ETIIKKA LAATU- JA TULOSTAVOITTEIDEN PAINEESSA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Advertisements

KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Opetuksen laadun rakenteet Mikko Mäntysaari
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Tutkija, YTT Susan Eriksson,
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö.
Verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta
Seurakysely 2012 Seurakyselyn kehittäminen Seurafoorumi Anton Ahonen Jyväskylän yliopisto.
Aineistonhallintasuunnitelma osana tutkimuseettistä lausuntopyyntöä
Asiantuntija-ammattien etiikka
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
JOHTAJIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET
Yksilöllisiä palveluratkaisuja henkilökohtaisella budjetilla - kokemuksia Eksotessa Merja Heinonen
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos/ Kuopion kampus
Oppimiskäsitys Käsitys ammattitaidosta
Kasvatuksen ja opetuksen tulevaisuus Sastamalan kaupungin tulevaisuusseminaari
Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Turku
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n lausunto perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamisesta.
OPETTAJA JA OPPILAS Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu.
Tuetusta itsearvioinnista Paletti-hanke
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Kohtaamisen etiikka Jyväskylä Jaana Kauppinen.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
MITÄ SOTE TARKOITTAA SOSIAALITYÖLLE ?
Vaikeasti työllistyvien palvelujärjestelmän kehittäminen
Lasten suojelu – jokaisen tehtävä AMK
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Viestintäsuunnitelma
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
Toimintakyvyn arviointi
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
Toimintakyvyn arvioinnin etiikka
KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Käyttäjäkysely osana Lahden kaupunginkirjaston palautejärjestelmää Jari Tyrväinen Kirjastotoimen apulaisjohtaja Kansallisen käyttäjäkyselyn keskustelu-
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
Opetuksen laadunvarmistus Anna Parpala Tutkija, koordinaattori Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa –seminaari Kuopiossa
Kysymyksiä Mitä ajatuksia videoilla näkyvät kohtaamistilanteet herättivät? Tuntuiko tilanteet realistisilta ja tutuilta? Pohdi sosiaalitekijöiden ja asiakkaiden.
Ops seminaari Askola.
Luku- ja tenttivihjeet 7 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Terveyden määritelmät
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Millaisin mittarein vaikuttavuutta voidaan mitata?
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
SADUTUS Ruut Ruokonen 2013.
Mittarit – mitä ja miten mitata
Arvioinnista arkipäivää
Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli
RIVAKKA OTE! OTE-kärkihanke projekti 7: Polut hoitoon ja kuntoutukseen
Miten sosiaalityöllä tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin?
Esityksen transkriptio:

ETIIKKA LAATU- JA TULOSTAVOITTEIDEN PAINEESSA Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13. - 14.3.2013 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

KÄSITTEISTÄ ARVOT = ”...inhimillisen elämän ideaaleja hyvän elämän toteutumiseksi ja yhteisön säilymiseksi..” (Pauli Niemelä 2011) MORAALI = kysymys oikeasta ja väärästä (Timo Airaksinen 1987) ETIIKKA = toimintaa arvojen ja moraalin mukaisesti SOSIAALITYÖN KESKEINEN ARVO = JOKAISEN IHMISEN IHMISARVO

ETIIKAN, LAADUN JA TULOKSEN SUHTEESTA Voiko ammatillinen etiikka olla ristiriidassa hyvän laadun ja hyvän tuloksen tavoitteen kanssa? Eivätkö hyvä laatu ja hyvä tulos edellytä eettisesti vahvaa käytäntöä? Mistä ristiriita ja paine syntyy?

NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN ARVIOINTIIN Laatua voidaan tarkastella useista näkökulmista: Asiakkaan kokemusten näkökulmasta Työntekijän toiminnan näkökulmasta, jonka taustalla sosiaalityön ammatillinen etiikka ja työn sisällöstä nouseva laadun kriteeristö Lainsäädännön tarkoituksen ja yksittäisten säännösten näkökulmasta Organisaation toiminnan (esim. prosessien sujuvuuden) ja toiminnan tehokkuuden näkökulmasta

ARVIOINTIVAATIMUSTEN LISÄÄNTYMINEN Viime vuosina on tullut uusia lakisääteisiä määräaikoja ja arviointia koskevia velvoitteita. Onko eettinen kuormitus kasvanut näistä johtuen? Onko esim. arviointiin käyttökelpoisia ja eettisesti hyväksyttäviä menetelmiä saatavilla?

EPÄSELVÄT TILANTEET JA ETIIKKA Sosiaalityössä runsaasti tilanteita, joissa oikean ja väärän määrittely on epäselvää ( esim. lastensuojelussa vanhempien ja lasten intressiristiriidat tai aineistosta nousevat ristiriitaiset näkemykset). Epäselvät tilanteet eettisen kuormituksen aiheuttajina?

MISTÄ PAINE NOUSEE? Onko kysymys arvioinnin viemästä ajasta ja siitä johtuvasta kuormittumisesta? Kasvaako eettinen paine epäselvistä ja ristiriitaisista kysymyksistä? Kohdistuvatko laatuvaatimukset sellaisiin sisältöihin, joita aikaisemmin ei ole arvioitu? Onko kysymys työn sisällön kannalta vieraista laatu- mittareista? Onko kysymys eettisestä ongelmasta vai siitä, että sosiaalityöntekijän työn arviointiin on tullut myös ulkopuolisia tahoja?

MITÄ YMMÄRRÄMME LAADULLA? Onko ammattikunnalla yhteinen käsitys siitä, mitä tarkoitamme laadulla? Riippuuko laatu siitä, miten paljon tukea voimme asiakkaalle antaa ja tuen niukentuminen synnyttää eettistä kuormitusta? Sosiaalityö työskentelee yleensä niukkojen voimavarojen varassa ja työntekijä joutuu tekemään sekä aikansa että resurssien kohdentamisessa priorisointia.

IHMISARVON KUNNIOITTAMINEN LAATUKRITEERINÄ Sosiaalityön arvopohjasta nouseva keskeinen kriteeri on jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittaminen Kokemus kuulluksi tulemisesta on asiakkaiden mukaan olennainen hyvän sosiaalityön ”kriteeri” Kokemus työntekijän ”välittämisestä” on asiakkaille tärkeää

SOSIAALITYÖN YLEISET AMMATILLISEN LAADUN KRITEERIT (1) Onko suomalaiselle sosiaalityölle määritelty yleiset hyvän ja eettisesti vahvan laadun kriteerit? Mistä erottaa sen, mikä on laadultaan hyvää ja eettisesti kestävää sosiaalityötä ja mikä ei? Kenen tehtävä olisi luoda ja hyväksyä eettisesti hyvän sosiaalityön yleiset laatukriteerit? Ammattikunnan itsensä? Sosiaalityön opettajien ja tutkijoiden? Valtion viranomaisten ja valvontaorganisaation? Asiakkaiden?

SOSIAALITYÖN YLEISET AMMATTILLISEN LAADUN KRITEERIT (2) * Tarvitaanko laatumäärittelyt erikseen eri tehtäväalueille ( lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, vanhuspalvelut jne)? * Kenen vastuulla on seurata ja arvioida, noudatetaanko niitä? * Miten asiakkaat osallistuvat laadun arviointiin?

ONKO KYSYMYKSESSÄ OLENNAINEN ORIENTAATIOMUUTOS? * Voisiko laadun arvioinnin ja etiikan välisessä jännitteessä olla kysymys perustavaa laatua olevasta työn orientaatiomuutoksesta: siirtymisestä panos-, toimenpide- ja järjestelmäkeskeisestä arvioinnista asiakkaan kokemuksia ja työn vaikutuksia koskevaan arviointiin – työntekijäkeskeisestä työn tarkastelusta asiakaskeskeiseen tarkasteluun?

ETIIKKA JA TULOSTAVOITTEET Mitä tuloksella tarkoitetaan? - suoritteiden määrää? - kustannusten alenemista ? - muutosta asiakkaan elämäntilanteessa ? - muutosta lapsen kasvussa ja kehityksessä tai nuoren käyttäytymisessä? - muutosta asiakkaan toimintakyvyssä ja suhteessa perheeseen ja muuhun lähiyhteisöön? - vaikuttavuudessa laajemmin?

ETIIKKA JA ODOTUKSET Ovatko odotukset kohtuullisia ongelmien vaativuuteen, voimavaroihin, käytettävissä olevaan aikaan tai osaamiseen nähden?

KOONTIA Ovatko eettisen kuormittumisen aiheuttajina * työn määrästä ja aikarajoista aiheutuvat tekijät * sosiaalityön ja muiden tahojen (asiakkaiden, oman organisaation, lainsäätäjän, valvontaviranomaisen) erilaiset näkemykset laadusta ja tuloksesta? * epäselvien tilanteiden arviointivaikeus ja niissä riittämätön ammatillinen tuki * sosiaalityön luonteelle vieraat laatu- ja tulosmittarit * perustavanlaatuinen työn orientaatiomuutos toimenpidesuuntautumisesta vaikutussuuntautumiseen

KIITOS