Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
DRAMATURGIAN PERUSKÄSITTEISTÖÄ
Advertisements

Vihreän liiton kesäpäivät 2006 Panu Laturi
Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on oppimiskokemus ja työnäyte sekä väline opinnäytetyön esilletuontiin.
LinkedIn - verkostoitumispalveluna Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentrum.
JALANJÄLJET HIEKASSA - käännös englanninkielisestä tekstistä
Uusi Leader-brändi 2014 Mikä, miksi ja miten?.
Mitä on kirjoittaminen? (s. 55)
Tekstilajeja Pääkirjoitus, kolumni, kommentti, pakina, yleisönosastokirjoitus, vastine, arvostelu, haastattelu.
Uutinen.
Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka Uutisten reseptio Uutisten formaali analyysi.
Käyttöohje: Kuinka luoda uusi uutinen. (Painamalla F5 voit katsoa tämän diaesityksen)
Tekstilaji Tekstin tyyppi.
Hannu Keränen & Tiitus Lahti
Carpe Diem – suuntaa huomiseen Sosiaalinen media opetuksessa ja oppimisessa Blogit ja RSS - verkko-oppimisen uusia mahdollisuuksiako? Juha Lång, Mindcom.
Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka Relevanssi, luokittelu ja metaforiikka uutissa.
Veijo Nikkanen: Verkonkäytön mahdollisuudet Kaikille hyvä -seminaari Selko-e Verkonkäytön mahdollisuudet Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto.
Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka Luokittelua ja metaforiikkaa Suhde yleisöön Mitä kaikkea uutisanalyysissä olisi huomioitava.
Kommentti ÄI1.
Suomen satamien logistiikka ja Haminan satamaan vaikuttavat alueet
Ikäihmiset ongelmapelaajina Narratiivisuus apuna
Palautteen olemuksesta
TEKSTITYYPIT RK s. 238.
Vaarojen tunnistaminen ja arviointi
Tapahtuipa Kerran... Kenelläpä ei olisi niitä päiviä jolloin mokaat oikeen kunnolla ja tekisi mieli huutaa: “VOI VI…!” No, katsoppa mitä tapahtui eräänä.
Millaisia tiedonkäsityksiä on olemassa
Näyttely ja Kansio Pirjo Moilanen.
”Johdon konsultointipalvelut” SFS-EN16011 Risto Pulkkanen, SFS,
Huolen puheeksiottaminen
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
4. Attribuutit 4.1. Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2.
Luotettavaa tietoa KARELIA AMK, Kirjasto Sisältö o Miten tunnistat luotettavan tiedon? o Emme elä villissä lännessä - muista tekijänoikeudet!
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
2. a. Pareittain esittele kirjoittamasi esittelyteksti ja valitsemasi lehtijutut. 2. b. Tarkastelkaa yhdessä valitsemianne lehtijuttuja ja merkitkää juttuihin.
Journalistisia tekstilajeja
Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, F416; ti 20: 12-14, Kurtén ti 27.9: 12-14, Nissi viikko 38 ma-ti.
Oppimisorientaatioita
Akateeminen kirjoittaminen Tiedotteet
Aine ei noudata riittävästi tehtävänantoa.
OHJEITA TET-RAPORTIN TEKEMISEEN
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Tuottotehtävä tekstitaitokokeessa
Vaikuttaminen ja vakuuttaminen
Tunnetko tekstilajit, entä tekstityypit?
Liiketoimintaprosessit ja MS Visio 2010
Kulttuurisemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo.
KRIITTINEN ELI KOMMENTOITU REFERAATTI
Muutoksen johtaminen Jukka Ahonen.
Analyysissä huomioitavaa
Äidinkieli 2 Puheenvuoroteoriaa. Puhuminen Seuraavassa yleistä teoriaa, tietoiskuohjeet s. 12.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Otsikkoesseen kirjoitusprosessi. Prosessin työvaiheet 1. Aineistoon ja tehtävänantoihin tutustuminen 2. Valitun tehtävän avaaminen 3. IDEOINTI 4. Näkökulmien.
AI8 Tekstin keinot, uutinen Tekstin keinot Kappalejaolla voidaan auttaa lukijaa hahmottamaan tekstiä ja sen pääkohtia. – Kappaleen alussa tulee.
Elokuva-analyysi II Elokuvan tyyli Kerronnan luonne.
Kaikki keinot käyttöön! Yhteenvetoa tekstien vaikutuskeinoista.
mielipidekirjoitelma
Kirjallisuuden käsitteitä
Yhteenvetoa mediatekstien vaikuttamisen keinoista
Tunnetko tekstilajit, entä tekstityypit?
Yhteenvetoa mediatekstien vaikutuskeinoista
Sadusta uutiseksi Kirsi Hautamäki.
Narratologia Kertovan tekstin rakenteet: a) tarina, kerronta ja teksti
Artikkelin rakenne Miettikää ryhmissä:
Tuottotehtävä tekstitaitokokeessa
Aineistosta kirjoittaminen
UUTINEN TEKSTILAJINA.
Tekstitaitovastauksen kertausta
Tekstin moniäänisyys tutkittavana
Kuntoutuksesta ja työttömyydestä
Esityksen transkriptio:

Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka T elevisiouutisen rakenne

Yksittäisen uutisen rakenne Alkaa kiteytyksellä tapahtuneesta/ asiasta Laajenee siitä relevanteimmalla ja eniten kiinnostusta herättävällä tiedolla Näytetään tapahtumaan/ aiheeseen liittyvää toimittajan tai uutistoimiston tuottamaa materiaalia paikan päältä Mahdollisuuksien mukaan kuullaan asianosaisten tai asiantuntijoiden haastatteluja Käytettävissä olevan ajan puitteissa taustoitusta ja laajempien kytkentöjen hahmottamista Mahdollinen loppukaneetti

Uutisten henkilöhierarkia Ankkuri studiossa Asiantuntija studiossa Asianosainen studiossa Asiantuntija työpaikallaan tai ‘ympäristössä’ Toimittaja paikan päällä Asianosaiset omassa ympäristössään Uhrit missä heidät sitten tavoitetaankaan Kadun miehet ja naiset (tavikset)

Uutiset diskurssianalyysin kannalta Diskursiivinen tila (ulkomaailma ) vs. tarinatila (studio) Kehystävä diskurssi (KD) merkityksellistää paikan päällä kuvattua ainesta, joka vuorostaan autentisoi ja auktorisoi KD:a toimien sen totuuden takeena. Alkaa kiteytyksellä → ei arvoitusrakennetta Pyramidirakenne: kiteytyksestä laajennetaan niin paljon kuin aikaa on Narratiivin konstruoiminen: mitä on tapahtunut (osalliset, silmännäkijät) ja miksi (uhrit, vastuulliset, asiantuntijat, taustoittavat toimittajat) Seurauksien arviointi (asiantuntijat, toimittajat,tavikset)

Asemointi uutisissa I (Ridell, Pietilä) Ylempi taso (ankkuri) kehystää ja alistaa alempia (toimittajien raportit, asiantuntijalausunnot, haastattelut) Ankkuri kertoo mitä on tapahtunut ja tarjoaa sidosdiskurssin, jonka avulla uutisainesta käsitellään ja asemoidaan Uutisankkuri seremoniamestarina, joka selittämällä tietävästä positiosta käsin tekstin avoimeksi jäävät kohdat ja liittämällä tapahtumat ja dialogit yhtenäiseksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, organisoi uutisdiskurssin vakuuttavaksi kokonaisuudeksi - luotettavuusefekti. Ankkuri tarjoaa sulkeuman, joka asemoi lukijaa tietyn ideologisen merkityksenannon kannalle

Asemointi uutisissa II Vain toimittajat ja uutisankkurit puhuttelevat katsojaa suoraan Uutisoidun tapahtuman toimijat tai tapahtuman kohteet ja uhrit samoin kuin asiantuntijat kuuluvat kerrottuun maailmaan studiossa vieraillessaankin. Paikan päällä kuvatun materiaalin autentisoiva funktio antaa diskurssille mahdollisuuden peittää tuottava luonteensa ja kiinnittää näin merkitykset tapahtumiin itseensä (Fiske) Yleisö on alisteisessa ja riippuvassa suhteessa kertojaan, jolla näyttää olevan koko maailma tietämisensä kohteena mutta joka harvoin paljastaa tietämisensä metodeja tai rajoja (Dahlgren)

Kertojan suhtautuminen (Pietilä) Tunnistautuva asioihin puuttuva: ”Minusta / tämän kertojasta tilanne on huolestuttava” Tunnistautuva asioihin puuttumaton: ”Pohdin / tämän kertoja pohtii tilanneetta” Tunnistautumaton asioihin puuttuva:”Tilanne on huolestuttava.” Tunnistautumaton asioihin puuttumaton: ”X:stä tilanne on huolestuttava. X pohtii tilannetta.”

Sidosdiskurssi koostuu (Pietilä) tiivistyksistä, virkkeistä, joissa kertoja tiivistää informaatiopalojen sisältöä – lehdissä makropositiot kuten otsikot ja ingressit faktoista, jotka asettavat informaatiopaloja yhteyksiinsä ja tekevät niistä ymmärrettäviä tunnistuksista, joissa kerrataan kuka uutisen esiintyjistä vastaa kulloisestakin informaatiopalasta haastattelukysymyksistä

Tekstityypit (R. de Beaugarde) Kuvaileva keskittyy objektin ominaisuuksiin ja suhteisiin Kertova hahmottaa tapahtumien ajallisia ja kausaalisia järjestyksiä Ekspositio selostaa mitä jokin on tai miten se toimii Argumentoiva pyrkii saamaan yleisön hyväksymään teesin Tieteellinen sisältää yleistäviä tietoa Tekninen sisältää yksityiskohtaisempaa teknistä tietoa Didaktinen on opetustarkoituksiin muokattua tietoa (Kannanotot, kommentit)

Uutiset genrenä Uutiset ovat rakenteellisesti ja sisällöllisesti tunnistettavissa ja luettavissa tiettyjen tunnusmerkkien ja konventioiden perusteella (Pietilä) ”Journalististen tekstien tuottajat, tekstit ja yleisöt jäsentyvät kokonaisuuden osaksi niitä yhdistävien konventioiden, puhuttelujen ja odotusten kautta.” (Ridell) Tietty merkityksellistämistapa on sisäänrakennettu ammatillisiin sisäänkoodausoperaatioihin, joiden varassa uutisia valmistellaan. (Pietilä) Koodaukset pyritään peittämään todellisuusvaikutelman aikaansaamiseksi (Pietilä)