MEDIKALISAATIO VANHUSTEN HOIDOSSA Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi

Valtioneuvoston asetus ETENEstä 2009 Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia. Neuvottelukunta tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja asiantuntija-apua, herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä välittää tietoa sosiaali- ja terveysalan kansallisista ja kansainvälisistä eettisistä kysymyksistä.

Medikalisaatio - lääketieteellistyminen Kun jostakin aikaisemmin arkielämän ilmiöstä aletaan puhua lääketieteen termein tai kun sen ennaltaehkäisyyn tai hoitoon varataan terveydenhuollon tai terveysbisneksen voimavaroja ja kun siihen ulotetaan hoitotoimia Kyse voi olla myös ilmiöstä, jota on pidetty esimerkiksi poikkevana tai tuomittavana käyttäytymisenä Medikalisaatio ei vain nappaa uusia asioita piiriinsä vaan suunta voi olla myös päinvastainen

“Medikalisaation onni ja onnettomuus” (Jylhä 2003) Pääsääntöisesti sitä on tarkasteltu kriittisesti lääketieteellisen asiantunjavallan ulottumisena yhä uusille alueille Huomio on usein kiinnitetty taustalla oleviin taloudellisiin intresseihin (lääketeollisuus ym. lääketieteellinen teknologiateollisuus, yksityiset lääkäripalvelut) On myös osoitettu, että muutos on ollut toisinaan ainakin osittain tervetullut (esim. masennus)

Vanhuudesta sairaus Medikalisaatio auttaa ymmärtämään esimerkiksi vanhenemisen tutkimuksen painopisteen säilymistä lääketieteellisissä kysymyksissä Samoin lääketieteellisen otteen säilymistä iäkkäiden asumiseen ja hoivaan liittyvissä palveluissa (”sairaala”) Se myös kuvastaa lääketieteen erittäin arvostettua asemaa yhteiskunnassa: sen traditioihin ei helposti kajota, lääkärikunnan voimakas kollegiaalisuus on voinut säilyä

Hyviä ja huonoja puolia? Muistisairaudet Vanhuuden höperyyden leima lientynyt, ymmärretään muistisairauksien patologinen luonne, ei osa tervettä vanhenemista Mahdollisimman varhaisen tunnistamisen tavoite ulottanut kriittisen katseen jo pieneenkin unohteluun: diagnoosiryhmä alkava/lievä kognition heikentymä ei kuitenkaan välttämättä koskaan johda muistisairauteen Uusi ilmiö on ennaltaehkäisyn tavoite: sosiaaliset suhteet, kulttuuriharrastukset, rentoutuminen, marjastaminen, liikunta taipuvat kaikki lääketieteen katseen alle? Välineellistyvät?

Hyviä ja huonoja puolia? Verenpaine Kolesterolin ja verenpaineen jatkuva tarkkailu ja muuttuva käsitys siitä mikä on sallittava raja-arvo vie päivittäin huomion sairauksien merkkien tarkkailuun Hyvä lääketeollisuuden ja lääketieteen teknologiayritysten kannalta

Hyviä ja huonoja puolia? Hormonikorvaushoidot Hormonikorvauslääkkeiden käyttöaiheet laajentuneet valtavasti Kaikista väitetyistä hyödyistä ei näyttöä ja sitä on myös vaikea saada Sivuvaikutukset voivat olla fataaleja (mm. rintasyöpä) Loputtomasti kasvava markkina-alue Toimii paljolti yksityisten terveyspalvelujen kautta ja lisää niiden tarvetta Patologisoi vanhenemisen

Vanhenemisesta sairaus Lääketieteen rinnalla medikalisaation voimistumisessa vaikuttavat muut biotieteet Ennakoitu, että biotieteet ja erityisesti bioteknologiatieteet nousevat perinteisten teknologiatieteiden ohi tieteellistaloudellisen kehityksen moottoreiksi ”Anti ageing medicine” on voimistuva ilmiö, jossa vanhuus ei ole enää pelkästään patologista vaan lisäksi koko vanhenemisprosessia pitää hallita

American Academy of Anti-Ageing Medicine Kritiikki vanhenemisen tutkijoita kohtaan vuonna 2003: ”Gerontologian kuolemankultti yrittää epätoivoisesti pitää yllä mystistä, vanhentunutta käsitystä, että vanheneminen olisi luonnollista ja väistämätöntä” Todettu, että vanhenemiseen voi jossain määrin vaikuttaa, mutta näytöt tällä hetkellä vähäiset

Esimerkkejä ”biomedikalisaation” keinoista antioksidantit hormonikorvaushoidot (estrogeeni/testosteroni) kasvuhormoni solukorvaus energian saannin rajoitukset… Pulmana se, että vahvistaa ikääntymistä syrjivää kulttuuria - erityisesti väheksyy ihmisen haavoittuvuuden olemassa oloa. Tekee siitä entistä vaikeammin hyväksyttävämmän.

Medikalisaation vaikutukset hoitoon Hoitofilosofiaan: mikä on tavoite Iäkkään ihmisen tarpeiden arviointiin: RAVA Palveluiden järjestämisen tapoihin: saannin kriteerit lääketieteellisesti määriteltyjä Hoitoympäristöt kliinisiä ja rajoittavia Hoitokulttuuri väheksyy psykososiaalisia tarpeita Koulutuksen sisällöissä ei riittävästi mm. vuorovaikutustaitoja Laadun arviointivälineet painottavat fyysistä perushoitoa Iäkkään ihmisen asema hoidossa edelleen heikko

Kohti tasapainoisempaa kuvaa Patologioita, sairauksia ja toimintakyvyn puutteita painottava ja hallinnoiva tapa on saanut rinnalleen kykyjä ja terveyttä painottavan näkökulman SALUTOGENSIS Medikalisaation kanssa kamppailua pitäisi käydä ikääntymisestä normaalina elämänvaiheena, normalisaatiosta. Jokaisella ikäkaudella on omat erityispiirteensä, monia niistä medikalisoidaan (esim. lapsuuden ja nuoruuden käytös) Painopiste laajoihin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka kohentavat koko väestön hyvinvointia ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta

Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa, ETENE -julkaisuja 30, 2010 Vanhuus ja hoidon etiikka, ETENE -julkaisuja 20, 2010 www.etene.fi KIITOS!