kielten keskus Säädösten ymmärtämistä selvittävä kysely- ja haastattelututkimus Vesa Heikkinen & Aino Piehl Säädöskielihankkeen työseminaari Kotuksessa

Yleistä ■ Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, millaisia säädöstekstit ovat, keitä varten niitä kirjoitetaan, kuinka ymmärrettäviä tekstit ovat, kenelle ne ovat ymmärrettäviä, miten niitä käytetään, mitkä tekijät säädöstekstien ymmärrettävyyteen vaikuttavat ja mitä ymmärrettävyys on. ■ Tuotetaan sellaista tekstien ymmärrettävyyteen liittyvää tietoa, josta on käytännön hyötyä säädösten valmistelussa ja soveltamisessa.

Yleistä 2 ■ Tutkittavaksi otetaan lakien ja asetusten ohessa säädösteksteihin liittyviä virkatekstejä (esim. viranomaispäätöksiä) ja mediatekstejä (esim. säädöskieltä käsitteleviä ja säädöskieltä käyttäviä) sekä säädösteksteihin liittyviä kansalaisen ja viranomaisen välisiä keskusteluja. ■ Lähtökohta on kielitieteellinen. Lingvististen menetelmien lisäksi tietoa hankitaan myös kyselyin ja haastatteluin.

Mihin kyselyillä ja haastatteluilla pyritään?

Ymmärrettävyys ja ymmärtäminen ■ Ymmärrettävyys: lähtökohtana kielelliset valinnat ja tekstien piirteet > kieli- ja tekstianalyysi ■ Ymmärtäminen: lähtökohtana kielenkäyttäjien kokemukset ja mielipiteet siitä, kuinka ymmärrettäviä tekstit ovat > kysely- ja haastattelututkimus

Käyttäjän näkökulma ■ Säädösten ymmärrettävyys ongelmallista asiantuntijoillekin (esim. tuomioistuimet, laillisuusvalvojat) ■ Jonkin verran tutkittu muissa maissa asiantuntijoiden kokemusta: esim. Yhdysvallat, Norja ■ Useammin kuitenkin tutkittu kansalaisten kokemusta laki- ja virkatekstin ymmärrettävyydestä: esim. Saksa, Norja

Kyselyt ja haastattelut ■ Pyritään saamaan sekä yleistä että yksityiskohtaista tietoa laajalta joukolta kyselyin ja tarkempaa tietoa haastatteluin ■ Halutaan tietoa lakitekstistä sen eri konteksteissa, esim. toimivuudesta ■ Kohderyhmiä viranomaissoveltajat, esim. tuomioistuimet ja hallintovirkamiehet, myös kansalaiset (otokset?) ■ Eri ryhmille osin samoja, osin eriytettyjä kysymyksiä

Kyselyn rakenteesta ■ Erityyppisiä monivalinta-, arviointi- ja avoimia kysymyksiä ■ Henkilökysymyksiä: esim. ikä, sukupuoli, koulutus, kokemus nykyisessä työssä ■ Kysymyksiä lakitekstin roolista: esim. kuinka usein tarvitsee, mitä lakeja käyttää ■ Kysymyksiä tekstin toimivuudesta: esim. kuinka tavallisia tulkintaongelmat, kuinka usein niistä koituu haittaa, esimerkkejä ■ Kysymyksiä ymmärrettävyyteen vaikuttavista tekstin piirteistä

kielten keskus