Verotuksen perusteet V. Osinko Prof. Heikki Niskakangas

Yhtiöveron kohtaanto Omistajat kantavat verorasituksen? Yhtiöt vyöryttävät verorasituksen joko taaksepäin tuotannontekijöidensä hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa hintoihin? Pitkä ja lyhyt aikaväli eroavat toisistaan Pienyhtiö ja listattu yhtiö eroavat toisistaan

Kahdenkertainen verotus Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan verovapaasta osingosta Osingon yhdenkertainen verotus on veropoliittisesti tarkoitushakuinen termi, jota oikeuskirjallisuudessa ei käytetä.

Tavoitteena neutraalisuus Vähimmäisvaatimus: verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta Järjestelmän tulee minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus Rahoitus- ja säästämisneutraliteetti Sijoitusmuotoneutraliteetti Yritysmuotoneutraliteetti

Osinkoverotus ja pääomarakenteet Takavuosina verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa Nykyoloissa syytä pyrkiä siihen, että verotus ei vaikuttaisi yhtiöiden pääomarakenteisiin Kuitenkin mieluummin suhtaudutaan torjuvasti velkavetoisiin liiketoimiin Verotus antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen

Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Neutraalisuus Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus Kansainvälinen niveltyvyys Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

Osinkoverotus ja riski Ulkomaisissa osinkoverouudistuksissa riskiä ei ole huomioitu Riskin huomioiminen johtaa degressiiviseen verotukseen Verovetoisilla riskeillä on taipumus toteutua Riski otetaan huomioon tappiontasauksessa – Suomen tappiontasausjärjestelmä on vaillinainen

Ruotsi Perinteisesti klassinen järjestelmä 22 % + 30 % = 43,4 % Listaamattomat: 22 % + 5/6x30 % Osittainen ketjuverotus Verokanta laski 22 %:iin (2013). Osinkoverotus entisellään.

Norja 28+28 % = 48 % Ansiotulojen ylin marginaalivero 48 % Normaalituotto vapautetaan verosta myöntämällä vähennys, joka lasketaan kertomalla osakkeen korjattu hankintahinta veronjälkeisellä riskittömällä markkinakorolla. Normaalituottovähennyksellä ei ole ylärajaa Ketjuverotus poistettu kokonaan

Belgia ACE-mallin sovellutus – fiktiivinen korkovähennys Yritys voi vähentää verotuksessaan riskittömän koron verran yhtiön taseessa olevasta omasta pääomasta laskien Vähennys ei liity osingonmaksuun – aggressiivisen verokilpailun väline Osinkoverotus 25 %

Yhteenveto Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa, Norjaa lukuun ottamatta, osinkoja verotetaan kattavasti eikä verovapauksia ole Missään maassa osinkoverotusta ei ole tehty riippuvaksi yhtiön nettovarallisuuden määrästä

Suomen järjestelmä I v. 2014 - 2015 Yhteisöverokanta 20 % Pörssiyhtiöt: osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa

Suomen järjestelmä II LISTAAMATTOMAT YHTIÖT: Pääomatuloa 8 % yhtiön nettovarallisuudesta – loppu ansiotuloa Pääomatulo-osingosta veronalaista 25 % 150.000 euroon saakka – verokanta 7,5 % tai 8 % Ylimenevää verotetaan kuten pörssiosinkoja Ansiotulo-osingoista 75 % on veronalaista ja 25 % on verovapaata

Nettovarallisuus Lasketaan pääosin kuten muissa yritysmuodoissa – käyttöomaisuuteen kuuluvat kiinteistöt ja arvopaperit Myös TVL-omaisuus kuuluu nettovarallisuuteen Osakaskohtaiset vähennykset: oma vakituinen asunto ja osakaslainat Omaa asuntoa ei kannata laittaa yhtiöön ja osakaslainoja tulee välttää

Esimerkki Yhtiön nettovarallisuus 400.000 € Osinkona jaetaan 76.000 € PO-osinko: 8% 400.000 € = 32.000 € - 7,5 % veroa osakkaalle Ansiotulo-osinko: 76.000 € - 32.000 € = 44.000 €, josta 75 % eli 33.000 € verotetaan ansiotulona progressiivisesti. Loppu verovapaata

Suomen osinkoverotuksen ongelmia I Vain Suomessa muunto-ongelmaa ei ole ratkaistu Osingonjako tapahtuu verovetoisesti, mikä kierouttaa taserakenteita Johtaa taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiin yritysrakenteisiin Tuloksena taloudelliset tehokkuustappiot Listautumiskynnys Suosii reaali-investointeja T&K-investointien kustannuksella

Suomen osinkoverotuksen ongelmia II Horisontaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska samalla tulotasolla olevat maksavat hyvin erilaista veroa Vertikaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska suurituloiset maksavat vähemmän veroa Voitot eivät tule aina verotetuksi enempää yhtiössä kuin osakkaankaan kädessä Estää verotuksen ja kirjanpidon sidoksen höllentämisen

Kasvuyritysten tukeminen Yritysten kokonaismäärästä vain mikroskooppinen osa on todellisia kasvuyrityksiä Verojärjestelmä on kömpelö instrumentti tähtiyritysten löytäjänä Uusien kasvuyritysten merkitys suuri tuottavuuden kehityksessä – siksi kannattaa yrittää Merkittävä osa tuottavuuden kasvusta tapahtuu luovan tuhon kautta Kasvuyrittäjyyttä tuetaan parhaiten alhaisen yhteisöveron kautta

Uuteen osinkoverotukseen I Hetemäen työryhmä v. 2010 ”normaalitasoinen” osinkoverotus ei aiheuta taloudellisia tehokkuustappioita Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa osinkoja verotetaan kattavasti (vrt. Norja ja Britannia) Suomeen tulisi saada yhtenäinen suhteellinen osinkoverotus – ei kuitenkaan näköpiirissä

Uuteen yritysverotukseen II Hetemäen työryhmä v.2010 Yhtiön vero kohdistuu investointeihin ja työhön – se on vahingollinen Kansainvälinen verokilpailu kohdistuu ennen muuta yhteisöverokantoihin Erilaisia lievennyskeinoja: yhteisöverokanta, ACE-malli, T&K-vähennys yms. Millaisiin huojennuksiin veronsaajilla on varaa?

Yhteisöverokanta Alennettiin 26 %:sta 20 %:iin Fiskaalinen vaikutus noin 1.000 meur. Kansainvälinen verokilpailu. Investointien kohdemaa, pääkonttoritoiminnot, voittojen näyttäminen Suomessa Kannustaa kasvuyrittäjyyttä, voittovaroja jää investointeihin. Neutraali kannustintapa

Yhteisöveropohja Poistojärjestelmä: menojäännöspoistoista suunnitelmanmukaisiin poistoihin ? Evl-poistojen sopeutus kirjanpidon poistoihin Tuotannollisten investointien kaksinkertainen poisto Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen T&K- menojen verokannustin Sijoittajavähennys