Yksikön toimintasuunnitelma

Esitys aiheesta: "Yksikön toimintasuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Yksikön toimintasuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikkö Alppimaja

2 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Varhaiskasvatusyksikkö Alppimajassa on kuusi kotiryhmää. Neljä kotiryhmää toimii päätalossa Castreninkadulla ja kaksi esiopetusryhmää Kallion koulun rakennuksessa Neljännellä linjalla. Jokaisessa kotiryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja työpareina. Yhdessä päätalon kotiryhmässä työskentelee päiväkodin johtaja lastentarhanopettajana, kaksi lastenhoitajaa ja ryhmäavustaja. Lastentarhanopettaja vastaa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Erityislastentarhanopettajan työaika jakautuu kahden esiopetusryhmän välillä.

3 Päätalon kotiryhmissä on eri-ikäisiä lapsia (ns. sisarusryhmä)
Päätalon kotiryhmissä on eri-ikäisiä lapsia (ns. sisarusryhmä). Ajatuksena on, että lapsi saa olla samassa ryhmässä samojen lasten ja työntekijöiden kanssa jopa esiopetuksen alkuun saakka. Tarvetta siirrellä lapsia ryhmästä toiseen ei synny, ja pitkäaikainen yhteistyö lasten, vanhempien ja työntekijöiden välillä on mahdollista. Sisarusryhmässä lapset voivat oppia toimimaan yhteistyössä erilaisten ja eri-ikäisten kanssa. Nuoremmat oppivat vanhemmilta lapsilta, ja vanhemmat lapset saavat vahvistusta itsetunnolle ja osaamiselle kun voivat toimia mallina ja opastajana. Toimimme pääsääntöisesti pienryhmissä, jotka muodostetaan iän ja kehitystason mukaan. Etunimi Sukunimi

4 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Päivittäin lapsilla on tilaisuuksia kertoa, kuunnella, tunnistaa ja sanoittaa tunteita, oppia ja käyttää käsitteitä jne. Osoitamme lapselle hänen merkityksensä osana yhteisöä Huolehdimme, että jokainen lapsi on aktiivinen toimija ja osallinen yhteisissä puuhissa ja leikissä Tuemme lasten vuorovaikutustaitoja toimimalla mallina ja auttamalla ratkaisemaan mahdollisia ristiriitoja. Käytössämme on mm. MiniVerso-malli Työntekijä havainnoi, tukee ja ohjaa leikkiä sekä innostaa ja motivoi uusiin leikkeihin. Hän esim. lukee leikin aiheeseen sopivan kirjan, tuo inspiroivaa materiaalia jne. Näin hän mahdollistaa leikin kehittymisen sekä tarjoaa uusia leikkejä niin sisällä kuin ulkona.

5 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Kuuntelemme ja havainnoimme lapsia, jokainen tulee huomioiduksi ja kuulluksi päivittäin. Vasu- ja leops-keskusteluissa sovitut tavoitteet, henkilökunnan tekemät havainnot sekä lasten kanssa käydyt keskustelut eli lasten mielenkiinnon kohteet näkyvät erityisesti ryhmän toiminnan suunnitelmassa. Kaikilla on yhtä suuri vaikutus ryhmän ja sitä kautta koko päiväkodin toimintaan. Jokaisella lapsella on samat mahdollisuudet ja velvollisuudet. Lapsi saa päättää omista asioistaan ja hänen identiteettiään kunnioitetaan, ja hän oppii ottamaan huomioon toisten tarpeet, toiveet ja ehdotukset

6 Oppimisympäristö Päätalon sisä- ja ulkotiloja käytetään yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Sisällä eri tiloilla on oma luonne, jolloin oppimisympäristö tukee lasten leikkiä omalla tavallaan. Tilajaolla tuemme lasten toimintaideoita ja sitoutumista. Toiminnan prosessit ovat nähtävissä tiloissa ja lapsilla on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa oppimisympäristöön, esim. rakentamalla pitkäkestoisia leikkikokonaisuuksia. Tiloissa otetaan huomioon eri-ikäisten lasten tarpeet. Ulkotilat muuttuvat ja muokkautuvat mm. vuodenaikojen mukaan. Yhteistyössä vanhempien kanssa on rakennettu uudenlaisia, muokkautuvia liikkumismahdollisuuksia, esim. tasapainoiluköysi ja kangaspesä Käytämme aktiivisesti sekä lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia oppia että pidempiä retkiä kauemmas sekä ajallisesti että paikallisesti. Käymme säännöllisesti lähikirjastossa, lähipuistoissa, metsässä (Metsämörri asuu Taivaskalliolla) ja teeman mukaisissa retkikohteissa. Retkillä käydään kaikissa kotiryhmissä viikoittain, nuorimmat lähiympäristössä, vanhemmat kauempanakin

7 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Toimintavuonna haluamme erityisesti keskittyä toimintakulttuurin perusrakenteiden tarkasteluun ja niiden kehittämiseen. Sisarusryhmiin siirtymisellä ikäjakoisten ryhmien sijaan olemme halunneet rauhoittaa lasten kasvuympäristöä jatkuvilta muutoksilta ja huolehtia henkilökunnan jaksamisesta työn jatkuvuudella ja pitkäjänteisellä suunnittelulla. Huoltajat ovat olleet tähän saakka tyytyväisiä muutokseen. Olennainen osa perusrakenteiden toimivuutta on oppimisympäristön toimivuus ja muuntuvuus Vuodenvaihteessa arvioimme ryhmärakenteiden toimivuutta ja oppimisympäristöä. Teemme jatkosuunnitelman rakenteiden edelleen kehittämiseksi. Arvioinnin välineinä käytetään lasten havainnointia ja haastatteluja, keskusteluja huoltajien kanssa ja henkilökunnan työhyvinvointikyselyä.

8 Yhteistyö ja viestintä
Huoltajat osallistuivat toimintasuunnitelman tekoon mm. vanhempainillassa , sekä oman lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa Päivittäiset keskustelut tuodessa ja hakiessa on tärkeä osa yhteistyötä Osa kotiryhmistä lähettää viikoittain, osa hieman harvemmin kuitenkin vähintään kuukausittain sähköpostitse viestin, jossa kuvaillaan ja arvioidaan toteutunutta toimintaa sekä kerrotaan suunnitellusta toiminnasta. Esiopetusryhmistä lähetetään sähköpostitse kuukausikirje, jossa kuvaillaan ja arvioidaan toteutunutta toimintaa ja liitetään se oppimiskokonaisuuksiin, sekä kerrotaan suunnitellusta toiminnasta Viestit tulostetaan myös ilmoitustaululle sekä tarvittaessa perheille Sekä päätalossa että esiopetuksessa toimii vanhempaintoimikunta. Yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa on suunniteltu yhteisiä tapahtumia, esim. pihatalkoot syksyllä ja pipari-ilta joulun alla. Muita säännöllisiä yhteistyökumppaneita ja –muotoja ovat Neuvola päiväkodissa-malli, 4hyve yhdessä terveydenhuollon kanssa, Kallion koulun kanssa tehtävä yhteistyö erityisesti esiopetuksessa

9 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
Päiväkotiin tutustuminen aloitetaan jo ennen päivähoidon aloitusta. Perheen ja lapsen tilanteesta riippuen tutustuminen voi kestää eri mittaisia aikoja. Usein, jos lapsella ei ole aiempaa kokemusta päivähoidosta tai muusta syystä, lapsi ja vanhempi tulee yhdessä seuraamaan ja osallistumaan päiväkodin toimintaan. Aluksi lyhyitä aikoja, myöhemmin pidempään. Henkilökunnan vastuulle lapsi voi jäädä vasta hoitosuhteen jo alettua. Aloituskeskustelu käydään joko tutustumisjakson aikana tai välittömästi päivähoidon alettua. Tutustumisjakson ja keskustelun tavoitteena on luottamuksen ja turvallisuuden tunteen syntyminen lapselle ja vanhemmalle. On helpompi tuoda lapsi päiväkotiin, kun tuntee henkilökuntaa ja tietää, mitä siellä tapahtuu. Päiväkotiin saa tulla sellaisena kuin on. Sisarusryhmäjärjestelyllä olemme halunneet toimia siten, ettei lapsilla yleensä ole tarvetta siirtyä ryhmästä toiseen ennen esiopetuksen alkua