Descartes ja modernin mielenfilosofian synty II Mekanistinen fysiologia ja representaatiot Timo Kaitaro, II periodi,

Dualismi: ) Sielun ja ruumiin käsitteellinen ero Sielun ja ruumiin vuorovaikutus Sielun ja ruumiin ”substantiaalinen yhteys”

Descartesin dualismi ja fysiologia Sielun ymmärryskyvyn ja sielun ja ruumiin yhteyteen liittyvän aistimis- ja kuvittelukyvyn erottelu (entendement vs. imagination) Sielun ja ruumiin vuorovaikutuksen fysiologinen paikantaminen ja kuvaaminen Eläinkonehypoteesi ja mekanistinen fysiologia

Traité de l’homme ”Toivon teidän huomioivan tämän jälkeen, että kaikki funktiot, joita olen tähän koneeseen liittänyt (…) ovat tässä koneessa luonnollista seurausta pelkästään sen elinten järjestyksestä, ei sen enempää tai vähempää kuin kellon tai jonkun muun automaatin ovat seurausta sen painojen ja hammasrattaiden järjestyksestä” (AT XI, )

Traité de l’homme: mekaanisesti selitettävät funktiot ruuansulatus, sydämen ja valtimoiden sykkiminen, jäsenten kasvu, hengitys, valve- ja unitila valon, äänten, hajujen, makujen, lämmön ja muiden sellaisten kvaliteettien vastaanottaminen ulkoisissa aistielimissä näiden kvaliteettien ideoiden vaikutelmien syntyminen kuvittelukyvyssä näiden ideoiden säilyttäminen muistissa tunteiden (passioiden) ja mielihalujen sisäiset liikkeet raajojen ulkoiset liikkeet, jotka seuraavat niin tarkoituksen- mukaisesti sekä aisteille näyttäytyviä kohteita että tunteita ja muistissa tavattavia vaikutelmia

Traité de l’homme ”Muistin vaikutuksista tässä yhteydessä on huomionarvoisinta se, että ilman, että tässä koneessa olisi minkäänlaista sielua, se voi olla rakennettu jäljittelemään kaikkia toimintoja, mitä oikeat ihmiset, tai sitten toiset samanlaiset koneet, tekevät sielun läsnä ollessa.” (AT XI, 185).

Aivoissa muodostuvat ”kuvat” (vestiges, traces, espèces, images): ”Perspektiivisääntöjen mukaiset kuvat esittävät usein ympyrät soikiolla paremmin kuin toisilla ympyröillä ja neliöt suunnikkailla paremmin kuin toisilla neliöillä. Niinpä kuvien ei usein tarvitse muistuttaa kohteitaan esittääkseen ne parhaiten ja ollakseen mahdollisimman täydellisiä kuvia. Ja aivan samoin meidän on ajateltava aivoissamme muodostuvista kuvista” (Optiikka, IV)

Aivoissa muodostuvien ”kuvien” ja ”jälkien” luonne: Ei-ikonisia Kielianalogia: kuten merkkien ja sanojen, niiden ei mitenkään tarvitse muistuttaa merkitsemiään asioita Luonnollinen koodaus: yhteys ajatusten ja niiden fysiologisten vastineiden välillä on ”luonnon säätämä”, lainmukainen

Assosiaatioiden fysiologinen selitys:

Muistin kaksi aspektia: Ajatuksia vastaavat ”ideat” käpyrauhasessa paikannettavia liikekuvioita Muistijälkien pysyvä tallentuminen ”jaettua” Semanttisen ja mekaanisen selitystason erottaminen