Juridiset tekstitaidot 1 ja 2 (2 op). Kurssin tavoitteet Opiskelija saa valmiudet analysoida ja tulkita juridisia tekstejä tekstilajilähtöisesti (1. osa)

Esitys aiheesta: "Juridiset tekstitaidot 1 ja 2 (2 op). Kurssin tavoitteet Opiskelija saa valmiudet analysoida ja tulkita juridisia tekstejä tekstilajilähtöisesti (1. osa)"— Esityksen transkriptio:

1 Juridiset tekstitaidot 1 ja 2 (2 op)

2 Kurssin tavoitteet Opiskelija saa valmiudet analysoida ja tulkita juridisia tekstejä tekstilajilähtöisesti (1. osa) Opiskelija oppii käyttämään erilaisia tekstin analysointitapoja (1. osa) Opiskelija kykenee tuottamaan tarkoitukseensa sopivia ja tavoitteellisia tekstejä (2. osa)

3 Suoritustapa Luennolla (1. osa) Käsitellään tekstin analyysia tekstintutkimuksen näkökulmasta yleisesti Vko 37: luennot 9.9. klo 9 – 11 ja 11.9. klo 13 – 15; luentotentti 13.9. klo 14 – 16. Tentti (OPEO 0901/, 1 op) Harjoitukset (OPEO 0902,1 op syksyllä)

4 Tentittävä kirjallisuus luentomateriaali Virkakieli, kenen kieli, Vesa Heikkinen 2004. Lakimies- lehti 1/2004 s.90 - 94. Löytyy osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2067 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2067 Elämää tekstiakvaariossa, työtä kielessä, Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa ja Ulla Tiililä 2000. (s.76 – 86) http://herkules.oulu.fi/isbn9514259653/isbn9514259653. pdf http://herkules.oulu.fi/isbn9514259653/isbn9514259653. pdf tausta-aineistoa myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=100 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=100

5 Asiantuntijan tekstitaidot Asiantuntijamaista / kriittistä lukutaitoa Asiantuntijamaista / kriittistä kirjoitus- taitoa (ks. Uuden hallintolain Hyvän kielenkäytön vaatimus)

6 Käsitteistä: yleiskieli Kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto. Muotoasultaan kirjakielen normien mukaista. Käyttää tunnetuksi tiedettyä sanastoa. Selittää käyttämänsä erikoistermit. Hahmottuu virkerakenteeltaan selkeästi. Ei kenenkään äidinkieltä? ”Sallii” monenlaista vaihtelua? (Vesa Heikkinen 2011)

7 Käsitteistä: erikoiskieli Jollakin ammattialalla tai muulla erikoisalalla käytettävä kieli. Erikoiskielessä käytetään oppi- ja erikoissanoja, joiden merkitykset on sovittu alan asiantuntijoiden kesken tai jotka ovat muuten vakiintuneet alalla yleiseen käyttöön. Voi poiketa yleiskielestä sekä sanastoltaan että virkerakenteiltaan (esim. lakikieli). Kaventaa yleiskielen käyttöalaa? Lomittuu yleiskieleen ja vaikuttaa siihen monin tavoin? (Vesa Heikkinen 2011)

8 Käsitteistä: säädöskieli Lakikieli Suppeassa merkityksessä: laeissa ja muissa säädöksissä noudatettu kielenkäyttötapa Laajassa merkityksessä: kaikki oikeudellisen kielenkäytön muodot: lakien ja muiden säädösten, tuomioistuinten ja hallinnon, oikeustieteen ja asianajajakunnan käyttämä kieli Säädöskieli: ks. lakikieli suppeassa merkityksessä Oikeuskieli: ks. lakikieli laajassa merkityksessä ( Heikki Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka, 2002; Matti Niemivuo, Lain kirjain, 2008

9 9 § Hyvän kielenkäytön vaatimus Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. (HALLINTOLAKI, VOIMASSA 1.1.2004 ALKAEN)

10 Näkökulmia tekstiin Luettavuus (readability) Laskettavissa sana-, virke-, ja tekstipituuksista yms. Informaatioyksiköiden pituuksista Ymmärrettävyys (understandability) Merkitysten tulkintaa? Kompleksisuus? Saavutettavuus (accessibility) Tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös esteettömyys? Lukijan roolit? Pääsy ( access) Kuka pääsee tuottamaan ja tulkitsemaan merkityksiä? (www.kotus.fi)

11 Miten tekstiä voidaan arvioida? Sisällön näkökulmasta (paikkansapitävyys, tarkoituksenmukaisuus, suhde muihin teksteihin…) Kielen näkökulmasta (vertaus muihin kieliin, ymmärrettävyys, luettavuus, normatiivisuus, aikasidonnaisuus) Tekstin näkökulmasta (ymmärrettävyys, saavutettavuus, pääsy)

12 Miksi tekstejä analysoidaan? Tekstit ja tekstien tuottaminen tärkeä osa asiantuntijatyötä Työ ja tekstit muutoksessa Kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimijoiden välillä vallitsee yhä suurempi riippuvuus Rajat muuttuvat ja murtuvat

13 Miksi tekstejä analysoidaan? Pyritään tekemään olemassa olevia merkityksiä näkyväksi Pyritään vaikuttamaan taustatekijöihin ja -lukijoihin Pyritään saamaan muutoksia kieliyhteisössä ja yhteiskunnassa

14 Miten tekstejä analysoidaan? Mitkä tekstin valinnat ovat merkityksellisiä? Subektit (kuka tai mikä tekee?) Objektit (tekemisen kohteet) Teot? (yksittäiset verbit? Teksti tekona? Mitä teksti tekee kokonaisuutena?) Itsestäänselvyydet? (käsitteissä, rakenteessa, lyhenteissä, mitä määritellään, mitä ei?) Intertekstuaalisuus?

15 Analyysin tarkoituksenmukaisuus lunastetaan sillä, että tekstin valinnat kuvaillaan mahdollisia merkityksiä tulkitaan selitetään näkyviä ja näkymättömiä kytköksiä muihin käytäntöihin arvioidaan tekstin tarkoitusta arvotetaan tekstiä mm. suhteessa valtakysymyksiin ja ideologisiin merkityksiin

16 ”Tämän päivän suomalainen oikeuskieli ei enää helähdä Viipurin vanhalla kaiulla, vaan siitä on tullut elefanttitautista käännösmössöä.” ”Lainkäytön sudenkuopat alkavat siis olla yhtä paljon lingvistisiä kuin oikeudellisia.” Lauri Lehtimaja, Lakimies, 2/2010