Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit Päiväkodissa toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee oman päiväkotinsa ja alueensa/tulostiiminsä päivähoidon palvelut ja on valmis asiakaslähtöiseen palveluun. Päiväkodissa on helposti saatavilla monipuolista tietoa erilaisista päivähoitopalveluista. Asiakkaan (ulkoisen ja sisäisen) hoitopaikkatiedusteluun vastataan viivyttelemättä.

Päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen Päiväkodissa on käytössä yhteisesti sovittu perheiden tutustumiskäytäntö. Perheille varataan riittävästi aikaa tutustua päiväkotiin, päiväkodin toimintakäytäntöihin, päiväkodin työtiimiin, lapsiryhmään ja suunnitelmiin. Tutustumisvaiheessa perehdytään perheen ja lapsen tarpeisiin ja toiveisiin. Tulo- ja lähtötilanteissa etsitään lapselle sopiva ja turvallinen tapa tulla ryhmään.

Arviointi, suunnittelu ja tiimiytyminen Päiväkodissa järjestetään suunnittelutilaisuus, jossa arvioidaan edellistä ja suunnitellaan tulevaa toimintakautta. Tilaisuuteen varataan aikaa tiimiytymisen käynnistämiseen. Oman toiminnan arviointi ja suunnittelu on monipuolista ja säännöllistä sekä perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan. Tiimien muodostamisessa huomioidaan työntekijöiden osaamisalueet, lapsiryhmän tarpeet ja lapsi-aikuissuhteiden jatkuvuus.

Lapsi ilmaisee toiveitaan Lapsella on mahdollisuus kehitystasonsa mukaisesti tehdä valintoja, päätöksiä ja ilmaista toiveitaan päivähoidon arkitilanteissa. Aikuisella ja lapsella on päivittäin kahdenkeskistä vuorovaikutusta arjen tilanteissa ja aikuisella on herkkyys kuulla lasta yksilöllisesti. Päivähoidon toimintamuodot tukevat lapsen yksilöllisyyttä, osallistumismahdollisuuksia ja itsetunnon kehittymistä. Lapsella on mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluihin.

Kasvatuskeskustelu Huoltajat ja päiväkodin kasvattajat käyvät lasta koskevan kasvatuskeskustelun toimintakauden alussa. Kasvatuskeskustelun periaatteet ja kesto suunnitellaan tiimin yhteistyönä ja kasvatuskeskustelussa esiin tulleet asiat ovat koko tiimin tiedossa. Kasvatuskeskustelussa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, johon päivittäinen toiminnan suunnittelu perustuu. Kasvatuskeskustelu käydään kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä kunnioittaen vanhempien asiantuntijuutta lapsensa asioissa.

Mahdollisuus osallistua Vanhempien aloitteet, ideat ja toiveet otetaan huomioon toiminnan ja varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa. Perheillä on mahdollisuus osallistua päivähoidon toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Henkilökunnalla on ammattitaitoa kuulla erilaisia perheitä ja suhteuttaa heidän toiveensa toiminnan kokonaisuuteen. Vanhempien palautteelle luodaan monipuoliset mahdollisuudet.

Toiminnan ja varhaiskasvatusympäristön suunnittelu Toiminnan suunnittelu perustuu päiväkodin ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin. Lapsiryhmälle suunniteltu ohjelma on vanhempien tiedossa. Toiminnan ja varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun ja arviointiin luodaan erilaisia osallistumismahdollisuuksia sekä henkilökunnalle, vanhemmille, lapsille ja muille yhteistyötahoille. Varhaiskasvatusympäristö on viihtyisä ja turvallinen. Sitä käytetään joustavasti ja monipuolisesti kasvatuksen välineenä. Toimintavälineitä on järjestetty lasten saataville ikäkausi ja työskentelytavat huomioiden. Aikuinen on osa varhaiskasvatusympäristöä. Aikuiset luovat lasta kunnioittavan ja kannustavan ilmapiiri.

Toiminta vertais- / lapsiryhmässä Lapsi tuntee kuuluvansa lapsiryhmään tasavertaisena omana itsenään ja saa myönteisiä kokemuksia yhteisön jäsenenä toimimisesta. Lapsen yksilöllisyys ja persoonallisuus tulevat esille osana toimivaa ja toiset huomioivaa lapsiryhmää. Lapsella on mahdollisuus toimia vertaisryhmässä. Aikuinen tukee ja kannustaa lasten myönteistä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Päivärytmi ja arkitoiminnat toteutetaan joustavasti sekä lapsiryhmän että lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.