KAJO – Flexible Blended Learning in Science of Education E-xcellence seminar, Oulu 19.5.2009 Eetu Pikkarainen

Background General decline of student amounts in educational open university studies in Finland

Development requirements Old model is of good quality but expensive, inflexible and heavy: Maintaining and bettering of quality level Increase of flexibility Decrease of spending of resources

An Old Aim ”To search and invent such a procedure that the work of student would minimise, but students should still learn more… (Comenius)”

Development goals Develop a total model for teaching and studies in province – and utilise it then in other teaching and studies Clarify the role of the collaborating provincial educational institutes (learning centres). Maintain the correspondence of content and demand level of studies in relation to degree programmes.

The nature of development Tradition respecting, pragmatic, short steps project. The whole area of action: administration, collaboration, marketing, etc. Learning and teaching in the focus.

Operations model of the procect Avoin yliopisto ostaa yksiköltä kasvatustieteen opetuksen ja sen kehittämisen 3 -vuotinen projekti, kolme vaihetta: käynnistäminen, perusopintojen uudistaminen, aineopintojen uudistaminen, perusopintojen päivittäminen, aineopintojen viimeistely Projektiryhmässä kurssien opettajat, opettajat tekevät oman kurssinsa kehitystyön, tiimityöskentely

Pedagoginen lähtökohta Pyrkimys teoreettiseen selkeyteen ja kattavuuteen lähtökohtien suhteen Pedagogisen paradoksin ongelma: ei opiskelija- eikä opettajakeskeinen malli. Pedagogisen toiminnan teoria (Benner, Kivelä, Siljander)

Pedagoginen suhde ja didaktinen kolmio 1) oppisisältö 2) opetus 3) opiskelu

Sisällöllinen lähtökohta (HUOM: pedagoginen lähtökohta on samalla sisällöllinen lähtökohta) Moderni pedagoginen toiminta ja ajattelu, sekä sen tieteellinen reflektio ja tutkimus Kulttuuri -> Pedagoginen toiminta (kasvatus) -> Pedagoginen ajattelu -> Kasvatustiede -> Kasvatustieteen perusopinnot -> Kurssit

Pedagoginen paradoksi Kasvatus (pakko) - sivistys (vapaus) -paradoksi Sosialisaatio - individualisaatio -paradoksi

Pedagoginen paradoksi "Kasvatus", Pedagoginen toiminta Pakko, (vaikuttaminen) Yksilö, (sisäisyys) Yhteiskunta, (ympäristö) Vapaus, (kehitys, spontaanisuus, omat lähtökohdat)

Osa-alueet Miksi juuri nämä osa-aluekurssit? paradoksin ulottuvuuksien nelikenttä! yksilö yhteiskunta sivistys kasvatus kasvatus-psykologia kasvatusfilo-sofia/ etiikka kasvatus-sosiologia didaktiikka yhteiskunta

Sisällöllinen lähtökohta 2 Kokonaisuuslähtöisyys ja sisältölähtöisyys Yhtenäinen tieto- ja teoriaperusta (punainen lanka) kaikkeen kasvatusalan koulutukseen (huom. väylä-ajattelu avoimessa yliopistossa) Aloitettiin tekemällä uudelleen kokonaisuuden ja kurssien ydinainesanalyysit

Sisällön rakenne Kokonaisuuden kurssit: Kasvatustieteen peruskurssi: kokonaisuuden hahmottaminen, orientointi, tutkimuksellisuus, opiskelun ja tutkimisen ykseys Osa-aluekurssit: kasvatuspsykologia, didaktiikka, kasvatussosiologia, kasvatusfilosofia Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen: soveltava seminaarimainen lopputyö valitsemastaan aiheesta kokonaisuuden sisältä

Small research thesis seminars Introductory course (s) Programme model 1. Orienting phase 2. Content phase 3. Applying phase Subject area courses Small research thesis seminars Introductory course (s)

Opintojen yleinen ajoitusmalli "revolverimalli” Peruskurssi aina ensin ja Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen aina lopuksi, muuten vapaa järjestys Aloitus ja lopetus virallisesti kahdesti vuodessa?

Learning methods Contents -> Teaching -> Studying -> Learning Learning requires student’s action, theoretical work: study: interrogation (inquiry) Teaching promotes and directs this action towards the contents

”Building blocks” Curriculum Teacher Tutor Student VLE Materials Lecture (ACP), responsibility, assesment Tutor Leaning tasks, discussion Student Tasks, discussion, feedback VLE Tasks, discussions, links, archive,

Opetus / opettaja Yliopiston (tutkija)opettaja vastaa kurssin kokonaisuudesta ja opiskelijan suorituksen arvioinnista. Luento on perinteisesti kurssi ydin, jossa opettaja kantaa vastuun kurssin sisällöstä. Lähiluento: on erittäin kallista maakuntaan, ei haluta luopua kokonaan, pidetyin menetelmä: n 4 h / kurssi / paikkakunta

Etäluento videoneuvotteluna Oppimiskeskuksiin Ryhmäsosiaalisuus (mutta miksi keskusteluttaa opiskelijoita keskenään videoluennon aikana?) Koettu kömpelöksi, Vaatisi "mediapersoonia” Teknisesti arka Vähennetään.

Etäluento verkkokokouksena Ei vaadi matkustamista. Alustavat kokemukset Adobe Connect Pro:sta myönteisiä, Helppo käyttää opiskelijan kannalta, mutta laadittu silti käyttäjän opas. Mahdollistaa erilaista aktivointia, neuvotteluja, äänestyksiä, seminaarimaista työskentelyä. (Yksittäisiä verkkoyhteyden laadusta johtuvia teknisiä ongelmia)

Tutorointi Maakunta-opetuksessa on erittäin tärkeää - opiskelijoilla ei usein ole mitään kokemusta yliopisto-opiskelusta. Tavoite: Paikkakuntakohtainen prosessitutorointi Kurssikohtainen sisältötutorointi (etätutorointi) Selkeät tehtävät ja kiinteä yhteistyö Potentiaalisia tutoreita kartoitettu - pooli.

Kirjallinen materiaali Tuotetusta oppimateriaalista (luentomateriaalista) tulee luennon vähetessä kurssin ydinranka, jonka avulla opettaja kantaa vastuutaan. Materiaalimediumiksi ApuMatti. Periaatteessa hyvä systeemi: metatiedot, sisällön jäsennys, editori. Helppo tuottaa ja ylläpitää materiaalia. Käytännössä kokemukset eivät täysin tyydyttäviä, bugeja ja puutteita.

Video/Audiomateriaali Keskeisin mahdollisuus korvata kallista lähiluentoa Tuotanto perustuu ensisijaisesti elävän luentotilanteen tallentamiseen. (Myös etäopetustallenteet) Tallenteet lyhyiksi tiedostoiksi (ladattavissa) Vuorovaikutus muuten! Video/Audiomateriaalit kirjallisen materiaalin yhteyteen.

Kirjallisuus tukee luentoa, ei aina kaikin osin kurssin ydinainesta metasisältö: opiskelijan on opittava lukemaan alan kirjoja, Saatavuusongelmat!

Opintotehtävät Pedagogisen syklin tihentäminen Välikoe-tyyppisiä, yhteen aihekokonaisuuteen liittyviä tai koko kurssia kertaavia. Pakollisuus / vapaaehtoisuus - Työmäärän säätely! Loppuesseen tai tentin arvo. Äänestystyyppiset perusteltavat kannanotot aktivoivat + Koko kurssin systemaattinen kertaaminen + Pakollista keskusteluun osallistumista. Esseiden ja seminaaritöiden vertaisarviointi.

Opiskelualusta Ensisijassa etävuorovaikutuksen kanavana. Välittää ja säilyttää kaikki olennaiset opiskeluun liittyvät viestit opiskelijoiden ja opettajien välillä. Käytössä Optima: ongelmina mm. sähköpostiyhteyden puuttuminen, tehtävien hankala seuraaminen ja kommentointi. Toiveena Moodle: viestit tarvittaessa s-postitse, kaikkien toimintojen pisteyttäminen ja seuraaminen, monipuoliset tehtävämahdollisuudet, vertaisarviointi yms.

Kurssin rakenne tervetuloa- / esittelymateriaali virittävä ennakkotehtävä (tutor) varsinainen oppimateriaali lähiluento kysymyksiä opiskelijoilta luennoitsijalle (tutor) etäluento osa-aluekohtaisia tehtäviä (tutor) kertaustehtävä opintopäiväkirja / essee / tentti Palautteen keruu ja hyödyntäminen

Laatutyö ja palautejärjestelmä Palautteen antaminen ja kerääminen osaksi normaalia toimintaa (opetuksen metatavoite) Kokonaisuuden alku-, väli- ja loppukyselyt (webropol) Kurssikohtaiset palautelaatikot alustalla Opettajat tekevät kurssin jälkeen itsearvioinnin Tutorien itsearvioinnit ja palautteet Kokonaisuuden yleinen palautekeskustelu-alue (mahdollisuus anonyymiin palautteeseen) Koontiraportit vuosittain Laadun arviointi eXcellence+ työkaluilla: sisäinen ja ulkoinen arviointi.

Kokonaismalli Prosessimallinnus käyttöön Yhteys yliopiston laatujärjestelmään Yhteiskunnallista sivistystoimintaa, opiskelijarekrytointia, alueellista kehittämistä, yhteys täydennyskoulutukseen...

Soveltaminen Projektin tulosten hyödyntäminen kampus- ja tutkinto-opetuksessa. Ongelmana suuret opiskelijaryhmät. Yhteiset oppimateriaalit. Samanlaisia tehtäviä. Osan luennosta voisi muuttaa tutoroinniksi – Opettajan persoonalle tilaa Tutorointi voisi olla osa pitemmälle ehtineiden opiskelijoiden (pakollisia) opintoja. Opintojen kehittäminen kokonaisuutena ja laadunarvioinnin yhtenäistäminen.

Ongelmia Teknologis-hallinnolliset rajoitukset Opiskelijaryhmät (Sosiaalinen media, ryhmätuki) Tutkimus: Ei vertailuryhmiä eikä syst. Ennen -tietoja Prosessin (teoreettinen) kuvailu Vertailu kt-perusopintojen eri toteutusten välillä

Kommentteja ja kysymyksiä! Kiitos! Kommentteja ja kysymyksiä! eetu.pikkarainen@oulu.fi