEITÄ JA NIIDEN TOTEUTTAMISTA ALEMMAN ASTEISET KAAVAT SYRJÄYTTÄVÄT RAKENTAMISRAJOITUS LUNASTUSOIKEUS ERÄISSÄ TAPAUKSISSA maankäyttö- ja rakennuslaki

22 Rakentamisrajoitus ( 33 § )
Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty maakuntakaavan toteuttamista varten. Jos maakuntakaavan aluevaraus pääasiallisesti vastaa rakennuslain (370/1958) mukaisen seutukaavan aluevarausta, ei vastaavasti myöskään seutukaavan hyväksymisen jälkeen omistussuhteissa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon. Maakunnan liitto voi, jos se maankäytön järjestämisen turvaamiseksi on tarpeen, kieltää käyttämästä aluetta, jolla kaavaehdotuksen tai hyväksytyn kaavan mukaan on rakentamisrajoitus, kaavaehdotuksen tai kaavan vastaiseen rakentamiseen (rakentamisrajoitus). Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Rajoitus on voimassa, kunnes maakuntakaava on vahvistettu, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä pidentää tätä aikaa enintään kahdella vuodella. maankäyttö- ja rakennuslaki

23 maankäyttö- ja rakennuslaki
                                                                                                                                                                                                    maankäyttö- ja rakennuslaki

24 maankäyttö- ja rakennuslaki
YLEISKAAVA ( 5. LUKU ) maankäyttö- ja rakennuslaki

25 maankäyttö- ja rakennuslaki
Yleiskaavan tarkoitus ( 35 § ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. maankäyttö- ja rakennuslaki

26 maankäyttö- ja rakennuslaki

27 maankäyttö- ja rakennuslaki
YLEISKAAVA KAAVA = KARTTA + KAAVAMERKINNÄT JA-MÄÄRÄYKSET SEKÄ KAAVASELOSTUS HYVÄKSYY KUNNANVALTUUSTO VE 1: OIKEUSVAIKUTUKSETON YLEISKAAVA ( 45 § ) VE 3: ”TERÄSTETTY” YLEISKAAVA ( 43:2 § ) OIKEUSVAIKUTUKSET ( VE 2 ): RAKENNUSKIELTO JA TOIMENPIDERAJOITUS ( 38 § ) OHJEENA LAADITTAESSA ASEMAKAAVAA ( EI KUITENKAAN VOIMASSA ASEMAKAAVA-ALUEELLA) RYHDYTTÄESSÄ TOIMENPITEISIIN ALUEIDEN KÄYTÖN JÄRJESTÄMISEKSI ( 42 § ) VIRANOMAISET EIVÄT SAA VAIKEUTTAA YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISTA ( 42 § ) EHDOLLINEN RAKENTAMISRAJOITUS ( 43:1 § ) MÄÄRÄAIKAINEN RAKENTAMISRAJOITUS VOIDAAN OSOITTAA RANTA-ALUEILLA RAKENTAMISALUEITA ( 44 § JA 72 § ) VOIDAAN KÄYTTÄÄ RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTANA SUUNNITTELUTARVEALUEELLA ( 137 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

28 KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA:
YHTEISEEN YLEISKAAVAAN SOVELLETAAN MUUTOIN YLEISKAAVAN SÄÄNNÖKSIÄ maankäyttö- ja rakennuslaki

29 maankäyttö- ja rakennuslaki

30 maankäyttö- ja rakennuslaki

31 maankäyttö- ja rakennuslaki

32 maankäyttö- ja rakennuslaki

33 maankäyttö- ja rakennuslaki

34 maankäyttö- ja rakennuslaki

35 maankäyttö- ja rakennuslaki
ASEMAKAAVA ( 7. LUKU ) maankäyttö- ja rakennuslaki

36 maankäyttö- ja rakennuslaki

37 maankäyttö- ja rakennuslaki

38 maankäyttö- ja rakennuslaki

39 maankäyttö- ja rakennuslaki

40 maankäyttö- ja rakennuslaki

41 maankäyttö- ja rakennuslaki
ASEMAKAAVA LAATIMISTARVE ( 51 § ) AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI ( 51 §, 60 § ) SISÄLTÖ ( 54 § ) ESITYSTAPA ( 55 § ) MAANALAISET TILAT ( 56 § ) HYVÄKSYY: KV ASEMAKAAVA VOIDAAN LAATIA SITEN, ETTÄ RAKENNUSKORTTELEISSA OSOITETAAN SITOVA TAI OHJEELLINEN TONTTIJAKO SITOVA TONTTIJAKO VOIDAAN LAATIA MYÖS ERILLISENÄ VANHAT RAKENNUSKAAVAT OVAT NYKYISIN ASEMAKAAVOJA, JOILLA EI OLE SITOVAA TONTTIJAKOA VANHAT ASEMAKAAVAT OVAT NYKYISIN ASEMAKAAVOJA, JOILLA EDELLYTETÄÄN LAADITTAVAKSI ERILLINEN TONTTOJAKO maankäyttö- ja rakennuslaki

42 maankäyttö- ja rakennuslaki

43 maankäyttö- ja rakennuslaki
OIKEUSVAIKUTUKSET: LAATIMISAJAN RAKENNUS- JA TOIMENPIDEKIELTO (53 § JA 128 § ) HYVÄKSYMISEN JÄLKEINEN RAKENNUSKIELTO ( 53 § ) RAKENTAMISRAJOITUS ( 58 § ) HÄIRIÖTOIMINNAT KIELLETTY ( 58 § ) VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT (58 § MÄÄRÄAIKAINEN TOTEUTTAMISKIELTO ( 58 §) JOS TONTTIJAKO TARPEEN ( KTS. 81 § ) KATUALUEEN ILMAISLUOVUTUS ( 94 § JA 104 § ) PAKKOLUNASTUS ( 96 § § ) LUNASTUSVELVOLLISUUS (101 §, 106 §) KEHITTÄMISALUEIDEN SÄÄNNÖKSET ( 110 § § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

44 RAKENTAMISEN LUPAJÄRJESTELMÄ ( LUVUT 16 - 19 )
maankäyttö- ja rakennuslaki

45 maankäyttö- ja rakennuslaki
RAKENTAMINEN EDELLYTTÄÄ RAKENNUSLUPAA ( 125 § ) RAKENNETAAN RAKENNUS ( KTS 113 § ) LAAJENTAMISEEN SEKÄ KORJAUKSIIN ERÄISSÄ TAPAUKSISSA RAKENNUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSEEN ( ESIM LOMA-ASUNTO PYSYVÄKSI ASUNNOKSI ) VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ ( 114 § ) EDELLYTTÄÄ KAAVAA ( 58 § ) TOIMENPIDELUPA ( 126 §, MRA 62§ ) MASTO, SÄILIÖ, PIIPPU RAKENNUKSEN PURKAMISLUPA ( 127 § ) ASEMAKAAVA-ALUEELLA TAI RAKENNUSKIELTOALUEELLA TARPEEN MUUALLA ILMOITUS 30 PV ENNEN MAISEMATYÖLUPA ( 128 § ) MAISEMAA MUUTTAVIIN TOIMENPITEISIIN, PUIDEN KAATAMISEEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA RAKENNUSKIELTOALUEELLA YLEISKAAVA-ALUEELLA, JOS ON MÄÄRÄYS KAAVASSA maankäyttö- ja rakennuslaki

46 maankäyttö- ja rakennuslaki
LUVAT RATKAISEE KUNNAN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN ( 130 § ) HAKEMUS KIRJALLISESTI ( HAKIJA HALLITSEE RAKENNUSPAIKKAA + PÄÄPIIRUSTUKSET JOS YVA TARPEEN, NIIN ARVIOINTISELOSTUS ) NAAPURILLE ILMOITUS TARVITTAESSA KATSELMUS SUOJELUALUEILLA ALUEELLISEN YMP.KESKUKSEN LAUSUNTO LUPAPÄÄTÖKSESTÄ ILMOITETAAN HAKIJALLE SEKÄ VIRANOMAISILLE + NIILLE JOTKA OVAT HUOMAUTTANEET LUVASTA JA OVAT PYYTÄNEET SIITÄ ILMOITTAMISTA TOIMENPIDE ALOITETTAVA 3 VUODEN KULUESSA, LUPA VOIMASSA 5 VUOTTA ( KUNNAN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN VOI PIDENTÄÄ AIKOJA 2 VUOTTA, 143 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

47 RAKENNUSLUVAN EDELLYTYKSET ASEMAKAAVA-ALUEELLA ( 135 § )
HANKE ASEMAKAAVAN MUKAINEN RAKENTAMINEN TÄYTTÄÄ LAIN 117§:N VAATIMUKSET RAKENNUS SOVELTUU PAIKALLE RAKENNUSPAIKALLE PÄÄSYTIE TAI SELLAINEN VOIDAAN JÄRJESTÄÄ VEDENSAANTI JA JÄTEVEDET VOIDAAN HOITAA TYYDYTTÄVÄSTI RAKENNUSTA EI SIJOITETA NIIN, ETTÄ SE TARPEETTOMASTI HAITTAA NAAPURIA TAI NAAPURIKIINTEISTÖN SOPIVAA RAKENTAMISTA maankäyttö- ja rakennuslaki

48 RAKENNUSLUVAN EDELLYTYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA ( 136 § )
RAKENNUSPAIKKA TÄYTTÄÄ LAIN 116§:N VAATIMUKSET RAKENTAMINEN TÄYTTÄÄ LAIN 117§:N VAATIMUKSET RAKENTAMINEN TÄYTTÄÄ LAIN 135§n 3-6 KOHDASSA ASETETUT VAATIMUKSET ( = RAK. SOVELTUU PAIKALLE JNE.) TEIDEN RAKENTAMINEN TAI VEDENSAANTI TAI VIEMÄRÖINNIN JÄRJESTÄMINEN EI SAA AIHEUTTAA KUNNALLE ERITYISIÄ KUSTANNUKSIA MAAKUNTAKAAVASTA TAI YLEISKAAVASTA JOHTUVAT RAJOITUKSET OTETAAN HUOMIOON maankäyttö- ja rakennuslaki

49 maankäyttö- ja rakennuslaki
117 § Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset). Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. maankäyttö- ja rakennuslaki

50 maankäyttö- ja rakennuslaki
116 § Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. maankäyttö- ja rakennuslaki

51 maankäyttö- ja rakennuslaki
RAKENNUSLUVAN ERITYISET EDELLYTYKSET SUUNNITTELUTARVEALUEELLA ( 137 § ) RAKENNUSLUPAA KOSKEVIEN EDELLYTYSTEN LISÄKSI HANKE EI AIHEUTA HAITTAA KAAVOITUKSELLE TAI ALUEIDEN KÄYTÖN MUULLE JÄRJESTÄMISELLE EI AIHEUTA HAITALLISTA YHDYSKUNTAKEHITYSTÄ ON SOPIVAA MAISEMALLISELTA KANNALTA EI VAIKEUTA LUONNON- TAI KULTTUURIARVOJEN SÄILYMISTÄ EI VAIKEUTA VIRKISTYSARVOJEN TURVAAMISTA EI OLE VAIKUTUKSILTAAN MERKITTÄVÄÄ EI AIHEUTA MERKITTÄVIÄ YMPÄRISTÖ- TAI MUITA VAIKUTUKSIA maankäyttö- ja rakennuslaki

52 TOIMENPIDELUVAN EDELLYTYKSET ( 138 § )
ARVIOIDAAN MAANKÄYTÖLLISIÄ JA YMPÄRISTÖLLISIÄ VAIKUTUKSIA SOVELLETAAN RAKENNUSLUVAN EDELLYTYSSÄÄNNÖKSIÄ maankäyttö- ja rakennuslaki

53 PURKAMISLUVAN EDELLYTYKSET ( 139 § )
PURKAMINEN EI AIHEUTA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PERINNE-, KAUNEUS- TAI MUIDEN ARVOJEN HÄVITTÄMISTÄ EI HAITTAA KAAVOITUSTA LUPAHAKEMUKSESSA SELVITETÄÄN PURKAMISTYÖN JÄRJESTÄMINEN, EDELLYTYKSET HUOLEHTIA RAKENNUSJÄTTEESTÄ JA KÄYTTÖKELPOISTEN OSIEN HYVÄKSI KÄYTTÄMISESTÄ maankäyttö- ja rakennuslaki

54 MAISEMATYÖLUVAN EDELLYTYKSET ( 140 § )
LUPA ON MYÖNNETTÄVÄ, ELLEI TOIMENPIDE VAIKEUTA ALUEEN KÄYTTÄMISTÄ KAAVASSA VARATTUUN TARKOITUKSEEN TAIKKA TURMELE KAUPUNKI- TAI MAISEMAKUVAA RAKENNUSKIELTOALUEELLA LUPA VOIDAAN MYÖNTÄÄ, JOLLEI TOIMENPIDE ... maankäyttö- ja rakennuslaki

55 maankäyttö- ja rakennuslaki
125 § Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa määräaika. maankäyttö- ja rakennuslaki

56 maankäyttö- ja rakennuslaki
126 § Toimenpidelupa Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu tämän lain mukaiseen katusuunnitelmaan tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella. maankäyttö- ja rakennuslaki

57 maankäyttö- ja rakennuslaki
127 § Rakennuksen purkamislupa Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään. Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa, tämän lain mukainen katusuunnitelma tai yleisistä teistä annetun lain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana. Rakennuksen tai sen osan purkamisesta on, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista. maankäyttö- ja rakennuslaki

58 maankäyttö- ja rakennuslaki
128 § Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä 3) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa. maankäyttö- ja rakennuslaki

59 maankäyttö- ja rakennuslaki
POIKKEAMINEN ( 23 LUKU ) maankäyttö- ja rakennuslaki

60 maankäyttö- ja rakennuslaki
POIKKEAMINEN POIKKEAMISVALTA KUNTA MYÖNTÄÄ POIKKEUKSEN, ELLEI KYSE OLE ( 171 §): RAKENTAMISESTA RANTA-ALUEELLE VÄHÄISTÄ SUUREMMASTA POIKKEAMISESTA ASEMAKAAVAN RAKENNUSOIKEUDESTA RAKENNUKSEN SUOJELUSTA ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ JOHTUVASTA RAKENNUSKIELLOSTA POIKKEUKSEN MYÖNTÄÄ TÄLLÖIN ALUEELLINEN YMPÄRISTÖKESKUS POIKKEAMISEN EDELLYTYKSET ( 172 § ): EI HAITTAA KAAVOITUSTA, KAAVAN TOTEUTTAMISTA TAI MUUTA ALUEIDEN KÄYTÖN JÄRJESTELYÄ EI VAIKEUTA LUONNONSUOJELUN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA EI VAIKEUTA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELEMISTA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA maankäyttö- ja rakennuslaki

61 maankäyttö- ja rakennuslaki
MENETTELY ( 173 § ): NAAPUREILLE YM MAHDOLLISUUS KIRJALLISEN MUISTUTUKSEN TEKEMISEEN TARVITTAESSA PYYDETTÄVÄ ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO LAUSUNTO AINA, KUN KYSE ON ALUETTA, JOTA KOSKEVAT ERITYISET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET LUONNONSUOJELUN KANNLTA MERKITTÄVÄ ALUE RAKENNUSSUOJELUN KANNLTA MERKITTÄVÄ KOHDE MAAKUNTAKAAVASSA VIRKISTYS- JA SUOJELUALUEEKSI VARATTU ALUE ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN ON PYYDETTÄVÄ KUNNAN LAUSUNTO ENNEN OMAA PÄÄTÖSTÄÄN POIKKEAMISPÄÄTÖKSESTÄ TIETO HAKIJALLE, VIRANOMAISILLE, MUISTUTTAJILLE JA ALUEELLISELLE YMPÄRISTÖKESKUKSELLE RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN VOI MYÖNTÄÄ VÄHÄISISTÄ POIKKEAMISTA LUPIA SEKÄ LUVAN TILAPÄISELLE RAKENNUKSELLE ( 175§ JA 176§ ) maankäyttö- ja rakennuslaki

62 YHDYSKUNTATEKNIIKKA ( 12. JA 13. LUKU )
maankäyttö- ja rakennuslaki

63 maankäyttö- ja rakennuslaki
YLEISET ALUEET ( 83 § ) KATUALUEET, TORIT, LIIKENNEALUEET, VIRKISTYSALUEET JA MUUT VALTION TAI MUUN JULKISYHTEISÖN TOTEUTETTAVAKSI TARKOITETUT ALUEET ( LIIKENNEALUEITA OVAT ALUEET YLEISIÄ TEITÄ, RAUTATEITA, VESITEITÄ, SATAMIA JA LENTOKENTTIÄ VARTEN VARATUT ALUEET ) KADUNPITO ( 84 § ) ( SUUNNITTELEMINEN, RAKENTAMINEN, KUNNOSSA- JA PUHTAANAPITO YM VASTAAVAT TOIMENPITEET ) KATU RAKENNETAAN KUNNAN HYVÄKSYMÄN SUUNNITELMAN MUKAISESTI ( 85§) KADUNPITOVELVOLLISUUS ALKAA, KUN LIIKENNETARVE EDELLYTTÄÄ, EIKÄ KUSTANNUKSIA OLE PIDETTÄVÄ KOHTUUTTOMINA ( 86 § ) VELVOLLISUUDET KUNNOSSA- JA PUHTAANAPITOON ALKAVAT KADUNPITOPÄÄTÖKSESTÄ ( 86 § ) ( Tontin omistaja velvollinen poistamaan lumen jalkakäytävältä ja kuljettamaan sen pois, samoin kuin torjumaan liukkauden. Lisäksi tontin omistaja on velvollinen roskien keruuseen ja kadun siistinä pitämiseen kadun keskirajaan saakka ) LIITTYMÄN JA PÄÄSYTIEN RAKENTAMINEN ON TONTINOMISTAJAN ASIA ( 88 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

64 maankäyttö- ja rakennuslaki
ENSIMMÄISEN ASEMAKAAVAN MUKAISET ALUEET KUNTA SAA OMISTUKSEENSA HAKEMALLA KIINTEISTÖTOIMITUSTA HALTUUNOTTO VOI TAPAHTUA, KUN TOIMITUS PANTU VIREILLE , JOS ALUEELLA VÄHÄISTÄ ARVOKKAMPI RAKENNUS TAI LAITE TAIKKA ALUE ON VÄLTTÄMÄTÖN NIIDEN KÄYTTÄMISTÄ VARTEN, ON KORVAUKSISTA ENSINSOVITTAVA TAI PANTAVA LUNASTUSMENETTELY VIREILLE TOISEN YM ASEMAKAAVAN MUKAISEN ALUEEN KUNTA SAA HALTUUNSA, KUN LUNASTUSTOIMITUS ON PANTU VIREILLE MUUT YLEISET ALUEET TOTEUTETTAVA, KUN ASEMAKAAVAN MUKAINEN MAANKÄYTTÖ EDELLYTTÄÄ TOTEUTTAMISTA, ELLEI LYKKÄÄMINEN OLE KUNNAN TALOUDELLISET EDELLYTYKSET HUOMIOON OTTAEN PERUSTELTUA ( 90 § ) ( HUOM. ESIM PUISTOILLE VOIDAAN LAATIA ENSIN SUUNNITELMAT 90 §, 85 §, 62 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

65 maankäyttö- ja rakennuslaki
JOHDOT ( KUULUVAT 83 §:N MUKAAN KATUALUEESEEN ) KATUALUEELLA SUUNNITELLAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ KADUN KANSSA JOS TARPEEN MENNÄ TONTEILLE, 161§ ANTAA VALTUUTUKSEN VESIHUOLTOLAKI MÄÄRITTELEE: VELVOLLISUUDEN RAKENTAA VESI- TAI VIEMÄRIJOHTO ( 6 – 8 § ) VELVOLLISUUDEN LIITTYÄ RAKENNETTUUN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN ( 10 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

66 maankäyttö- ja rakennuslaki
6 § Vesihuollon järjestäminen Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Ennen 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä kunnan on varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. 7 § 7 § Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. 8 § 8 §Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. 9 § 9 § Vesihuollosta huolehtiminen Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti 8 §:ssä tarkoitetun toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. maankäyttö- ja rakennuslaki

67 maankäyttö- ja rakennuslaki
110 § 10 § Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta. /1488) 11 § Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle, kiinteistön omistajalle tai haltijalle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos: 1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; 3) sekä lisäksi: a) vesijohtoon liittämisestä vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä; tai b) jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista; taikka c) huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. 12 § 12 §Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. maankäyttö- ja rakennuslaki

68 maankäyttö- ja rakennuslaki

69 maankäyttö- ja rakennuslaki
RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA ( 10. LUKU ) maankäyttö- ja rakennuslaki

70 maankäyttö- ja rakennuslaki
RANTAVYÖHYKKEELLE EI SAA RAKENTAA RAKENNUSTA ILMAN ASEMAKAAVAA TAI OIKEUSVAIKUTTEISTA YLEISKAAVAA ( 72§ ) RAKENTAMISRAJOITUS EI KOSKE TALOUSRAKENNUKSIA, MAA- JA METSÄTALOUDEN RAKENTAMISTA, OLEMASSA OLEVAN ASUINRAKENNKSEN KORJAAMISTA TAI VÄHÄISTÄ LAAJENTAMISTA, MAANPUOLUSTUKSEN RAKENTAMISTA, MERENKULUN RAKENTAMISTA MAANOMISTAJA VOI LAATIA ALUELLEEN RANTA-ASEMAKAAVAN ( 74 § ) YHTEISKÄYTTÖALUEET ( KAAVA-ALUEEN SISÄISTÄ TARVETTA VARTEN ) YLEISET ALUEET ( MYÖS MUITA VARTEN ) maankäyttö- ja rakennuslaki

71 maankäyttö- ja rakennuslaki
ERÄITÄ TOTEUTTAMISEEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ ( 11. LUKU, 13. LUKU, 21 LUKU ) maankäyttö- ja rakennuslaki

72 maankäyttö- ja rakennuslaki
TONTTIJAKO RAKENNUSKORTTELIIN KUULUVA ALUE JAETAAN ASEMAKAAVASSA TONTTEIHIN, MILLOIN SE ON MAANKÄYTÖN JÄRJESTÄMISEKSI TARPEEN ( 78§ ) TONTTIJAKO VOI OLLA KAAVASSA SITOVA TAI OHJEELLINEN SITOVA TONTTIJAKO VOIDAAN LAATIA PAITSI KAAVAN TEON YHTEYDESSÄ MYÖS ERILLISENÄ RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA VASTOIN SITOVAA TONTTIJAKOA JOS SITOVA TONTTIJAKO ON EDELLYTYS, ON RAKENNUSKIELTO VOIMASSA, KUNNES TONTTI ON MERKITTY KIINTEISTÖREKISTERIIN TONTTIJAKO ON LAADITTAVA SITOVANA, MILLOIN ALUEEN KESKEINEN SIJAINTI, KORTTELIN RAKENNUSTEHOKKUUS TAI KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS SITÄ EDELLYTTÄVÄT maankäyttö- ja rakennuslaki

73 maankäyttö- ja rakennuslaki
LUNASTUKSET KATUALUEEN SIIRTYMINEN KUNNALLE JA KATUALUEEN ILMAISLUOVUTUSVELVOLLISUUS ( 94 § , 104 § ) LUNASTUSOIKEUS KAAVAN PERUSTEELLA YLEISET ALUEET, YLEISEN RAKENNUKSEN TONTTI ( 96 § ) RAKENTAMISKEHOTUKSEEN PERUSTUVA LUNASTUS ( 97 § ) KAAVA OLLUT VOIMASSA 2 VUOTTA SITOVA TONTTIJAKO JA TONTIN RAKENNUSOIKEUDESTA ON KÄYTETTY ALLE 50% JOS EI SITOVAA TONTTIJAKOA EIKÄ ASEMAKAAVAN MUKAISTA TONTTIA OLE RAKENNETTU PÄÄASIALLISESTI ASEMAKAAVAN MUKAISESTI EI SAA ANTAA OMAKOTI- TAI PARITALOTONTILLE, JOS TONTILLA JO ON ASUINRAKENNUS RAKENTAMISAIKA 3 VUOTTA, SEN JÄLKEEN KUNNALLA OIKEUS LUNASTAA TONTTI ( LUNASTUSTA HAETTAVA VUODEN KULUESSA MÄÄRÄAJAN PÄÄTTYMISESTÄ ) LUNASTUSLUPAAN PERUSTUVA LUNASTUS 99 §, 100 § , maankäyttö- ja rakennuslaki

74 LUNASTUSVELVOLLISUUS ( 101 §, 102 § )
MAA ASEMAKAAVASSA TAI ”TERÄSTETYSSÄ YLEISKAAVASSA” OSOITETTU MUUHUN KUIN YKSITYISEEN RAKENNUSTOIMINTAAN OMISTAJA EI SEN VUOKSI VOI KOHTUULLISTA HYÖTYÄ TUOTTAVALLA TAVALLA KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ALUETTAAN ( YLEISKAAVA- JA RANTA-ALUIELLA OTETAAN HUOMIOON KAAVASTA MAANOMISTAJALLE TULEVA HYÖTY ) LUNASTUSVELVOLLISUUS EI KOSKE RANTA-ASEMAKAAVAN YHTEISKÄYTTÖALUEITA JOS KAAVASSA ON MAA- JA METSÄTALOUSALUEITA, KOSKEE KORVAUSVELVOLLISUUS VAIN TILANTEITA, JOISSA KAAVASSA ON RAJOITETTU KYSEISEN ALUEEN KÄYTTÖÄ VELVOLLISUUS TULEE VOIMAAN, KUN MAANOMISTAJAN HAKEMUS SAADA POIKKEUS KAAVAN RAJOITUKSESTA ON HYLÄTTY maankäyttö- ja rakennuslaki

75 maankäyttö- ja rakennuslaki
Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ( 12a luku ) 91 a § Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljempänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. 91 b § Maankäyttösopimukset Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla. maankäyttö- ja rakennuslaki

76 maankäyttö- ja rakennuslaki
91 c § /222) Kehittämiskorvaus Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskorvaus). Tontin arvonnousu määritellään noudattaen soveltuvin osin, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977), jäljempänä lunastuslaki, säädetään korvauksen perusteista. Kehittämiskorvauksesta vähennetään 104 §:n nojalla korvauksetta luovutettavan katualueen arvo ja 105 §:n nojalla maanomistajalta perittävä katualueen korvaus. Kehittämiskorvausta ei saa määrätä maanomistajalle, jonka omistamille alueille osoitetaan asemakaavassa rakennusoikeutta vain asuntorakentamiseen eikä rakennusoikeuden tai rakennusoikeuden lisäyksen määrä ylitä 500 kerrosneliömetriä. Muulle maanomistajalle kehittämiskorvaus saadaan määrätä, jos asemakaavasta aiheutuu hänelle 91 a §:ssä tarkoitettua merkittävää hyötyä. Kunta voi päättää kunnassa tai tietyllä kaava-alueella sovellettavasta korkeammasta rajasta. maankäyttö- ja rakennuslaki

77 maankäyttö- ja rakennuslaki
Kunnalle aiheutuvat kustannukset, jotka voidaan ottaa huomioon kehittämiskorvausta määrättäessä: Kadut, puistot, muut yleiset alueet ( maanhankinta-, suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ) Kaava-aluetta merkittävästi palvelevien yleisten rakennusten maanhankintakustannukset Maaperän puhdistuskustannukset Meluntorjuntakustannukset Kaavoituskustannukset Kustannusten tulee olla alueen luonteeseen nähden kohtuullisia Maksimimäärä 60% arvioidusta tontin arvonnoususta ( valtuusto voi päättää alemmasta prosentista ) Maksuun, kun rakennuslupa myönnetty tai alue ( tontti ) luovutettu vastikkeellisella saannolla maankäyttö- ja rakennuslaki

78 ERÄITÄ TOTEUTTAMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ
LEIKKIPAIKAT JA OLESKELUALUEET AUTOPAIKAT JÄTEHUOLTO RAKENNUSRASITTEET ( § ) asianosaiset sopivat kirjallisesti tarpeellinen ei aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, vaikka asianosaiset eivät siitä sovikaan: väestönsuoja, autopaikkoja, jätehuollon tilat kulkuyhteyden järjestäminen rakennukseen muuta kiinteistöä tai yleistä jalankulkua varten yhteinen seinä tai rakenteiden tukeminen jos kyse ei ole asemakaavan edellyttämästä rasitteesta , voidaan rasite perustaa MRA 80 §:n mukaisesti HUOM: JOS KYSE ON RASITTEEN PERUSTAMISESTA ALUEELLE ( EI SIIS KOSKE RAKENNUSTA ) PERUSTAMINEN TAPAHTUU KIINTEISTÖNMUODOSTAMISLAIN PERUSTEELLA JA KYSEESSÄ ON KIINTEISTÖRASITE ( ERONA ON , ETTÄ RAKENNUSRASITTEESTA PÄÄTTÄÄ KUNNAN RAKENNUSLUPAVIRANOMAINEN JA KIINTEISTÖRASITTEESTA TOIMITUSINSINÖÖRI KIINTEISTÖTOIMITUKSESSA ) maankäyttö- ja rakennuslaki

79 maankäyttö- ja rakennuslaki
Rakennusrasitteet ( MRA 80 ) Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa maankäyttö ja rakennuslain 158 tai 159 §:ssä tarkoitettuna rakennusrasitteena toista kiinteistöä pysyvästi tai määräajan rasittava oikeus: 1) käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijan kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle (perustusrasite); 2) käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä r rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä (rakennerasite); 3) sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja (laiterasite); 4) käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa (käyttörasite); 5) käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa (huoltorasite); 6) käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa (yhteisrasite); 7) tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta (seinärasite); 8) ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyk-sestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta (sietorasite). maankäyttö- ja rakennuslaki

80 maankäyttö- ja rakennuslaki
Rasitteet ( 154 §, kiint.muod.laki) Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus: 1) talousveden ottamiseen ja johtamiseen sekä vesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 2) veden johtamiseen maan kuivattamista varten; 3) viemärijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 4) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 5) autojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia, lastauspaikkaa ja kalastusta varten tarvittavan alueen käyttämiseen; 6) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen; 7) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 8) kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen tai jätteiden kokoamispaikan sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen rakennuskaava- tai asemakaava-alueella, ei kuitenkaan katualueella, liikenneväylän alueella eikä rakennuskaavatien alueella. Jos 1 momentissa tarkoitetun oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena. Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä. Rakennusrasitteista säädetään erikseen. maankäyttö- ja rakennuslaki

81 maankäyttö- ja rakennuslaki
155 § ( kiint.muod.laki ) Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momentin 1­4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun momentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämiseen voidaan asemakaava- ja rakennuskaava-alueella perustaa myös kuntaa varten. 156 § ( kiint.muod.laki ) Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Jos kuitenkin rasitteen perustaminen on tarpeen halkomisen, yhteisen alueen jakamisen, pakollisen tilusvaihdon, alueen siirtämisen, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn suorittamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla, saadaan 154 §:n 1 momentin 1­6 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite perustaa ilman asianosaisten suostumusta toimituksen alaisella alueella. Asemakaava- ja rakennuskaava-alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1­3 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle. Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys perustamalla 154 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perustamalla yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus noudattaen, mitä sanotussa laissa säädetään. maankäyttö- ja rakennuslaki

82 maankäyttö- ja rakennuslaki
MUUTOKSENHAKU ( 25. LUKU ) maankäyttö- ja rakennuslaki

83 maankäyttö- ja rakennuslaki
OIKAISUVAATIMUS ( 187 § ) JOS PÄÄTÖSVALTAA ON SIIRRETTY KUNNAN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISELTA VIRANHALTIJALLE, OIKAISUVAATIMUKSELLA SAA TYYTYMÄTÖN ASIAN VIRANOMAISEN RATKAISTAVAKSI ( 14 VRK ) KAAVAN HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSEEN HAETAAN MUUTOSTA HALLINTO-OIKEUDESTA ( 190 § ) ( MAAKUNTAKAAVASTA JA KUNTIEN YHTEISESTÄ YLEISKAAVASTA MINISTERIÖSTÄ ) ( JÄRJESTÖILLÄ JA YHTEISÖILLÄ VALITUSOIKEUS) ( valitus laillisuusperusteilla, vrt kunL) ALUEELLINEN YMPÄRISTÖKESKUS VOI ENNEN VALITUSTA TEHDÄ KUNNALLE KAAVAN HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ OIKAISUKEHOTUKSEN ( 195 § ) HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ JATKOVALITETAAN KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN ( KUNTAL 97 § ) maankäyttö- ja rakennuslaki

84 maankäyttö- ja rakennuslaki
( 90 § kuntaL ) Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella lääninoikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen maankäyttö- ja rakennuslaki

85 PAKKOKEINOT JA RANGAISTUKSET ( 24. LUKU )
maankäyttö- ja rakennuslaki

86 maankäyttö- ja rakennuslaki
MÄÄRÄYS SUUNNITTELUVELVOITTEEN TOTEUTTAMISEKSI MÄÄRÄYS KADUNPITOVELVOITTEEN TOTEUTTAMISEKSI RAKENNUSTYÖN KESKEYTTÄMINEN UHKASAKKO JA TEETTÄMISUHKA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN TARKASTUSOIKEUS VIRKA-APU POLIISILTA RAKENTAMISRIKKOMUS RIKOSLAIN 48:1-4 JA 6§ maankäyttö- ja rakennuslaki

87 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET ( 27. LUKU )
maankäyttö- ja rakennuslaki

88 maankäyttö- ja rakennuslaki
PERIAATTEENA JOUSTAVUUS VANHAT PROSESSIT JATKUVAT VANHAN LAIN MUKAISESTI VAHVISTETTU YLEISKAAVA ON VOIMASSA OIKEUSVAIKUTTEISENA RAKENNUSKAAVA MUUTTUU AUTOMAATTISESTI ASEMAKAAVAKSI, JOLLA EI OLE SITOVAA TONTTIJAKOA KAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN AIKA LÄHTEE JUOKSEMAAN VUODEN 2000 ALUSTA VANHAT LUVAT OVAT VOIMASSA RAKENNUSJÄRJESTYKSET MUUTETTAVA JOHTOSÄÄNTÖJEN MUUTTAMISTARVETTA KAAVOITTAJA VELVOITE TÄYTETTÄVÄ KAHDEN VUODEN KULUESSA maankäyttö- ja rakennuslaki