Minna Lahnalampi-Lahtinen Palvelupäällikkö Hoiva-asumisen palvelut

Esitys aiheesta: "Minna Lahnalampi-Lahtinen Palvelupäällikkö Hoiva-asumisen palvelut"— Esityksen transkriptio:

1 Minna Lahnalampi-Lahtinen Palvelupäällikkö Hoiva-asumisen palvelut

2 Kotona asuvat 75-täyttäneet vantaalaiset
Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

3 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

4 Ympärivuorokautisen hoivaan siirtyminen
Ratkaisevaa on HOIVAN TARVE. Pitkäaikaiseen hoitoon tulevat asukkaat eivät sairauksien, muistihäiriön tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin. Avuntarve on säännöllistä , ympärivuorokautista ja jatkuvaa. Asukkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden - kahden henkilön auttamana tai heillä on vaikea-asteinen muistihäiriö, jonka vuoksi he tarvitsevat jatkuvaa, ympärivuorokautista seurantaa. Asukkaiden sairaudet ovat siinä määrin vakaassa tilassa, että sairaalahoitoa ei tarvita. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

5 Vanhuspalvelulaki 3 luku § 14 Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet
Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveys-palveluilla Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä Kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys

6 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

7 Pitkäaikaisessa hoivassa asuvat
Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

8 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

9 Kulttuurin muutos: laitoksista kotiin ja itsehoidon tukemiseen
Oma huone toimii makuuhuoneena ja yksikön/ talon tilat keittiönä ja olohuoneena Kulttuurin muutoksen Visio Jossa ihmiset haluavat asua ja elää Jossa ihmiset haluavat työskennellä Jossa ihmisiä eikä työtapoja laitosteta Jossa palvelu on elämän tuottamista Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

10 Lain edellyttämään palvelurakennemuutosta toteutetaan
Toteutus Vantaalla Lain edellyttämään palvelurakennemuutosta toteutetaan Toteuttamalla palvelurakennemuutosta muuttamalla laitoshoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi peruuskorjaamalla tiloja (kaikille oma huone ja saniteettitilat) muuttamalla hoitokulttuuria Kulttuurinmuutos -projektilla Vantaan kaupunki,

11 Kulttuurin muutoksen myötä saavutettu hoiva yksiköissä
AKTIIVISEN ARJEN LISÄÄNTYMINEN: Välitön hoitotyö lisääntynyt esim. hiljaisen raportin ansiosta Hoitajat järjestävät aktiivisesti virikkeitä, ulkoilua, jumppaa, tietovisoja,askartelua, kuoro perustettu (ulkoiluseuranta, hoito-ja palvelusuunnitelmassa ulkoilu, virike ja kuntoutus suunniteltu , RAI- tulokset) Omaisyhteistyö aktiivisempaa (tyytyväisyyskyselyt) Kirjaaminen asukaslähtöisempää (hoito-ja palvelusuunnitelma tehdään yhteistyössä asukas/omainen/moniammatillinen tiimi) Henkilökunnan innostuneisuus (Yhteistyö toimii, sairauspoissaolot, kiinnostus ammatilliseen, työn kehittämiseen)  uudet innovaatiot MITÄ ESIINTYY ARJESSA VÄHEMMÄN: Rutiineja ja eriarvoisuutta, tehtäväkeskeisyyttä Tilalla henkilökohtaiset vastuualueet, tavoitteet, mittarit MITÄ VIELÄ LISÄÄ: Kyseenalaistamista Suunnitelmallisuutta, vastuunkantoa (perustehtävään palaaminen) Oma paikka kokonaisuudessa (kokonaisuuden selkeytys, tiimitavoitteet) Arvokeskustelua (työn eettinen perusta) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

12 Käyttövara Hoitomaksua määrättäessä asukkaan omaan käyttöön jäävä käyttövara on
Tehostettu asumispalvelu Laitoshoito Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Käyttövara on 15 % nettotuloista, mutta vähintään 235,30 e= toimeentulotuen perusosa 480,20 e vähennettynä ruokaosuudella (49%) Puolisoilla: jos tulot suuremmat kuin kotiin jäävän puolison : Puolisoiden yhteinen käyttövara on 57,5% yhteenlasketuista nettotuloista, mutta vähintään toimeentulotuen perusosa vähennettynä ruokaosuudella jos tulot pienemmät kuin kotiin jäävän puolison: kuten yksinasuvalla Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Käyttövara on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 €. Jos kotona asuu pienempituloinen puoliso, maksuna peritään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista (eli puolisoiden käyttövara 57,5%). Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähintään 105 €. jos tulot pienemmät kuin kotiin jäävän puolison: kuten yksinasuvalla Asiakasmaksuasetus 15 §, §, 32 §, 2 mom., 33 § Sosiaali- ja terveyslautakunta § 8