Timo Kaitaro, II periodi,

Esitys aiheesta: "Timo Kaitaro, II periodi,"— Esityksen transkriptio:

1 Timo Kaitaro, II periodi, 2.11-15.12.2009.
Descartes ja modernin mielenfilosofian synty Kirjeenvaihto prinsessa Elisabethin kanssa ja Sielun liikutukset  Timo Kaitaro, II periodi,

2 Sielun ja ruumiin yhteys
Kirjeenvaihto Elisabethin kanssa

3 Kuinka sielu voi vaikuttaa elonhenkien liikkeisiin?
”Ihmissielussa on kaksi asiaa (…). Yksi on se, että se ajattelee, ja toinen on se, että ruumiiseen yhdistyneenä sielu voi vaikuttaa ja saada vaikutuksia ruumiin kautta. Jälkimmäisestä en ole sanonut juuri mitään – sillä olen vain yrittänyt tehdä edellisen ymmärrettäväksi, sillä pääasiallinen pyrkimykseni on ollut todistaa ero sielun ja ruumiin välillä.” ( )

4 Kolme peruskäsitelajia…
1) ”Sielun voi käsittää vain puhtaalla ymmärryksellä.” 2) ”Ruumiin, siis ulottuvuuden, muodot ja liikkeet, voi myös käsittää pelkkä ymmärrys, mutta paljon paremmin se käsitetään, kun ymmärrystä auttaa kuvittelukyky.”

5 …kolme peruskäsitelajia
3) ”Viimein, elämästä ja tavallisista keskusteluista hyötyminen ja pidättäytyminen mietiskelemisestä ja kuvittelukykyä harjoittavien asioiden opiskelemisesta opettaa ymmärtämään sielun ja ruumiin yhteyden.” ( )

6 Sielun ulottuvuus ”Mutta koska Teidän korkeutenne huomauttaa, että on helpompaa liittää aine ja ulottuvuus sieluun kuin liittää siihen kyky liikuttaa ruumista ja tulla ruumiin liikuttamaksi aineettomana, sallin hänelle vapaasti halun liittää aine ja ulottuvuus sieluun, sillä se ei ole mitään muuta kuin että käsitetään sielun olevan yhdistettynä ruumiiseen.” ( )

7 Ruumis ja vapaa tahto ”Ei ole näet ketään, joka ei haluaisi tulla onnelliseksi, mutta monet eivät tiedä siihen keinoa, ja usein ruumiillinen sairaus estää heidän tahtonsa vapauden. Samoin käy myös silloin kun nukumme, sillä maailman suurinkaan filosofi ei voi välttyä näkemästä painajaisia kuin hänen nestetasapainonsa (temperament) asettaa hänet niille alttiiksi.” ( )

8 …ruumis ja vapaa tahto ”Kokemus kuitenkin osoittaa, että jos ihmisellä on usein ollut joku ajatus silloin kun mieli on ollut vapaa, se palaa uudelleen. oli ruumis miten sairas tahansa.” ( )

9 Sielun liikutukset

10 Sielun liikutukset, osa I, § iii
”(…) kaikki se, minkä koemme olevan itsessämme ja minkä voimme myös havaita olevan myös mahdollista elottomissa kappaleissa, on liitettävä ruumiiseemme, ja päinvastoin, kaikki mitä meissä on sellaista, mitä emme voi mitenkään kuvitella kuuluvan aineelliselle kappaleelle, on liitettävä sieluumme.”

11 Sielu ja elämä (I, iv-v):
”(…) lämpö ja kaikki liikkeet, jotka meissä tapahtuvat, mikäli ne eivät ole riippuvaisia ajattelusta, kuuluvat vain ruumiiseemme.” ”(…) on perusteetta uskottu, että meidän luonnollinen lämpömme ja kaikki ruumiin liikkeet johtuvat sielustamme.”

12 Mitä eroa on elävällä ja kuolleella ruumiilla (I, vi):
”Jotta välttäisimme tämän virheen, huomatkaamme, ettei kuoleman syynä koskaan ole sielu, vaan ainoastaan se, että joku ruumiin keskeisistä osista tuhoutuu. Kello tai muu automaatti (toisin sanoen itsestään liikkuva kone), joka on toimintavalmiina ja jossa on itsessään kaikkien sille tarkoitettujen liikkeiden vaatima aineellinen perusta sekä kaikki, mitä sen toimintaan tarvitaan, eroaa samasta kellosta tai toisesta laitteesta, kun se on rikki ja sen liikkeelle saattava syy on lakannut vaikuttamasta. Päätelkäämme, että elävän ihmisen ruumis eroaa kuolleen ruumiista samalla tavalla”.

13 Elämän aineellinen perusta (I, viii):
”(…) niin kauan kuin elämme, sydämessämme on jatkuva lämpö, joka on eräänlainen tuli, jota laskimoiden veri pitää yllä ja joka on kaikkien jäsentemme liikkeiden aineellinen perusta.”

14 Elonhenget, esprits animaux (I, vii):
”Lopuksi tiedetään että kaikki nämä lihasten liikkeet, kuten myös kaikki aistit, ovat riippuvaisia hermoista, jotka ovat kuin pieniä säikeitä tai pieniä putkia, jotka kaikki saavat alkunsa aivoista ja jotka sisältävät niiden tavoin elonhengiksi kutsuttua eräänlaista hyvin ohutta ilmaa tai tuulta.”

15 Hermojen rakenne ja tehtävät (I, xii-xiii):
1) ydin tai sisusaines: pieniä aivoista raajoihin kulkevia säikeitä 2) putkia muodostavia kalvoja, jotka ympäröivät näitä säikeitä 3) näissä putkissa kulkevat elonhenget, jotka ovat syynä siihen, että säikeet voivat välittää liikkeen raajoista aivoihin ja jotka myös välittävät liikkeen aistinelimistä aivoihin Kuva de l’hommesta…. ”refleksikaari”

16 Ei-tahdonalaisten liikkeiden selittäminen (I, xvi):
”Lopuksi on huomattava, että ruumiimme koneisto on siten rakennettu, että kaikki muutokset, jotka tapahtuvat elonhenkien liikkeissä voivat aiheuttaa, että jotkut aivojen huokoset aukeavat enemmän kuin toiset ja vastaavasti, kun joku näistä huokosista on aistimista palvelevien hermojen vaikutuksesta vähänkin avoimempi tai suljetumpi kuin tavallisesti, tämä muuttaa jollain tavalla elonhenkien liikkeitä ja saa aikaan sen, että ne johtuvat lihaksiin, jotka liikuttavat ruumista, sillä tavalla kuin se tavallisesti liikkuu tällaisessa toiminnassa.”

17 Ei-tahdonalaisten liikkeiden selittäminen (I, xvi):
… ”Siten kaikki liikkeet, joita teemme ilman, että tahtomme siihen osallistuu (mikä tapahtuu usein hengittäessämme, kävellessämme, syödessämme ja kun teemme kaikkia niitä toimia, jotka meille ovat yhteisiä eläinten kanssa), johtuvat ainoastaan raajojemme rakenteesta ja lämmön aikaansaamasta elonhenkien luonnollisesta kulusta aivoihin, hermoihin ja lihaksiin, samalla tavoin kuin kellon liikkeet syntyvät jousen voimasta ja sen rattaiden muodosta.”

18 Sielun tehtävät (I, xvii):
”Kun olemme näin tarkastelleet kaikkia toimintoja, jotka kuuluvat pelkästään ruumiille, on helppo havaita, ettei meille jää muuta sieluun liitettävää kuin ajatuksemme, joita on pääasiassa kahdenlaisia: nimittäin toiset ovat sielun aktioita ja toiset sen passioita. Niihin, joita kutsun aktioiksi, kuuluvat kaikki tahtomisemme, sillä koemme niiden tulevat suoraan sielustamme ja ne näyttävät riippuvan vain siitä. Aivan kuten päinvastoin voidaan nimittää passioiksi kaikkia meissä olevia voimakkaita havaintoja tai tajuamisia, koska sielumme ei tee niitä sellaisiksi kuin ne ovat, vaan sielumme vastaanottaa ne aina asioista, joita ne esittävät.”

19 Tahdosta (I, xviii): ”Samaten tahtomisiammekin on kahdenlaisia. Sillä jotkut ovat sielun aktioita, jotka päätyvät sieluun itseensä, kuten meidän tahtoessamme rakastaa Jumalaa tai yleensä kohdistaessamme ajatuksemme johonkin, joka ei ole aineellista. Muut ovat aktioita, jotka päätyvät ruumiiseemme, kuten silloin kun meidän jalkamme liikkuvat ja me kävelemme pelkästään sen seurauksena, että tahdomme kävellä.”

20 Havainnoista (I, xix): ”Meidän havaintojammekin on kahdenlaisia: toisten syynä on sielu ja toisten ruumis. Ne, joiden syynä on sielu, ovat tahtomistemme ja kaikkien kuvitelmiemme tai muiden niihin sidoksissa olevien ajatusten havaintoja. Sillä on varmaa, ettemme voi tahtoa mitään ilman, että me huomaamme samalla tahtovamme. Ja vaikka voimme sanoa, että suhteessa sieluumme jonkin tahtominen on aktio, niin voidaan sanoa, että samalla sen huomaaminen, että tahtoo, on sielussamme passio. Kuitenkin, koska tämä havainto ja tahtominen ovat itse asiassa yksi ja sama asia, niin nimitys tulee aina sen mukaan mikä on jalompaa. Siksi sitä ei koskaan kutsuta passioksi vaan ainoastaan aktioksi.”

21

22 Sielun passioiden määritelmä (I, xxvii):
”(…) ne ovat sielun havaintoja tai tuntemuksia tai tunteita, jotka liitetään erityisesti sieluun ja joita jotkut elonhenkien liikkeet aiheuttavat, ylläpitävät tai vahvistavat.”

23 Että sielu on liittyneenä kaikkiin ruumiin osiin yhteisesti (I, xxx):
”(…) sielu on tosiaan liittyneenä koko ruumiiseen, ja ettei todellisuudessa voida sanoa että sielu olisi ruumiin jossakin osassa pikemminkin kuin muissa, koska ruumis muodostaa ykseyden ja on jollain tavalla jakamaton. Tämä jakamattomuus johtuu ruumiin elinten järjestyksestä. Ne liittyvät toisiinsa niin, että jos joku niistä poistetaan, tämä saattaa koko ruumiin puutteelliseksi. Tämä johtuu myös siitä, että sielu on luonnoltaan sellainen, ettei se mitenkään liity ulottuvuuteen, ulottuvuuksiin tai muihin ruumiin muodostavan aineen ominaisuuksiin, vaan ainoastaan ruumiin elinten muodostamaan koosteeseen kokonaisuudessaan. Tämän voi nähdä siitä, ettei voi mitenkään käsittää puolikasta tai kolmatta osaa sielusta, eikä sitä kuinka paljon tilaa se vie, ja siitä, ettei se mitenkään pienene, jos joku ruumiin osa poistetaan, vaan se eroaa siitä kokonaan, kun ruumiin elinten muodostama kooste hajoaa.”

24 Että aivoissa on pieni rauhanen, jossa sielu toteuttaa tehtäviään erityisemmin kuin muissa osissa (I, xxxi): ”(…) vaikka sielu onkin liitetty koko ruumiiseen, on ruumiissa kuitenkin jokin osa, jossa sielu toteuttaa tehtäviään erityisemmin kuin muissa. Ja uskotaan yleisesti, että tämä osa on aivoissa, tai ehkä sydämessä: aivoissa koska siihen ovat yhteydessä kaikki aistielimet ja sydämessä siksi, koska kaikki passiot tunnetaan ikään kuin siellä. Mutta, tarkasteltuani asiaa huolellisesti, minusta näyttää ilmeiseltä, että ruumiin osa, jossa sielu toteuttaa tehtäviään ei suinkaan ole sydän, eikä myöskään koko aivot, vaan ainoastaan sen sisäisin osa, joka on eräs sen massan keskellä sijaitseva hyvin pieni rauhanen, joka riippuu sen kanavan yllä, jonka välityksellä aivojen etummaisissa onteloissa olevat elonhenget ovat yhteydessä takimmaisissa olevien kanssa, siten että pienimmätkin siinä tapahtuvat liikkeet, voivat muuttaa paljon näiden elonhenkien liikkeitä ja päin vastoin, että näiden elonhenkien virtauksessa tapahtuvat pienetkin muutokset voivat muuttaa paljon tämän rauhasen liikkeitä.”

25 Ruumiin ja sielun välinen yhteys (I, xxxiv):
”Lisätkäämme tähän, että pieni rauhanen, joka on sielun pääasiallinen tyyssija, on sillä tavoin ripustettu elonhenkiä sisältävien onteloiden väliin, että se voi tulla elonhenkien liikuttamaksi niin monin eri tavoin kuin on aistittavia eroja havaittavissa kohteissa, mutta että sitä voi myös eri tavoin liikuttaa sielu, joka on luonnoltaan sellainen, että se vastaanottaa itseensä yhtä paljon erilaisia vaikutelmia, toisin sanoen, sillä on yhtä paljon erilaisia havaintoja, kuin tässä pienessä rauhasessa on erilaisia liikkeitä. ” ./..

26 ..ruumiin ja sielun välinen yhteys (I, xxxiv):
”Vastaavasti ruumiin koneisto on rakennettu sillä tavalla, että pelkästään sen seurauksena, että sielu tai mikä muu tahansa syy liikuttaa tätä rauhasta eri tavoin, se työntää ympärillään olevia elonhenkiä aivojen huokosiin, jotka kuljettavat ne hermojen välityksellä lihaksiin. Tällä tavoin ne saavat raajat liikkumaan.”

27 Miten passiot heräävät sielussa (I, xxxvi-xxxix)
outo ja kauhistuttava muoto, joka muistuttaa aikaisemmin ruumiille haitallisia asioita pelon passio sielussa uskaliaisuus tai pelästys/kauhu rauhasen aiheuttamat elohenkien liikkeet pako ja sydämen aukkojen supistuminen tai laajentuminen elonhenkiä aivoihin, jossa ne ylläpitävät ja voimistavat pelästyksen passiota

28 Passioiden vaikutus (I, xl):
yllyttävät ja valmistavat sielua tahtomaan asioita, joihin ne valmistavat heidän ruumiinsa esimerkiksi pelko yllyttää tahtoa paeta ja urheus tahtoa taistella

29 Sielun valta ruumiin yli (I, xli):
AKTIOT ovat ehdottomasti sielun vallassa ruumis voi muuttaa vain epäsuorasti PASSIOT ehdottomasti riippuvaisia niitä tuottavista aktioista sielu voi muuttaa vain epäsuorasti (paitsi silloin kun on niiden syy)

30 Passioiden hallinta neuvokkuuden tai tottumuksen avulla (I, xliv):
”Kuitenkaan se, minkä ansiosta saamme aikaan jonkin liikkeen tai muun vaikutuksen, ei aina ole tahto saada tämä aikaan, vaan tämä muuttuu sen mukaan, miten luonto tai tapa ovat liittäneet kunkin rauhasen liikkeen kuhunkin ajatukseen.”

31 Passioiden hallinta tottumuksella ja neuvokkuudella (I, l):
”(…) vaikka luonto näyttää liittäneen rauhasen jokaisen liikkeen jokaiseen ajatukseemme jo elämämme alussa, niitä voi kuitenkin liittää toisiin ajatuksiin tottumuksen avulla.”

32 Passioiden hallinta tottumuksella ja neuvokkuudella (I, l):
”(…) vaikka niin rauhasen kuin elonhenkien ja aivojenkin liikkeet, jotka esittävät sielulle tiettyjä esineitä, olisikin luonnostaan liitetty niihin liikkeisiin, jotka herättävät sielussa tiettyjä passioita, ne voidaan kuitenkin tottumuksella erottaa ja liittää toisiin hyvin erilaisiin – tämä tottumus voidaan voidaan jopa omaksua yhdellä ainoalla toimella edellyttämättä pitkää totuttelua.”

33 Passioiden hallinta tottumuksella ja neuvokkuudella (I, l):
”Sillä koska on mahdollista pienellä neuvokkuudella muuttaa aivoissa tapahtuvia liikkeitä järjettömissä eläimissä, on ilmeistä, että sen voi tehdä vielä paremmin ihmisessä ja että myös ne, joilla on heikot sielut, voivat hankkia hyvin ehdottoman vallan kaikkiin passioihinsa, jos niitä koulutetaan ja ohjataan riittävän neuvokkaasti.”