Yksikön toimintasuunnitelma

Esitys aiheesta: "Yksikön toimintasuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Yksikön toimintasuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikkö Nurkka-Savotta

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen
Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet. Asiakirjaa saa ja kannattaa muokata tarpeen mukaan. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin.

3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

4 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Kehittämiskohde: Ulkoleikki Tavoitteet: ulkoleikkien rikastuttaminen Toimenpiteet: yhdessä lasten kanssa ideoiminen lapsilla ja vanhemmilla on mahdollisuus tuoda ulkoleikkiin sopivia välineitä ulkolelupäivän järjestäminen luonnonmateriaalien hyödyntäminen leikeissä sisällä alkaneen leikin jatkaminen ulkona Arviointi: keväällä 2018 Kehittämiskohde: Vuorovaikutustaidot Tavoitteet: tunnetaitojen vahvistuminen aikuisen malli ja tuki lapsen tunnetilojen käsittelyssä vuorovaikutusleikit draama, nukketeatteri, aiheeseen liittyvät satukirjat ym. materiaali

5 Laaja-alainen osaaminen
Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

6 Ajattelu ja oppiminen ”Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja.” Näin meidän yksikössä: ihmettelylle aikaa, ei heti valmiita vastauksia keskustelemme, haemme tietoa ja tutkimme asioita (lasten mielenkiinnonkohteet) kuvien käyttäminen esim. päivä- ja viikkorytmi, tunnekuvat

7 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
”Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. ” Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Helsingin kulttuuritarjontaan tutustuminen yhdessä lasten kanssa Suomi 100 –tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen yhdenvertaisuuden edistäminen. lapsen sensitiivinen ja arvostava kohtaaminen. eri kulttuurien ja kielien huomioiminen esim. laulut, ruoka, tavat, juhlat, leikit

8 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
”Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen” Näin meidän yksikössä: tunnetaitojen harjoitteleminen esim. nukketeatteri, draama kannustaminen omatoimisuuteen lapsen kehitystason mukaan aikaa taitojen harjoittelulle riittävä lepo, ravinto, ulkoilu ja liikunta

9 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
” Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.” Näin meidän yksikössä: ympäristön havainnointi mediavälineet kuvat puheilmaisun tukena sadut, kirjat, lehdet

10 Osallistuminen ja vaikuttaminen
”Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa.” Näin meidän yksikössä: toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi yhdessä lasten kanssa lapsella on tunne ryhmään kuulumisesta (osallisuus) ja kuulluksi tulemisesta huoltajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan

11 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

12 Oppimisympäristö Näin meidän yksikössä:
lapset mukana tilojen suunnittelussa innostava ja lasten tarpeiden mukaan muunneltavissa Puistola, Heikinlaakso, Helsinki (oppimisen kaikkiallisuus) kirjasto, leikkipuisto, metsä toiminnan porrastaminen sisällä ja ulkona mahdollistaa pitkäkestoiset leikit päiväkodin kaikissa tiloissa

13 Leikki ja monipuoliset työtavat
Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

14 Leikki ja sen merkitys Näin meidän yksikössä:
yhteisleikit ryhmäytymisen tukena pedagogisesti suunnitellut leikit oppimisen tukena esim. kauppaleikki lasten itse valitsemat leikit aikuinen auttaa lasta leikkiin liittymisessä aikuinen mahdollistaa leikkirauhan, rikastuttaa leikkiä ja leikkii mukana

15 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

16 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Näin meidän yksikössä: lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmassa toiminnalle asetettuja tavoitteita yhdessä vanhempien kanssa Nurkka-Savotan toimintasuunnitelmaa kehittämispäivillä ja pedagogisissa tapaamisissa ryhmän toiminnan suunnitelman arviointi tiimipalavereissa havainnoinnin ja dokumentoinnin pohjalta asiakaspalautteiden perusteella yhteistyössä vanhempien kanssa; vanhempainillat, toiminnalliset aamu- tai iltapäivät lasten antama palaute; keskustelu, piirtäminen, kirjoittaminen, peukutus, hymynaamat

17 Yhteistyö ja viestintä
Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

18 Yhteistyö ja viestintä
Näin meidän yksikössä: lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma laaditaan yhdessä perheiden kanssa päivittäiset kohtaamiset toiminnasta kertovat viestit perheille reissuvihko tarvittaessa vanhempainillat, toiminnalliset iltapäivät yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa monialainen yhteistyö: kirjasto, leikkipuisto, neuvola, kiertävä erityislastentarhanopettaja, kummiluokat, peruskoulu, lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja muut moniammatilliset ryhmät

19 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

20 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
Tutustuminen Ennen kuin lapsi aloittaa päiväkodissa hän tulee tutustumaan yhdessä huoltajien kanssa päiväkotiin mahdollisuuksien mukaan. Tutustuminen aloitetaan sovitusti 1-2 viikkoa ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa riippuen lapsen iästä ja tarpeista Aluksi lapsi tulee leikkimään pihalle ja sen jälkeen päiviä pidennetään sovitusti. Huoltaja on lapsen mukana tutustumisajan. Aloituskeskustelu Ryhmästä otetaan yhteyttä perheeseen ja sovitaan aloituskeskustelu käytäväksi kotona tai päivähoitopaikassa Aloituskeskustelu käydään tutustumisjakson aikana yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien kanssa Aloituskeskustelussa käydään läpi tärkeimmät tiedot lapsesta, keskustellaan ryhmän toiminnasta sekä arjen käytännöistä. Päivähoidon aloitus Vanhempien rooli on rohkaista lasta kaikissa päivän tilanteissa (ruokailu, lepohetki jne.) Päivähoidon aloituksen päätöspäivästä lähtien lapsella on mahdollisuus jäädä päivähoitoon yksin ilman vanhempia Tästä päivästä lähtien päivähoitomaksu ja vakuutukset ovat voimassa. Lapsen vasuprosessi Tutustumisen jälkeen, lapsen jo oltua varhaiskasvatuksessa noin 1-2 kuukautta, kokoonnutaan keskustelemaan varhaiskasvatuksesta lapsen, huoltajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisen näkökulmasta. Lapsen näkökulma: lapsen toiveita ja kiinnostuksen kohteita kartoitetaan havainnoiden, keskustellen ja leikin avulla ennen varsinaista vasu-keskustelua. Huoltajien näkökulma: huoltajien tieto ja tuntemus lapsesta, hänen vahvuuksistaan, kiinnostuksenkohteistaan ja tarpeistaan. Varhaiskasvattajien ammatillisessa näkökulma: kasvatushenkilöstön havainnot lapsesta sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Yhteisen näkemyksen pohjalta tehdään suunnitelma siitä mitä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuskeskustelut arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa aina kun lapsi siirtyy toiseen ryhmään, esiopetukseen, toiseen päiväkotiin tai tarpeen mukaan. Vähintään kerran vuodessa arvioidaan onko toiminta vastannut sovittua ja kuinka sitä olisi hyvä tarkentaa tai muuttaa. Varhaiskasvatuskeskustelut käydään lokakuun loppuun mennessä ryhmän lastentarhanopettajan kanssa. Siirtyminen toiseen ryhmään Keskustelun käy vanhan ja uuden ryhmän henkilökunta yhdessä huoltajien kanssa Keskustellaan siirrosta hyvissä ajoin vanhempien kanssa ja kuullaan heitä

21 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017
Varhaiskasvatus on mukana ”Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu” hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Olemme osallistuneet kirjaston järjestämään ”Suomi 100 Suuri lukuseikkailu” tapahtumaan viikoilla Vanhemmat ovat suunnitelleet yhdessä henkilökunnan kanssa Suuri lukuseikkailu tapahtuman. Pk Savotassa ja pk Nurkalla marraskuussa. Vanhemmilta on kyselty ja saatu ajatuksia ja ehdotuksia vasu infossa 26.9 iltapäivällä toimintasuunnitelman tekemiseen