Helsinki Erityisasiantuntija Terhi Tuominiemi-Lilja

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
VKK-Metro Katse lapseen –hankkeen tutkimusyksiköiden omat kehittämiskohteet Hankekausi
Advertisements

LUVALLISET POISSAOLOT
Johanna Koski Saga Niiranen Laurea amk
Kaustarin Pienten lasten koulu
sosiaalialan osaamiskeskus
Terveydenhoitaja opiskelijat Anna Peltomaa Tiia Vaak Metropolia AMK
Perhesosiaalityö Kokkolassa
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Lapsen, oppilaan ja opiskelijan parhaaksi – tuen turvaamisen haaste Hanketyöseminaari Kuusankoski-talo Irma Kärkkäinen, lukioiden erityisopettaja.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
HALI- kolmivuotis- arviointi
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Käytännön kieleen ja työelämään tutustuminen Sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus nuorille maahanmuuttajille.
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
Neuvolan mahdollisuudet lasten suojelussa
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Lapissa - LÄPSY Toteuttajatahot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä: Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto.
4-vuotiaan lapsen havainnointi neuvolassa
NEUVOLAN PERHETYÖ
Tutkimus VKK-Metron kehittämistyössä Tuulikki Venninen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
Katse lapseen –hanke kevät ja
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Osmos-loppupuheenvuoro Riitta Vartio. mitä kuulin tänään?
Espoo ”Tavoitteena on kaksikielisyys !”
Esiopetuksen vanhempainilta Kirkkojärven koululla
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERHELÄHTÖISTÄ TOIMINTAMALLIA KEHITTÄMÄLLÄ Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Lähetekriteerit ja lähetteen sisältö. Lähetekriteerit erikoissairaanhoitoon Lastenpsykiatrian yksikköön tullaan hoitoon lääkärin lähetteellä Mikäli lapsella.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
LASTENNEUROLOGIA poliklinikka ja päiväsairaala rakennus 45 TERVETULOA.
Esimerkkejä lapsen kasvun ja kehityksen arviointi- ja seurantamenetelmistä Petra Suonio 2011.
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
Hippiäiset Varhaiskasvatussuunnitelma vuotiaiden sisarusryhmä Pieni, kodikas päiväkoti Päiväkotihistoriaa 40 vuotta, Hippiäiset 2004 alkaen.
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat.
Lapsihavainnointi on lapsen arvostamista ja kuuntelemista Petra Suonio 2011.
Apua koulunkäyntiin Keski-Suomessa
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Vasuterveiset Mänttä-Vilppulasta - Merja Leppämäki & Sanna Nieminen –
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Oppimisen tuki, pedagogiset asiakirjat ja muuta ajankohtaista
Hyvinvointikoulun toimintamalli
Näin arvioimme tiimin toimintaa
Hyvinvointioppiminen - OPS2016 Hyvinvointi ja turvallinen arki- Kyselyt 4-16-vuotiaille Tarja Tuomainen.
Esiopetuksen vuosiympyrä
Kangasalla perheesi parhaaksi
Pääkaupunkiseutu Varhaiskasvatuksen asiakaskysely TULOSTEN YHTEENVETO
sosiaalialan osaamiskeskus
Asiakasraati Lapsen vasu
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE – HANKE
Varhainen tuki ja palvelujen integraatio
HYVINVOINTIKOULU Hyvinvointipäällikkö Arto Willman,
Yhdessä opettaen -PIENTEN LASTEN KOULU TERVETULOA KOULUTUKSEEN!
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
Kirjoita omia muistiinpanoja tähän
Tasa-arvotoimikunta Varhaiskasvatuksen hakuprosessista
Koivurinteen päiväkodin kehittämissuunnitelma
KOULUTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin
Kehittäjätyöntekijä Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki
Esityksen transkriptio:

Helsinki 11.1.2012 Erityisasiantuntija Terhi Tuominiemi-Lilja Hyve-mallin esittely Helsingin, Espoon , Vantaan ja Kauniaisen Katse-lapseen hankkeen tutkimuspäiväkotien ja –neuvoloiden työntekijöille Helsinki 11.1.2012 Erityisasiantuntija Terhi Tuominiemi-Lilja

Mikä on Hyve-malli? Hyve-malli koostuu päivähoidossa käytävästä 4- vuotiaan lapsen varhaiskasvatuskeskustelusta (vasu) ja neuvolan laajasta terveystarkastuksesta, joka sisältää neuvolaterveydenhoitajan sekä neuvolalääkärin tarkastuksen. Päivähoidon ja neuvolan yhteinen kutsukirje vanhemmille Strukturoitu varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-v Tiedonsiirtolomake päivähoidon ja neuvolan välille

Miksi malli kehitettiin? Neuvola-asetus: laajat terveystarkastukset Tutkimustieto: Selvät oppimisen ongelmat koulun alkuvaiheessa ovat riittävän hyvin ennakoitavissa jo 4-vuotiaana. Hyve -mallin mukainen 4-vuotiaille tehtävä tarkastus tulee korvaamaan aikaisemmin neuvolan ja päivähoidon yhteistyössä tekemät 3- ja 5-vuotistarkastukset.

Kehittämistyön lähtökohdat Perheen asiantuntijuus ja osallisuus; kasvatuskumppanuus Hyödynnetään jo käytössä olevaa vakiintunutta työmuotoa; Varhaiskasvatuskeskustelu Ammatillinen erityisosaaminen Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen: Pedagoginen havainnointi + Lene Pitkäaikainen vuorovaikutussuhde lapseen ja perheeseen; luottamus Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu ja tiedonsiirto päivähoidon, neuvolan ja perheen välillä lapsen parhaaksi Voimavarojen yhdistäminen Vapaaehtoisuus

Hankeorganisaatio Ohjausryhmä: Päivähoidon johtaja (Phva) Oppilashuollon päällikkö (Opev) Neuvolatyön päällikkö (Terke) Päivähoitoalueen päällikkö (Ruotsinkielinen, opev) Henkilöstön edustaja (Terke) Hanketyöntekijät (Terke / phva) Kehittämiskonsultti (Phva) Projektiryhmä: Hanketyöntekijät (Terke / phva) Varhaiskasvatuksen ja neuvolatyön edustajat Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Henkilöstön edustaja (Terke)

Käytettävät lomakkeet Päivähoidon ja neuvolan yhteinen kutsukirje vanhemmille Strukturoitu varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-v Tiedonsiirtolomake päivähoidon ja neuvolan välille -Effica

Ph /”Havainnointi ja pedagoginen tuki” Neuvola/ Lene vanhempien ja päivähoidon laadullisia arvioita Neuvola/ Lene Seula=työväline, osa laajempaa lapsen kokonaistilanteen arviointia, joka sisältää muut havainnot arviointitilanteessa, tiedonkeruun vanhemmilta, hoitopaikasta, esikoulusta, tiedot aiemmasta kehityskulusta, riskitekijöistä jne. → arvioinnin luotettavuus paranee Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki Tarkkaavaisuus motivoituminen, ajattelu, muisti ja oppiminen Kielellinen kehitys : Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taidon laadullinen arviointi suhteessa suomenkielisessä toiminnassa vietettyyn aikaan sekä vanhempien arvio lapsen äidinkielen taidosta. Motoriset taidot ja omatoimisuus Perheen esiin tuomat asiat (sisaruksen syntymä, avioero, muutto tmv.), mitkä vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen. Vuorovaikutus Leikki Tarkkaavaisuus Puheen tuottaminen /puheen ymmärtäminen Kuullun hahmottaminen Karkeamotoriikka Silmä-käsi yhteistyö Omatoimisuus Näköhavainto Kuulohavainto Poikkeavat liikkeet

HYVE –mallin prosessi Perhe /Vanhemmat /Lapsi Päivähoito Neuvola Nelivuotiaan lapsen perhe Nelivuotiaan lapsen perhe Päivähoito Saa palautteen neuvolasta Kirjaa sovitut toimintatavat lapsen vasuun , mikäli se vaikuttaa lapsen varhaiskasvatustyöhön Keskustelee vanhempien kanssa neuvolan palautteesta Vanhemmat kutsutaan n.2kk ennen lapsen 4-v syntymäpäivää lapsen vasu-keskusteluun Jaettava materiaali: Kutsu 4-vuotistarkastukseen sekä keskustelurunko vasu-keskusteluun Ohjataan valmistautumaan vasu-keskusteluun ja pidetään vasu-keskustelu. Kirjaus Effica-järjestelmään Lähetetään tiedonsiirtolomake vanhempien luvalla neuvolaan Neuvola Terveydenhoitaja Antaa perheelle neuvola-ajan ja ohjaa vastaamaan AUDIT kyselyyn Valmistautuu lapsen laajaan terveystarkastukseen ja perheen kohtaamiseen päivähoidosta saamansa yhteenvedon avulla Tekee lapsen laajaan terveystarkastuksen Kirjaa tiedonsiirtolomakkeeseen palautteen päivähoitoa varten Raportointi lääkärille Lähettää palautteen vanhempien luvalla päivähoitoon Tarvittaessa puhelinyhteydenotto päivähoitoon Neuvola Lääkäri Valmistautuu lapsen laajaan terveystarkastukseen ja perheen kohtaamiseen terveydenhoitajalta ja päivähoidosta saamansa palautteen ja yhteenvedon avulla Tekee lapsen laajaan terveystarkastuksen Ohjaa tarvittavat tukitoimenpiteet lapselle ja perheelle lievä huoli/ selvä huoli ohjauksen periaattein Kirjaa tiedonsiirtolomakkeeseen palautteen päivähoitoa varten Pyytää huoltajan allekirjoituksen tiedonsiirtolomakkeeseen Ei huolta Lievä huoli Selvä huoli Erikoistyöntekijät/ Erikoissairaanhoito Varhainen tuki ja kotipalvelu/ Perheneuvola

Hyve –mallin vahvuudet Päivähoito: Terveydenhoitajat: Keskustelurungon sisältö on helppo ja selkeä Keskustellaan lapsen kehityksestä kokonaisvaltaisesti Ajankäyttö (osa lapsen vasu-keskustelua) Varhaisempi puuttuminen (5v → 4v) Etukäteen saatuna auttaa valmistautumisessa Vahvistaa omaa näkemystä Lapsen persoona tulee paremmin esiin tekstistä Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla lapsilla päivähoidon näkemys tärkeä

Hyve-mallin vahvuudet molempien näkökulmasta Helpottaa puheeksi ottamista Moniammatillinen yhteystyö tulee näkyväksi myös vanhemmille Lapsen kehitystä tarkastellaan monipuolisesti koko perhe huomioiden

Pilotointi Vantaa Pähkinärinteen ja Kanniston neuvolan alueet (15.4-.15.5.2011) Vantaa aikaisempi vasu-keskustelu on ollut melko strukturoitu, joten henkilökunta ei kokenut muutosta isona Keskustelurunko ja tiedonsiirto toimivat keskustelun avaajina ja näin helpottaa merkittävästi puheeksi ottamista. Terveydenhoitajat kokivat saaneensa paljon apua ja ajansäästöä.

Pilotointi Vantaa Sanottua: ”Monipuolinen näkemys lapsesta, kokonaistilanne esillä, sitouttaa vanhempia” ”Tieto siitä, miten lapsella päivähoidossa sujuu, on tärkeää. Auttaa tekemään päätöksen esim. jatkolähetteen tarpeesta” (L) ”Antaa tukea omille havainnoille” ”Ohjasi keskustelua paremmin ongelma-alueisiin” ”Kirjoitettu teksti parempi, kuin rasti ruutuun”

Katse Lapseen-hankkeen tavoitteet ja työskentely Yhteistyö tutkimuspäiväkoti- ja neuvola parikeissa Tiedonsiirron sisällön kehittäminen päivähoidon ja neuvolan välillä Huolen vyöhykkeet? Hyvinvointi indikaattorit? Perhetukiryhmän/ kuntoutustukiryhmän mallintaminen

Espoon tutkimusneuvolat Kalajärven neuvola (Juvanpuiston lastentalo) Ohjaaja: Arja Erma Saunalahden neuvola (Päiväkoti Saunalahti) Ohjaaja: Seija Kärkkäinen Mankkaan neuvola (Päiväkoti Seilimäki) Ohjaaja: Tuula Svahn Kilonpuiston neuvola (Kilonpuiston lastentalo) Leppävaaran neuvola (Päiväkoti Rinkeli) Ohjaaja: Piia Niemi-Mustonen

Helsingin tutkimusneuvolat Kontulan neuvola Ohjaaja: Raija Saavalainen-Kourula (Anni Mäkinen)? Yhteyshenkilö: Nina Berndtson   Vuosaaren neuvola Ohjaaja: Raija Saavalainen-Kourula Yhteyshenkilö: Helena Lamberg Kannelmäki-Malminkartano Ohjaaja: Aulikki Komi Yhteyshenkilö: Tarja Sallanko Malmin neuvola Ohjaaja: Kirsi Otronen Yhteyshenkilö: Mirja Luukko