02.10.2014 Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-palveluiden koulutuspäivä vammaisten- ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen tukemiseksi 02.10.2014 Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto.

Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoitus Toteuttaa vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia arkielämässä Pohja Suomen perustuslaissa Suomi ratifioimassa vammaisten ihmisten YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista Lain tarkoituksena edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL 1 §) Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VPA 1 § 2 mom.)

Soveltamisala Erityislainsäädäntö, järjestetään vain toissijaisesti, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia muun lain nojalla (huom. viivästystilanteet). Henkilöllä oltava vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (vamma on yksilön rajoitusten ja ympäristön välisestä suhteesta syntyvä tila) Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä kunnalla Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve Ei diagnoosi, ei ikä eikä varallisuusharkintaa Asiakasmaksuista säädetty asiakasmaksulainsäädännössä

Menettelystä Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve Palveluntarpeen selvittäminen määräajassa Yksilöllisen palvelusuunnitelman laatimisvelvoite Viivytyksetön päätöksenteko Menettelyssä huomioitava lisäksi mm. sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain sekä hallintolain yleiset säännökset, mukaan lukien yleiset hyvää hallintoa koskevat periaatteet ja perusoikeuksia turvaava lain soveltaminen Viranomaisaloitteisissa asioissa huolehdittava tulkkauksesta

Henkilökohtaista apua vaikeavammaiselle henkilölle Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle… henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen: Päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Päivittäisissä toiminnoissa, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa, kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee (muutoin pääsääntöisesti 30h/kk) Tarkoituksena auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan -> itsemääräämisoikeuden turvaaminen Vielä voimassa voimavarasäännös (ei hoivaa, huoltoa, valvontaa + ei ikääntymisen syihin)

Työssä ja opiskelussa… Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Opiskeluna pidetään vastaavasti jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää opiskelua tai sellaista opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä. Tällaiseksi opiskeluksi on katsottava myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Esimerkiksi lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa opiskelevien vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain nojalla. Perusopetuksessa ensisijainen vastuu kunnan opetustoimella

Järjestämistavat Perinteinen henkilökohtainen avustaja –järjestelmä (vaikeavammainen työnantaja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkakulujen korvaamiseksi) Kunnan velvollisuus ohjata ja auttaa Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalveluita hankkimista varten Kunta hankkii avustajapalvelun ostopalveluna, järjestää sen itse tai sopimusperusteisessa yhteistyössä toisen kunnan kanssa -> Asiakkaalta ei saa periä missään em. järjestämistavoissa asiakasmaksua Järjestämistavan valinta yhteisymmärryksessä vaikeavammaisen henkilön kanssa. Henkilökohtaisen avun tunnusmerkistö: avustettava päättää MITÄ, MISSÄ, MILLOIN JA KUKA!

Kuljetuspalvelut Oikeus vaikeavammaisella, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kaikki työ –ja opiskelumatkat Lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa Oman kunnan alueella sekä toiminnallinen lähikunta Enintään paikkakunnalla olevan julkisen liikenteen maksu Yksilöllisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioiminen Sisältää saattajapalvelun Sovelletaan asiakasmaksulakia

Kuljetuspalvelut Oikeus vaikeavammaisella, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kaikki työ –ja opiskelumatkat Lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa Oman kunnan alueella sekä toiminnallinen lähikunta Enintään paikkakunnalla olevan julkisen liikenteen maksu Yksilöllisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioiminen Sisältää saattajapalvelun Sovelletaan asiakasmaksulakia

KHO 31.12.2003 T 3401 Vanhuseläkkeestä huolimatta x teki keikkatöitä satunnaisesti muutaman päivän viikossa. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja totesi, että henkilö toimii yksityisyrittäjänä, joka oman ilmoituksensa mukaan jatkoi työntekoa. Työtilaisuuksia oli vaikeavammaisen henkilön oman arvion mukaan korkeintaan kolmena päivänä viikossa. KHO viittasi perustuslain 6 §:n 2 momenttiin jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan mm. iän perusteella. Vammaispalvelulaissa tai vastaavassa asetuksessa ei ole säännöstä, jonka mukaan vanhuuseläkkeelle siirtyminen estäisi kuljetuspalvelujen myöntämisen työmatkoihin. Henkilön kuljetuspalveluhakemusta ei korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan voitu hylätä sillä perusteella, että vanhuuseläkettä saavalle ei myönnetä kuljetuspalveluja työmatkoihin. HAO kuljetuspalvelun tarkoituksena on poistaa työn tekemiseen liittyviä esteitä ja mahdollistaa vammaiselle toimeentulon hankkiminen

HO 12.1.2009 T 37 Tapauksessa vaikeavammainen henkilö oli kouluttautunut hierojaksi. Hänen tarkoituksenaan oli saada toimeksiantoja yrityksiltä ja yritysten henkilökunnan hierojana. Hierontatyö tapahtui toimeksiantajan tiloissa, joissa vaikeavammainen henkilö pyrki tekemään ainakin työpäivän aina yhdessä kohteessa. Kuukaudessa työpäiviä kertyi noin 10. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikeavammaisen henkilön matkat kotoa yhden päivän kestävän työtehtävän suorittamisen paikkaan ja takaisin kotiin olivat vammaispalvelulain tarkoittamia työmatkoja. Korkein hallinto-oikeus totesi, että vammaispalvelulain soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä tehdäänkö työtä yrittäjänä vai palkansaajana eikä yksittäisen vaikeavammaisen työssäkäyntiin liittyvä sosiaalinen avustus ollut kiellettyä valtiontukea. Mikäli työtä tehdään yrittäjänä tai työsuhteessa yhtä useammassa paikassa työpäivän aikana, vammaispalvelulain mukaisia työmatkoja ovat matka kotoa päivän ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpisteestä kotiin.

Ei satunnaisiin tuloihin, oltava pääasiallinen tulolähde Kuljetuspalvelun tarkoituksena on poistaa työn tekemiseen liittyviä esteitä ja mahdollistaa vammaiselle toimeentulon hankkiminen Merkitystä ei ole sillä, turvaako tehtävä työ tosiasiassa henkilön toimeentulon. Lähtökohtana työn tekemisessä on aina se, että työnteolla mahdollistetaan vammaiselle henkilölle toimeentulon hankkiminen. Kunta ei voi kuitenkaan rajoittaa tosiasiassa tällaisen työn tekemistä arvioimalla kuinka paljon tuloja tehtävästä työstä saadaan tai mikä merkitys tai vaikutus työstä saatavalla tulonmuodostuksella on henkilön kokonaistalouden kannalta. Yrityksen toiminnan oltava kuitenkin vakiintunutta (KHO 24.4.2014 T 1412) Ei satunnaisiin tuloihin, oltava pääasiallinen tulolähde Normaalilla työssäkäyntialueella (KHO 19.6.2006 T 1572)

Tulkkauspalvelu Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010) -> siirtyy Kelalle 1.9.2010 Hakemusten käsittely, ratkaisutoiminta, välityskeskus keskitetysti Kelalla yhdenmukaisten kriteereiden mukaisesti Oikeus henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen Edellytyksenä, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino Järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella henkilöllä vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia/kalenterivuosi Tätä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua (esim. perusopetuksesta selviytymisen määrä)

Työ kuuluu kaikille!