Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Timo Kaitaro, II periodi,

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Timo Kaitaro, II periodi,"— Esityksen transkriptio:

1 Timo Kaitaro, II periodi, 2.11-15.12.2009.
Descartes ja modernin mielenfilosofian synty III Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, I ja II mietiskely Timo Kaitaro, II periodi,

2 Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta
I. Mitä voidaan epäillä II. Ihmismielen luonteesta: se tunnetaan paremmin kuin ruumis III. Jumalasta: että hän on olemassa IV. Todesta ja epätodesta V. Aineellisten olioiden olemuksesta ja jälleen Jumalan olemassaolosta VI. Aineellisten olioiden olemassaolosta ja mielen ja ruumiin distinktiosta Alaotsikko!

3 Ensimmäinen mietiskely
Mitä voidaan epäillä

4 Systemaattisen epäilyn menetelmä
”Jo joitakin vuosia sitten panin merkille, kuinka paljon epätotta olin varhaisesta iästä saakka ottanut todesta ja kuinka epäilyttävää oli kaikki mitä olin sen varaan rakentanut. Kerran elämässäni minun siis piti perin pohjin kaataa kumoon kaikki ja aloittaa uudelleen ensimmäisistä perusteista, jos halusin koskaan saada tieteissä aikaan jotain lujaa ja pysyvää.”

5 Systemaattisen epäilyn menetelmä
1) Jätettävä hyväksymättä kaikki mielipiteet, jotka eivät ole aivan varmoja ja epäilyksettömiä 2) Ei tarvitse kuitenkaan käydä läpi näitä mielipiteitä yksitellen, riittää kun käy käsiksi niihin periaatteisiin, joihin nojaa kaikki johon on uskonut.

6 Systemaattisen epäilyn menetelmä
”Kaikki, mitä toistaiseksi olen pitänyt eniten totena, on nimittäin saatu aisteista tai aistien kautta. Mutta olen huomannut niiden toisinaan pettävän, ja on järkevää olla koskaan luottamatta täydellisesti sellaiseen mikä on milloinkaan johtanut meidät harhaan.”

7 Systemaattisen epäilyn menetelmä
”Mutta vaikka aistit toisinaan pettävät meitä joissakin pienissä asioissa, on kuitenkin paljon sellaista, mitä selvästi en voi epäillä vaikka sekin johtuu aisteista – esimerkiksi että olen tässä, tulen ääressä, pukeutuneena talvipukuun, pidän tätä paperia kädessä. ja muuta sellaista. Millä perusteella todellakaan voisin kiistää, että nämä kädet ja koko ruumis ovat minun.”

8 Ensimmäinen peruste jatkaa epäilyä: hulluuden mahdollisuus
Kenties olen mielenvikainen… ”Mutta he ovat mieltä vailla, ja yhtä mielettömältä minäkin näyttäisin, jos ottaisin heiltä jotain esikuvaksi itselleni.” ”Mainio päätelmä, jos vain en olisi ihminen joka nukkuu öisin ja kokee unissa unissa kaikkea sellaista ja joskus vieläkin vähän uskottavampaa kuin mitä he kokevat.”

9 Toinen peruste jatkaa epäilyä: uni
”Oletetaan siis, että olemme unessa.” ”Kuitenkin täytyy myöntää, että unessa nähdään ikään kuin kuvia, joita ei olisi voitu tehdä muuten kuin todellisten olioiden mallin mukaan, ja siksi ainakin nämä yleiset oliot – silmät, pää, kädet ja koko ruumis – eivät ole kuvitteellisia vaan tosia.”

10 ”Kuitenkin täytyy myöntää…”
”(…) vaikka myös nämä yleiset oliot – silmät, pää, kädet ja muut sellaiset – voisivat olla kuvitteellisia, on välttämättä kuitenkin myönnettävä, että ainakin jotkin vielä yksinkertaisemmat ja universaalimmat olennot ovat tosia.”

11 ”Kuitenkin täytyy myöntää…”
”Tähän luokkaan näyttää kuuluvan ylipäätään aineellinen luonto ja sen ulottuvuus, ulottuvaisten olioiden muoto, niiden kvantiteetti eli suurus ja lukumäärä, paikka jossa ne ovat ja aika jonka ne säilyvät, ja muu sellainen”.

12 ”Kuitenkin täytyy myöntää…”
Aritmetiikka ja geometria sisältävät jotain varmaa ja epäilyksetöntä (vrt. fysiikka, tähtitiede, lääketiede). ”Sillä valveilla ja unessa kaksi ja kolme ovat yhteensä viisi, eikä neliöllä ole enempää kuin neljä sivua”

13 Kolmas peruste jatkaa epäilyä:
”Mistä tiedän, ettei [kaikkivaltias Jumala] ole tehnyt niin, ettei maata ole lainkaan, ei taivasta, ei ulottuvaista oliota, ei suuruutta, ei paikkaa, ja että kaikki nämä kuitenkin näyttävät minusta olevan olemassa aivan kuten nyt?”

14 …kolmas peruste jatkaa epäilyä…
Vastaväitteitä edelliseen: a) Olisi Jumalan hyvyydelle vierasta pettää minua näin b) Jotkut taas kieltävät tällaisen Jumalan olemassaolon. ”Älkäämme kiistelkö heidän kanssaan vaan myöntäkäämme, että kaikki tämä Jumalasta sanottu on kuviteltua.”

15 Lopullinen kolmas perustelu jatkaa epäilyä:
”Oletan siis, että ei Jumala, täysin hyvä totuuden lähde, vaan jokin paha henki on käyttänyt kaiken tarmonsa pettääkseen minua; ajattelen, että taivas, ilma, maa, värit, muodot, äänet ja kaikki ulkoinen ovat ainoastaan unien ilveitä, joilla tämä virittää ansoja herkkäuskoisuudelleni….”

16 Ihmismielen luonteesta: se tunnetaan paremmin kuin ruumis
Toinen mietiskely Ihmismielen luonteesta: se tunnetaan paremmin kuin ruumis

17 Cogito-argumentti ”Mutta on joku pettäjä, äärimmäisen mahtava ja ovela, joka aina varta vasten pettää minua. Ja pettäköön hän minua kuinka paljon vain voi, hän ei koskaan saa aikaan, että minä en ole mitään niin kauan kuin ajattelen olevani jotain. Niinpä kun kaikkea on kylliksi harkittu, on vihdoin todettava, että tämä lausuma, ”Minä olen, minä olen olemassa”, on välttämättä tosi aina kun minä sen esitän tai mielessäni ajattelen.”

18 Mitä tämä ihmismieli ei ole:
1) jäsenten kokonaisuus; siis ruumis 2) jotain ravitsemista, liikkumista, aistimista ohjaavaa ruumiiseen levinnyttä ohutta, tuulen tai eetterin kaltaista ”Koska minulla ei nyt ole ruumista, nämä eivät ole muuta kuin harhakuvia”

19 …mitä tämä ihmismieli ei ole:
”Aistiminen? Ei tietenkään sekään tapahdu ilman ruumista, ja unissa olen luullut aistivani paljon sellaista, mistä olen sitten käsittänyt, etten olekaan aistinut sitä”.

20 Mitä tämä ihmismieli on:
”Ajattelu? Nyt löydän sen – ajattelu: ainoastaan sitä ei voi ottaa minulta pois. Minä olen, minä olen olemassa; se on varmaa. Mutta kuinka kauan? Tietenkin niin kauan kuin ajattelen. (…) Olen siis täsmälleen vain ajatteleva olento.”

21 Kuvittelukyky (imagination) ja tieto cogitosta?
”Mitä muuta olen? (…) en mitään mitä saatan kuvitella, sillä olen olettanut, että ne eivät ole mitään.” ”(…) kuvitteleminen ei ole muuta kuin aineellisen hahmon tai kuvan kontemploimista” ”Näin ymmärrän, että mitään mitä voin käsittää mielikuvituksen avulla, ei kuulu siihen tietoon, joka minulla on itsestäni.”

22 ”Mutta mikä minä siis olen?”
”Ajatteleva olio. Mikä se on? Jokin, mikä epäilee, ymmärtää, myöntää, kieltää, tahtoo, ei tahdo, ja myös kuvittelee ja aistii.”

23 Kuvittelu ja aistiminen ajatteluna
”Mutta varmasti minä olen myös sama, joka kuvittelee. Vaikka (…) mikään kuvittelemani seikka ei olisi tosi, itse kuvittelukykyni on silti todella olemassa ja muodostaa osan ajattelustani.” ”Minä olen vihdoin myös se, joka aistii eli joka huomaa aineellisia olioita ikään kuin aistien kautta.”

24 Aistiminen ajatteluna
”(…) näen nimittäin nyt valoa, kuulen hälyä ja tunnen lämpöä. Ne ovat epätosia, kun kerran nukun. Mutta varmasti olen näkevinäni, kuulevinani ja tuntevinani. Tämä ei voi olla epätotta, ja juuri tätä minussa varsinaisesti sanotaan aistimiseksi. Ja näin täsmällisesti ottaen se on nimenomaan ajattelua.”

25 Mitä aineellisista kappaleista käsitetään tarkasti?
Vahaesimerkki: ”Ei varmasti mikään aisteilla kohtaamani, sillä kaikki, minkä saattoi maistaa, haistaa, nähdä, tuntea tai kuulla on jo muuttunut, mutta vaha on jäljellä”. ”Tutkitaan asiaa, jätetään pois kaikki mikä ei kuulu asiaan ja katsotaan mitä jää jäljelle. Tuskin mitään muuta kuin jotain ulottuvaista, notkeaa ja muuttuvaista.” ”Käsitys vahasta ei siis ole kuvittelukyvyn luoma.”

26 …vahaesimerkki… ”(…) sen havaitseminen ei ole eikä koskaan ollutkaan näkemistä, koskettamista eikä kuvittelemista (…) vaan ainoastaan mielen tarkastelua, joka voi olla joko epätäydellistä ja epämääräistä kuten aikaisemmin tai selvää ja tarkkaa kuten nyt, sen mukaan kiinnitänkö vähemmän tai enemmän huomiota asioihin, joista vaha koostuu.” CXL:ssä on myös sana ”selvä” claire ja artiklassa CLXX esiintyvät molemmat ”selvä ja tarkka” (clair & distinct) Teosten ensimmäisestä osasta löytyy selitys näihin (sivulta 324, selitys 25) ja artiklaan CLXX (ja ehkä myös CXL) voisi laittaa viitteen: Selvästä ja tarkasta ks. Teokset I, s. 324, selitys 25 sekä Filosofian periaatteet I, § 45 ja 46. (ja CXL: Selvistä ideoista ks….).

27 Eläinten ja ihmisten havainnot
”Sillä mikä ensimmäisessä havainnossa oli tarkkaa? Mitä sellaista, mitä ei näköjään voisi olla millä tahansa eläimellä? Mutta kun erotan vahan ulkonaisista muodoista, kun ikään kuin riisun siltä vaatteet ja ajattelen sitä paljaana, arvostelmassani voi tosin olla virhe, mutta näin en voi sitä havaita ilman ihmismieltä.”

28 Imagination / entendement
”Kun näet nyt tiedän, että itse kappaleitakaan ei varsinaisesti havaita aisteilla ja kuvittelukyvyllä, vaan ainoastaan ymmärryksellä, ja että havainto ei johdu koskettamisesta ja näkemistä vaan yksinomaan ymmärtämisestä, oivallan kirkkaasti, että en voi havaita mitään helpommin taikka ilmeisemmin kuin mieleni.”

29 Aistimisen kolme astetta
1) objektien vaikutus ruumiin elimeen, sen partikkelien liikettä ja tästä johtuvaa muodon ja sijainnin muutosta 2) välitön tulos mielessä siitä, että mieli on yhteydessä tällaisten vaikutusten alaiseen ruumiilliseen elimeen 3) ne arvostelmat, joita olemme tottuneet tekemään ulkopuolisista asioista ruumiillisten liikkeiden vuoksi (vastaus 6. vastaväitteisiin) Hatut ja viitat


Lataa ppt "Timo Kaitaro, II periodi,"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google