Kohti osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos 16.04.2011

Kiusaaminen on arkipäivää myös päiväkodissa (MLL 12.4.2011) “Suuttunut oppilas uhkaili opettajaa linkkuveitsellä” (Aamulehti, 26.08.2010) “Perushäly tappoi työrauhan” (Opettaja-Lehti 05.11.2010) “Vantaan kouluissa joka kuukausi tuhat väkivaltatilannetta” (HS, 14.11.2010) “Häiriöitä aiheuttavia oppilaita aikaisempaa enemmän kouluissa” (Keski-Uusimaa 17.11.2010) Työelämän ulkopuolella lähes 60 000 nuorta (Opettaja-lehti 15.04.2011)

Miksi osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa? Mitä on osallistava oppiminen ja pedagogiikka? Mitkä asiat säätelevät osallisuutta? Miten toteuttaa osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

Miksi osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

Jatkuvasti muuttuvat toiminta- ja elinympäristöt haastavat lasten psykologisen hyvinvoinnin Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että yhä useammilta nuorilta ja yhä pienemmiltä lapsilta näyttäisi puuttuvan pystyvyyden ja toimijuuden tunne, ja yhä useampia uhkaa jopa syrjäytyminen

Aikaisempi tutkimus lasten psykologisesta hyvinvoinnista on kohdistunut pääsääntöisesti riskitekijöiden kartoittamiseen Enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn lasten psykologisessa hyvinvoinnissa: ihmissuhteet, pedagogiikka, yhteisöt

Kohtaavatko lasten informaali ja formaali elämä riittävästi? Monesti kasvatusinstituutioiden arki (ja opetus) eivät kohtaa lasten maailmojen moninaisuutta (Resnick, 1987; Kumpulainen, Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilppö, & Rajala, 2010; Vitikka, 2009)

Tarjoaako päiväkoti sellaisia vuorovaikutusmalleja, jotka 1) tukevat lapsia oppimaan osallistuviksi kansalaisiksi ja 2) tarjoavat (työ)elämässä tarvittavia vuorovaikutuksen tapoja (Mercer & Littleton, 2007; Arvaja, 2005).

Kasvattako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja vastuulliseen toimijuuteen tai aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen? (Suutarinen, 2006; Vrt. Rainio, 2010; Engle & Conant, 2002) Lasten Oikeuksien julistus

Lasten asteittain syvenevä osallistuminen Jos lapsilla on oikeus olla osa ‘sosiaalista elämää’ tulee heillä olla oikeus ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa Lapsuus on itsessään merkittävä elämänvaihe ei valmistumista johonkin tulevaan (beeing not becoming)

Tarvitaan osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa?

Mitä on osallistava oppiminen ja pedagogiikka?

Oppimista ja pedagogiikkaa, joka tukee lasten toimijuuden, pystyvyyden ja resilienssin kehittymistä Oppimista ja pedagogiikkaa, joka mahdollistaa vaikuttamisen: osallistumisen päätöksen tekoon sekä toimintaan Oppimista ja pedagogiikkaa, joka luo tunteen yhteisöön kuulumisesta ja sitoutumisesta

Toimijuus Pyrkimys tarkoituksellisesti muuttaa sosiaalisia suhteita, käytäntöjä ja fyysistä ympäristöä Aktiivisuus, aloitteisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat Vastustaminen, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen (uuden luominen)

Yksilön tai ryhmän tunne siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille Avun antaminen ja avun pyytäminen Vastuullisuus (kuka on vastuussa ja kenelle) Toimijuus synnyttää pystyvyyden tunnetta Normatiivinen toimijuus vs. aito toimijuus

Resilienssi Sitkeys, sinnikkyys Process of active coping and maintaining positive expectations) Buffers against circumstances that normally overwhelm a person’s coping capacity)

Pystyvyys Yksilön kokemus omista kyvyistään suunnitella ja toteuttaa erilaisia suorituksia/asioita (Bandura, 1982; 1997)

Mitkä asiat säätelevät osallisuutta?

Päiväkodissa opitaan muutakin kuin “tietämään” Päiväkodissa opitaan myös toimimaan sitoumusten ja eri tilanteiden vaatimusten mukaan, tekemään aloitteita, vastustamaan, ottamaan ja antamaan apua, tietämään ja tuntemaan kuka on

Kuka on eniten äänessä formaaleissa opetus/oppimistilanteissa? Kuka tekee toimintaan liittyvät aloitteet ja päätökset? Kenen pitäisi olla/tehdä? Miksi? Miksi ei?

Millaiseen vuorovaikutukseen lapsilla oikeus ja mahdollisuus osallistua? Mikä on vuorovaikutuksen suunta: vertikaalinen vai horisontaalinen, kahdenvälinen vai monenvälinen?

Kuinka aloitteellisesti lapset voivat toimia päiväkodissa? Mistä ja kenelle lapset ovat vastuussa?

Keneltä ja miten päiväkodissa saadaan/haetaan arvostusta? Mitä tarkoittaa kasvaa eskarilaisesta koululaiseksi ja olla koululainen?

Osallistujaroolit/positiot: opettaja, lapsi (mitä muita rooleja) Positiot sisältävät oikeuksia ja velvollisuuksia (vuorovaikutuksessa)

Vuorovaikutuksessa lapset asetetaan erilaisiin positioihin (asemiin) Lapsi voidaan asettaa (opettaja, toiset lapset) tai hän voi positioida itsensä passiiviseksi vastaanottajaksi, joka toimii vain suhteessa esim. opettajan aloitteisiin Lapsi voi myös ottaa (tai hänet voidaan asettaa/hänelle voidaan antaa) aktiivinen positio, jossa hän tuo esille omia mielipiteitään ja rakentaa tietoa yhdessä muiden kanssa

Opettaja määrittää kuka saa puhua, milloin ja mitä IRE: initiation - reply - evaluation Lapset saavat puhua pyydettyään vuoron Mikä on päiväkodissa tärkein kriteeri tulla huomatuksi (koulussa se on halu työskennellä ja saada hyviä numeroita)?

Millainen käsitys lapselle muodostuu itsestään ja toisista lapsista toimijoina ja osallisina? Osallisuus on suhteessa identiteettiin: käsitys itsestään toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja jonka ajatuksia, tunteita, mielipiteitä, tietoja ja taitoja muut arvostavat tai eivät arvosta

Mitä ovat ne tilanteet päiväkodissa, joissa pätevät muunlaiset kuin edellä kuvatut ‘vuorovaikutus/osallisuussäännöt’?

Kohti osallistavaa oppimista ja pedagogiikka

Lasten ikä esteenä osallisuudelle Kiire, työn organisointi, taitojen puute

Vähän tietoa osallisuuden rakentumisesta Osallisuuttaa luodaan vuorovaikutuksessa: rajataan tai edistetään Osallistava toimintakultuuri tulisi näkyä muutoksina opettaja-lapsi suhteissa Vuorovaikutuksesta voidaan päätellä millaista oppimista ja ajattelua arvostetaan

AGENTS (Kumpulainen, Järvelä & Lipponen, 2010-2013) Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa Lapset osallisina ja kanssatutkijoina

Positiointi: Subjekti (tekijä, toimija) vs. kohde Aloitteet huomataan ja niillä on aidosti vaikutusta siihen, mitä ja miten asioita tehdään (vastuullisuus) Ideoiden ja kontribuutioiden tunnistaminen ja tunnustaminen

Lapset tarvitsevat kokemuksia toistensa opettamisesta ja toisilta oppimisesta: vertaisryhmä on voimavara Kaveripiireissä ja kotona lapset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin Mihin lapset voivat vaikuttaa päiväkodissa?

Osallisuus on taito! Se ei ole toiminnan edellytys vaan toiminnan tulos!!

Oppimisen Sillat: kohti osallistavia oppimisympäristöjä http://helda.helsinki.fi:80//handle/10138/1562 8