Akavan veropoliittinen ohjelma 2019

Esitys aiheesta: "Akavan veropoliittinen ohjelma 2019"— Esityksen transkriptio:

1 Akavan veropoliittinen ohjelma 2019
Eugen Koev Tiedotustilaisuus

2 Lähtökohdat Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä.
Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja. Julkisella rahoituksella hoidetaan keskeisiä tehtäviä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta – mutta käyttökohteita on ajan mittaan tullut koko ajan lisää. Laaja julkinen sektori – kireä verotus – kannustinongelmat Julkisen talouden sopeuttaminen kokonaisveroastetta kiristämällä ei ole talouspoliittisesti kestävää. Julkisen sektorin rahoituksen kestävyys pitää varmistaa kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien prio­risoinnilla. Verotuksen toimeenpanoa on parannettava, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa Jos pitää yksinkertaistaa, Akavan tavoite on että mahdollisimman moni tekee mahdollisimman fiksusti mahdollisimman fiksua työtä – korkea työllisyys ja korkea työn arvolisä (tuottavuus)

3 Julkisen sektorin menot tehtävittäin, osuus BKT:sta
Lähde: Tilastokeskus

4 Julkisen sektorin menot EU-15 maissa, osuus BKT:sta 2011
Lähde: Eurostat, Oma laskelma

5 Ansiotuloverotus Kasvun pääasiallinen lähde on inhimillinen pääoma eli osaaminen ja innovatiivisuus – on aivan keskeistä, miten osaamista verotetaan. Pienituloisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisit­tain kilpailukykyinen. Erityisasiantuntija - ja johtotehtävissä toimivien palkkatasoilla ansiotuloverotuksen taso on Suomessa korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä. Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä ihmisten osaaminen on tärkeämpää kuin koneet ja laitteet. Myös näiden alojen yrittäjien tulot ovat pääosin ansiotuloja.

6 Yksin asuvan palkansaajan keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa* 2012
GRAAFIN SANOMA: Päivitetty Eugen. Käytetty Veronmaksajien keskusliiton palkkavertailu, liitetaulukot. Keskiarvot painottamattomia keskiarvoja, Viro ei laskettu kummassakaan. Suomen luvut laskettu uudestaan Velmalla, pieni ero Veronmaksajien lukuun, koska minä lasken eläkemaksun painotettuna keskiarvona alle 53 ja yli 53 v. työntekijöiden maksuista, Veronmaksajilla ilmeisesti alle 53 v työntekijän maksu. Vuoden 2009 luvut hallituksen elokuun 2008 budjettiesityksen perusteella, kunnallisvero ja SOTU maksut 2008 tasolla *Muut Länsi-Euroopan maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska. Viro ei ole mukana luvuissa         Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012; , Oma laskelma

7 Ansiotuloverotuksen kehittäminen
Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksia tulee vahvistaa: ansiotulovero­tusta pitää laskea asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin Verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä edistämään mahdollisimman tehok­kaasti työllistymistä.

8 Veronmaksajien ja ansiotuloverojen* jakauma tuloluokittain 2011
Tuloluokka, e/v Akavalaisista koko vuoden työssä olevista palkansaajista 90 prosenttia arvioidaan sijoittuneen vuonna 2011 tulovälille – euroa vuodessa. 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 *) Valtion ansiotulovero ja kunnallisvero Lähde: Verohallitus, verotilasto 2012

9 Yritys- ja pääomatulojen verotus
Yhteisöverokanta on tärkein instrumentti, jolla vaikutetaan yleisesti yritysten toimintaympäristöön. Yhteisövero on erittäin kireän kansainvälisen kilpailun kohde – Suomella ei enää kilpailuetua tältä osin. Verotuksen pitää kohdella lähtökohtaisesti mahdollisimman samalla tavalla kaikkia yrityksiä. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin perusteltua tukea yritystoimintaa, joka edistää laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnal­lisia tavoitteita. Yhteisöverotuksemme on oltava kilpailukykyinen suhteessa keskeisiin kilpailija­maihimme, etenkin Ruotsiin. Yhteisövero tulee asteittain laskea 22 prosenttiin. Tällöin tulee edellyttää, että yritykset investoivat osaamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Yhteisöverolle on asetettava vähimmäistaso EU:ssa. Yhteisöveron, pääomatuloveron ja ansiotuloveron muodostamaa kokonai­suutta on kehitettävä kannustavammaksi niin, että pk-yrittäjien kokonaisvero­rasitus kevenee.

10 Yhteisöverokannan kehitys 1995–2013
Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, KPMG, Oma laskelma

11 Kulutusverot Kulutusveroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa työn tarjontaan, kuten suoralla palkkaverotuksellakin. Useimpien arvioiden mukaan nämä kielteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin suoralla palkkaverotuksella tai yritysverotuksella Kulutus- ja haittaveroja voidaan edelleen maltillisesti korottaa, jos ansiotuloverotusta samalla kevennetään. Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien mukaan haittave­roihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin, mutta merkittävää verotulojen lisäystä ei saada ellei koroteta arvonlisäverokantoja

12 Yleisen ALV-kannan taso Euroopassa vuoden 2013 alussa
Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, IBFD, KPMG