Analyysi Analyysi = kreik. irrottaa: hajottaa osiinsa, eritellä, jäsentää. voi käsitteellisesti tarkoittaa kahta erilaista asiaa: muotoanalyysi: miten kuva toimii, välittää viestejä, tunteita, kokemuksia ym. tulkitseva analyysi: millaisia viestejä, kokemuksia, tunteita, ajatuksia, ideologioita, arvoja ym. kuva välittää
Analyysin vaiheita Vaikutelma Kuvailu Erittely Tulkinta
Vaikutelma Aluksi on hyvä kirjata ylös kuvan herättämiä vaikutelmia Mitä mielikuvia, tunteita kuva herättää? Onko se pelottava, hauska, jännittävä, tylsä, kiinnostava? Vaikutelma antaa alustavan ymmärryksen, ennakkomielikuvan, johon analyysi voi pohjautua (joko vahvistaakseen tai kumotakseen sen)
Kuvailu Kuvailun tavoitteena on päästä ennakkoluulojen taakse, ”hidastaa” kuvan luentaa katsomalla rauhassa mitä siinä todella on rientämättä liian nopeasti tulkitsemaan sitä Tavoite neutraalisti kuvata, mitä kuvassa todella on (sisältö, rajaus, sävy, sommittelu, jne.) Kuvailussa suljetaan kysymys merkityksestä pois (ei ole oleellista mitä kuva merkitsee, vaan millainen se on) Siis: katso mitä kuvassa tosiasiasssa nähdään (miettimättä vielä mitä se merkitsee).
Erittely Analysoitavan asian erittely käsitteiden avulla (esim. semioottiset käsitteet) Mistä osasista koostuu, miten rakentuu (miksi tämä asia on tässä, miksi rajattu näin, sommittelu) Vertailu vaihtoehtoihin (entä jos?) Esim. miten vaikutus muuttuisi, jos rajausta muutettaisiin, valaistus olisi toinen, jne. Muotoanalyysissä kysymys merkityksestä ei oleellinen
Tulkinta Tulkinnan tehtävä vastata kysymykseen merkityksestä: mitä tämä tarkoittaa, mihin yleisempään asiaan tämä liittyy Vasta tulkinnassa voidaan pohtia mahdollisia symboleita, ideologiaa, jne. Tulkinnan tulee pohjautua sisällön ja muodon analyysiin – ts. perustua siihen, mitä kuvassa todella on