Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Median kohtaaminen EuroSkills-kilpailijana edustatte:
Advertisements

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Työhönvalmennuksella työelämään
Työrukkaset heilumaan ja nuorisotyöttömyys kuriin.
Jukka Vehviläinen / DiaLoog Omia polkuja ammatillisessa koulutuksessa Omapolku-hankkeen päätösseminaari
Kyselyyn vastasi:Espoo 23/25 Kirkkonummi3/4 Kauniainen0/1 Ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet nuoret Kesäkuu Espoo146 Kirkkonummi20 3 koulua, joissa kaikki.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Osatutkimus C THL - Riitta-Liisa Kokko.
Nuoret puhtausalan kesätöissä
Seinättömän pajan toimintamalli 1. Asiakkuuden edellytykset: alle 25-vuotias, ammattikoulutettu, pitkäaikaistyötön/vaikeasti työllistyvä/vajaakuntoinen.
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
THL koordinoi Tutkimusyhteistyö  THL  Kela  VATT  Kuntoutussäätiö  Työterveyslaitos  Helsingin yliopisto  Lapin yliopisto Tutkimusrahoitus:  STM,
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet vuotiaille Keski- Suomessa Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sini Moberg.
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Ann Selin Parempi Suomi-seminaari Työntekijän asema tulevaisuuden työelämässä Puheenjohtaja Ann Selin.
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSSUUNNITELMA
Laadullisen tutkimuksen tutkimussuunnitelma
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
OPISKELIJAA TUKEVA PALAUTE
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Jyta alueen asumispalvelut ja niihin liittyvät palvelut
Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi (TUPA) Nuorisotyön neuvottelupäivät Nuorten omaehtoinen toiminta.
© Aseman Lapset ry 2009 A-taso 1. © Aseman Lapset ry 2009 A-taso 2 Walkers-Hubu-bussiprojekti - Keväällä 2011 alkanut kehittämishanke, päättyy joulukuussa.
OPPISOPIMUSKOULUTUS Ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Määräaikainen työsopimus Koulutuksesta yli puolet työpaikalla työtehtävien yhteydessä, täydennetään.
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko
Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Pedagoginen kehittämistyö Toukokuu 2014 Sauli Korhonen, Mari Kukkola ja Marja Ruotsalainen.
Lohjan kaupungin työhyvinvointikysely 2008 Lehdistötilaisuus
Akava tyrmää vuorotteluvapaa- korvausten leikkaamisen
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Tekoja-kampanja Maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä nuoria ihmisiä. Enemmistö heistä asuu kehitysmaissa. Moni nuori on kasvanut konfliktin.
Yrittäjyydestä ja yhteistyöstä Teollisuusneuvos Heikki Vesa.
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
LOIMAAN ASUKASMARKKINOINTI
FUAS Kielet ja viestintä
Nuorissa = voimaa, vahvistetaan sitä! Voimakas –projekti
Lasten suojelu – jokaisen tehtävä AMK
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
Nivelvaiheen ohjaus Kesä ohjaus Asiakas määrät kesä- heinäkuu.
The Nature of Work and the Stress of Higher Status Scott Shieman, Yuko Kurashina Whitestone, Karen Van Gundy Journal of Health and Social Behavior 2006,
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hanke ESR ja Lapin lääninhallitus Hallinnoija, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapset, nuoret.
OSMOS- OSallistava MOnikulttuurinen Sosiaaliohjaus -projekti v – 2011 Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ja Helsingin kaupungin.
Rahoitus: ESR, Etelä-Suomen lääninhallitus Koulutuskeskus Salpaus – Tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä vahvistamalla.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Riina Vesanen Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy 2009 Palveluiden myyntikäyrien analysointi.
SOS-hanke/Aikuissosiaalityö
© Turun Oppisopimustoimisto 2009 Nappaa Nuori Töihin oppisopimuskoulutuksella Varsinais-Suomessa joka kolmas päivä yksi nuori työllistyy oppisopimuksella.
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET)
Laajennetun työssäoppimisen kokeilussa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus Työssäoppiminen laajenee - laajeneeko ohjaus ja tuki?!?
L AAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUT AUTO JA LOGISTIIKKA.
Ops seminaari Askola.
NUORISOTAKUU ON ASENNE!. Jokainen järjestö ja toimija voi osaltaan tehdä nuorisotakuusta totta. On monia keinoja auttaa nuoria löytämään oma paikkansa.
Oppisopimusnuoren ohjaaminen työssä Helena Rajalinna.
Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa Case: nuorten Facebook-palveluohjaus Oulussa Saila Lähteenmäki,
Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit Jenni Similä Suunnittelija.
Nuorisotyön ja koulun yhteistyötä Iisalmessa Esimerkkinä yhteistyöstä: HUPIA-päihdekasvatusrata HUPIA-päihdekasvatusrata.
Julkisuuskuvatutkimus
TET =Työelämään tutustuminen
Tutkielman teko-ohjeet
Valmentajakoulutuksen suunnittelu
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Music Against Drugs -päihdekasvatuskokonaisuuden kehittäminen
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus
TET =Työelämään tutustuminen
Nokian kaupungin liikuntapalvelut
Arvioinnista arkipäivää
Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Esityksen transkriptio:

Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä. –Keskiössä ovat paikallisten nuorten subjektiiviset kokemukset ja näkemykset paikallisesta hankkeesta. –Tutkijan tehtävänä on paikantaa tutkimuksen tulokset vastaamaan valtakunnallista hanketta – haasteellinen tehtävä. Tutkimuksen kohteena ovat nuoret –vuotiaat työvoimataloon palkatut työntekijät. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytetään puolistrukturoitua teemahaastattelua. –Pitkittäistutkimus, jossa nuoria haastateltiin ensimmäisen kerran syksyllä Seuraavat haastattelut tehdään keväällä 2010 ja sen jälkeen vielä 2 haastattelukierrosta vuoden välein vuosina 2011 ja –Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, miten nuorten ajatukset työttömyydestä, työstä, tulevaisuudesta, omasta itsestään jne. muuttuvat ‘työllistämisprojektin’ edetessä ja siirryttäessä pois työttömyydestä ja työvoimatalosta? Ensimmäiseen haastattelukierrokseen osallistui 8 nuorta, jotka osallistuivat syksyllä 2008 työnhakuklubiin eli ns. startti 1:een. Näistä nuorista tavoitettiin toiseen haastatteluun syksyllä 2009 vain kaksi. Lisäksi haastateltiin neljää ”uutta” nuorta.

Tutkimusosasto Alustavia tuloksia ensimmäisistä haastattelukierroksista Ensimmäiset ajatukset työllistämismallista epäileväisiä Ajatukset muuttuneet työnhakuklubin aikana myönteisemmiksi: koettiin paikkana, jossa voi miettiä, mitä elämässään haluaa tehdä Työvoimatalon toiminnasta odotettiin etenkin mahdollisuutta harjoitella talon palkalla ulkopuolisessa yrityksessä (3x1 kk) Kaikenlainen näpertely nähtiin parempana kuin kotona makaaminen ja joutilaana oleminen Saatuun tukeen oltiin tyytyväisiä, mutta toivottiin monipuolisempia työmahdollisuuksia. Raha motivoi, mutta päällimmäisenä olivat ajatukset työn/koulutuspaikan löytymisestä Monilla vahva kotipaikkasidonnaisuus: ei suurta halua muuttaa kauaksi kotiseuduilta Selvästi epätietoisuutta tulevaisuuden suhteen – herättää kysymyksiä koulujen opinnonohjauksen tasosta Haastatteluissa nousi esille sellaisia seikkoja liittyen motivointiin ja ”laiskottelusta” sanktiointiin, joita on syytä tarkastella laajemmin esimerkiksi prosessikuvauksen osahankkeessa.

Tutkimusosasto Pohdintaa Nuorilla (tutkimukseen osallistuneilla) vahva työmotivaatio Työvoimatalon maksama palkka askel itsenäiseen elämään – suuri merkitys nuorelle Työnhakuklubilla selkeä tarve erityisesti silloin, kun nuori etsii uutta alaa ja ohjausta uravalinnoilleen Jo muutaman kuukauden mittainen työttömyys passivoi – työvoimatalon rooli aktivoinnissa keskeinen Jos hanke pystyy estämään yhdenkin nuoren syrjätytymisen, on se säästänyt yhteiskunnan rahoja miljoonan euron verran – nuoret erityisryhmänä haaste mallille. Työvoimatalon haasteena on yhtäältä toimia kuin tavallisena työpaikkana, mutta toisaalta työvoimapoliittisena aktivoinnin työkaluna. –Keskeinen kysymys onkin, miten nämä kaksi pystytään yhdistämään niin, että nuoren työttömän tarpeisiin elämän yhdessä tärkeimmistä siirtymävaiheista pystytään vastaamaan ja häntä pystytään tukemaan riittävin ammatillisin ja moniammatillisin keinoin kohti työelämää. –Resurssit ja yksilökohtainen ohjaus!