Tervetuloa Toiminnallisen kieliopin pajaan Turun Talvipäivänä 18. 1

Uteliaisuus, yhteisöllisyys, ilo TARINA Yhteisöllisyys LIIKE Ilo SUOSIO

Tarina

Tarina opetuksessa - kirjallisuutta Egan, K. 1989: Teaching as story telling: an alternative approach to teaching and curriculum in the elementary school. University of Chicago Press. Torkki, J. 2014: Tarinan voima. Otava. Estola, Kaunisto, Keski-Filppula, Syrjälä, Uitto 2007: Lupa puhua – kertomisen voima arjessa ja työssä. PS-Kustannus.

Innostavia teoksia kielen opetukseen Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja. 1994. Opetusministeriö. Hki: Painatuskeskus. Moilanen, K. 2008. Kielinavigaattori: käytännön työvälineitä kieltenopetukseen. Hki: WSOY Oppimateriaalit. Lengel, T. & Kuczala, M. 2010. The Kinesthetic classroom: teaching and learning through movement. Oaks: Corwin press.

The Kinesthetic classroom (2010) Teos perustuu ajatukselle kokonaisvaltaisesta oppijasta. Menetelmät tarjoavat mahdollisuuden oppijalle kasvaa kognitiivisesti, sosiaalisesti, henkisesti, emotionaalisesti sekä fyysisesti. Kirjoittajat paneutuvat kertomaan liikkeen merkityksestä 1) aivojen valmistamisessa uuden oppimiselle, 2) lepotaukojen suomisessa, 3) liikunnan ja kunnon ylläpitämisessä, 4) ryhmähengen kehittämisessä, 5) sisällön kertaamisessa sekä 6) sisällön opettamisessa.

LIIKE Oppiminen on koko kehon asia. Liike lisää oppimiskykyä, luovuutta, stressinhallintaa, terveyttä. Griss, S. 1998. Minds in motion: a kinesthetic approach to elementary teaching curriculum. Portsmouth:NH:Heinemann. ” Jo 10 min riittää.”

Toiminnallisen kieliopin määritelmä Toiminnallinen kielioppi on kielen käsitteiden ja rakenteiden opiskelua luovin, yhteistoiminnallisin sekä kinesteettisin menetelmin. Menetelmät hyödyntävät ilmaisutaidon ja draamakasvatuksen sekä liike- ja tanssi-ilmaisun tekniikoita. Menetelmät tukevat mm. yksilön itsetuntemusta ja -luottamusta, vuorovaikutustaitoja, tutkivaa ja kokonaisvaltaista oppimista.

Mikä motivoi minua opettajana toimimaan? Tieto, ettei kukaan jaksa opiskella pitkiä aikoja yksin kirjojen tai päätteen kanssa; vastapainoa kaivataan Kinesteettinen oppija Äidinkielen osa-alueet voidaan ottaa mukaan kielen rakenteiden oppimiseen esim. mediakasvatus, kirjoittaminen, kirjallisuus, ilmaisutaito. Kollegoiden ja oppilaiden palaute

Miksi toiminnallista kielioppia? * Äidinkieli ja kielen rakenteiden oppiminen eivät ole oppilaiden suosiossa? * Turhan usein oppilaalla on käsitys, että kieliopin oppiminen on pänttäämistä, ulkolukua, tylsää, mekaanista, jopa turhaa * Toiminnallisten metodien avulla ryhmän voi saada oppimaan motivoidummin; oppimistuloksista tulee parempia ja oppimisesta jopa hauskaa

Miksi kielen rakenteiden oppiminen on tärkeää? Kieli on ajattelun pohja, kommunikaation väline Oppilaan kognitiiviset ja analyyttiset taidot Vieraiden kielten oppiminen Oppilaat kysyvät: Miten tämä asia liittyy minuun? Olenko minä opetuksessa tärkeä? Voinko vaikuttaa omaan oppimiseeni ja opetukseen?

Toiminnallisia menetelmiä MEDIA KIRJALLISUUS TUTKIVA ASENNE Draamakasvatus Keskustelu Kirjoittaminen Piirtäminen

Toiminnallisten metodien hyödyt Aktivointi Keskittymistaidot Itsetuntemus ja –luottamus Ryhmätyötaidot Mielikuvitus, luovuus, taiteellisuus otetaan käyttöön Muistaminen, oppiminen paranee Oppimisesta tulee ryhmässä hauskaa

Toiminnallisuudella pyritään: oppijan aktivointiin motivointiin osallistamiseen ryhmäyttämiseen mielenkiinnon herättämiseen opittavaa ainesta kohtaan hyvinvointiin itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistamiseen tunne- ja liikemuistin herättämiseen flow-kokemuksen mahdollistamiseen

Toiminnallisten metodien avainsanat Keskustelu Tekemällä oppiminen, oppimisen kehollistaminen Käden ja ajatuksen yhteistyö: kirjoittaminen Improvisaatio, leikki, draama Hyödynnetään ja tehdään itse kuvaa, runoa, laulua, satua, tarinaa Pari- ja ryhmätyö, yhteistoiminnallinen oppiminen Roolit Mielikuvituksen ja oman ajattelun kehittäminen ja korostaminen Toisen kohtaaminen, erilaisuuden hyväksyminen

Harjoitusmuodot Yksilötyö, esim. piirtäminen, kirjoittaminen Parityö, esim. keskustelu, improvisaatio Pienryhmätyö, esim. improvisaatioesitys, suunniteltu improvisaatio, patsas, kuva, kilpailu Koko ryhmän harjoitukset, esim. kaikki harjoittelevat yhtä aikaa pienryhmissä, pelit, leikit, kertomus, improvisaatio, eri aistit Erityyppiset harjoitusmuodot ja/tai menetelmät

Toiminnallisista harjoituksista Opettaja luo toiminnallaan innostuneen, luotettavan, turvallisen ja rennon ilmapiirin. Jokaista ryhmäläistä arvostetaan, mahdollisiin häiriöihin puututaan heti. Harjoitukset motivoidaan. Harjoituksiin voi ottaa mukaan ajankohtaisia tai muuten tärkeitä teemoja, muita oppiaineita tai oppilaita kiinnostavia teemoja.

Vinkkejä opettajalle Lähde liikkeelle pienestä, siitä mikä sinua sytyttää. Harjoituksia voi aina syventää. Ole itselle armollinen; aina opitaan jotakin. Harjoitusten kehittäminen ja ideoiminen innostaa ja opettaa myös opettajaa. Ihmetellään kieltä, luodaan siihen omaa suhdetta ja polkuja käytännön tilanteisiin.

Harjoitusmuodoista Kaikki harjoitukset ovat sovellettavissa monella muotoa, esim. kuuma tuoli, tervapata. Esim. monet sijamuotoharjoituksista käyvät sanaluokkiin ja päinvastoin. Jokaista harjoitusta edeltää keskustelu, mutta tärkeää on jättää aikaa harjoituksen jälkeiseen keskusteluun: mitä opittiin? Mitä varten harjoitus tehtiin? Miltä tuntui tehdä? Oppikirjaa ei tunnilla välttämättä tarvita, kynä ja vihko riittävät.

Esimerkkinä yläkoulu 7.luokka 8.luokka 9.luokka Harjoitusten painottuminen eri luokka-asteilla: Sanaluokat – koko ryhmä, leikit Sijamuodot – mielikuvitus, ”tyypit”, draama Lauseenjäsenet - oma elämä, roolit, draama Modukset – pari- ja ryhmäharjoituksia (+ kirjallisuuden lajityypit) Nominaalimuodot Kielen rakenteiden kertaus (+ kirjallisuuden historia ja tyylisuunnat)

Mieleen jääneitä harjoitustyyppejä Sanaluokat: surinasiivet, tervapata, substantiivikuva, hernepussiharjoitukset, mukautumisimprot, pronominirock, kutsun sinut luokseni –rinki, luova kirjoittaminen Sijamuodot: sijamuotosalaatti, sijamuotojen persoonallistaminen commedia dell´ arten tapaan, ammatti essiivi-translatiivi – ketju, reaktiopeli sisä- ja ulkopaikallissijoista, Matka-pienryhmäketjuimprovisaatio, rap

Lauseenjäsenet: piirrokset luonteenpiirteineen, keskustelu ja improvisaatio (samaistuminen lauseenjäseneeseen), objektin sijamuodot –hernepussiharjoitus, lauseenjäsen –pelikortit ja rooli-improvisaatio Modukset eli tapaluokat: tositapa-improvisaatio taustaäänineen, modusapila-improvisaatiokeskustelu

Talvipäivän harjoitukset Kielenhuoltoa: Isot ja pienet alkukirjaimet, yhteen vai erikseen? Sanaluokkasalaatti (roolit * 3: termi, lapun sana, lapun joukkoliike, oma keksimä sana, sovellukset) Sijamuotoroolit commedia dell´arten tapaan Paikallissijat: tarina plus liike Lauseenjäsenet ryhmissä (näytelkää lause sovitussa järjestyksessä, muut arvaavat; sanalappujärjestys, muodostakaa lause; järjestäkää lauseen lauseenjäsenet - nopeuskilpailu joukkueissa) * Aikamuotokättely * ”Olen visionäärinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja!”

Geert Vandermeersche (Kentin yliopisto, Belgia): The Teacher as Storyteller. The Narrative turn in Language Education. (K.Egan (1986): Teaching as Storytelling) Argumentit vastaan Argumentit puolesta 1. Ei käy kaikkiin aiheisiin. (32) 2. Aikasyöppö. (18) 3. Liian abstraktia, Eganin metodi horjuva tai vaikea ymmärtää. (10) 4. Täytyy integroida perinteisten metodien kanssa. (10) 5. Ei kaikille luokka-asteille. (7) Vastaajina 85 auskultoijaa. 1. Motivoiva. Linkittyy opiskelijoiden elämään. (28) 2. Helpottaa muistamista. Ajatteluväline. (16) 3. Opettajan osallistuminen mahdollista. (13) 4. Opetuksen oikeutus: selitetään miksi. (12) 5. Opettajan ja oppilaan luovuus ja mielikuvitus. (11)

Kritiikki Suomessa Tilakysymys Ennakkoluulot menetelmien soveltuvuudesta, työmäärästä, lapsellisuudesta, kilpailuleikkien tarpeellisuudesta. Aikaa vievää Termistön tärkeys?

Puolustukseni Aina kannattaa yrittää ja kokeilla! Tilaksi riittää tavallinen luokkahuone, sillä jopa pulpetissa istuen tai sen vierellä seisoen voi tehdä toiminnallisia harjoituksia, jos ei halua raivata luokkahuoneeseen tilaa sen enempää. Menetelmät ovat sovellettavissa kaikenikäisille ja -tasoisille oppijoille, ja vaatimustasoa voi nostaa ja laskea ryhmän toiminnan mukaan. Joitain menetelmiä voi joko järjestää kilpailuiksi tai sitten ei. Opettaja tietää ryhmänsä. Vaikka useat menetelmät saattavat viedä paljonkin aikaa, menetelmät tuottavat oppijassa sellaista mielihyvää, että se poikii paljon (muuta) hyvää jatkoon, esim. oppimisilmapiiriin, joka on kaiken a ja o. Termien varaan on ollut hyvä rakentaa toiminnallinen ohjelma – ja samalla termit avautuvat ja tulevat oppijalla käyttöön

”Ensin tulee tekeminen, sitten tulee flow.” Slogan: ”Ensin tulee tekeminen, sitten tulee flow.”

Aiheesta lisää toiminnallinenkielioppi@groups.facebook.com www.aidinkielenopetustieteenseurary.com Googlaa! Prof. Katri Sarmavuori (toim. ): Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 38/2009, 39/2010, 40/2011 (tutkimustulokset) Virke 1/2011 (Äidinkielenopettajainliiton jäsenlehti)

Lisää tutkimusta tarvitaan Juli Aerila, Rauman opettajainkoulutuslaitos Marja Kela: S2-opetuksen Mansikkala-hanke kaipaa testaajia ” SUOMI MAAILMANKARTALLE!”

Toiminnallisuus-CV:ni Prof. Katri Sarmavuori kyseli v. 2008, kuka lähtisi kehittämään toiminnallista kielioppia, ilmoittauduin kokeiluun. Pedagoginen iltapäivä 16.9.2010 Espoossa HS 5.12.2010 (koululla 17.11.2010) Kööpenhaminan kielikonferenssi 1.12.2010 Pedagoginen iltapäivä 7.2.2011 Espoossa Juttu Virke-lehteen 1/2011 Äidinkielen opetuksen foorum 2.8.2011

Toiminnallisuus-CV:ni osa 2 Ainedidaktiikan symposium 11.2.2011 Turun yliopisto Otava: Into-klubi Aleksis-sarjan nettilehti 5.4. Huhtimessut, espoolaisten opettajien veso Hildesheimin yliopisto, Saksa: Kansainvälinen äidinkielen opetuksen konferenssi 15.-17.6.2011 Pedagoginen ip. kieltenopettajille 16.9.2011 Yhteistyö Zodiakin, Uuden tanssin keskuksen tanssipedagogien, kanssa alkaa (syksy 2011)JNE JNE JNE tähän päivään saakka...

Koulutusiltapäivä toiminnallisesta kieliopista Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajille 17.11.2011 Koulutusiltapäivä ammatillisen oppilaitoksen aikuiskouluttajille: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot toiminnallisin menetelmin 24.11.2011 Hyria, Hyvinkää Turun yliopiston OKL 13.12.2011 Pedagoginen iltapäivä Espoossa 19.4.2012: Kinesteettiset, draamalliset ja toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden opiskelussa Ja niin edelleen tähän päivään 18.1. 2014 saakka...

Paljon toiminnallisia hetkiä sekä onnistumisen iloa! toivoo nina.maunu@espoo.fi KILONPUISTON KOULU, ESPOO