Ranskalainen valistus X Valistuksen reseptiohistoriaa Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12.

Esitys aiheesta: "Ranskalainen valistus X Valistuksen reseptiohistoriaa Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12."— Esityksen transkriptio:

1 Ranskalainen valistus X Valistuksen reseptiohistoriaa Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12

2 Teoria valistusmaterialismin kaksinaisesta alkuperästä: Marx, Die Heilige Familie (1845): “Ranskalaisessa materialismissa on kaksi haaraa. Toinen sai alkunsa Descartesista ja toinen Lockesta” “Ranskalaisen materialismin kaksinainen alkuperä, t.s. sen kehitys Descartesin fysiikasta ja englantilaisesta materialismista” Ensinmainittua haaraa edustaa La Mettrie’n Descartesin eläinkone-malliin perustuva “mekanistinen materialismi”

3 Charles Renouvier, Manuel de la philosophie moderne (1842) englantilainen materialismi saa alkunsa Lockesta, samoin ranskalainen (Condillacin välityksellä) toinen materialismin haara saa alkunsa karteesiolaisesta mekanismista (Regius, Le Mettrie, d’Holbach ja Cabanis)

4 Aram Vartanian korostaa Diderot’n materialismin kohdalla karteesiolaisia vaikutteita ja kritisoi käsityksiä, jotka littävät sen Locken vaikutukseen; “Diderot’n ryhmän” (Diderot, La Mettrie, Buffon and d’Holbach) naturalismi ei juurikaan liity Locken oppeihin (Vartanian, Diderot and Descartes, 1953 p. 298).

5 Moraalifilosofinen valistuskritiikki Lester G. Crocker esittää teoksessaan An Age of Crisis, että valistusfilosofien tekemä ihmisluonnon analyysi heikensi etiikan moraalista perustaa, ja että tämän eettiset seuraukset voi nähdä toisaalta Markiisi de Saden kirjoituksissa ja toisaalta Ranskan vallankumouksen terrorissa (Lester G. Crocker, An Age of Crisis. Johns Hopkins Press, Baltimore 1959, ss. 448 and 470 – 471).

6 Alasdair MacIntyre Valistuksen yritykset oikeuttaa moraali olivat tuomittuja epäonnistumaan koska valistusfilosofit hylkäsivät (aristotelisen) teleologisen käsityksen ihmisluonnosta (Alasdair MacIntyre, After Virtue, p. 54).

7 Adorno & Horkheimer Järki, joka muuttaa luonnon pelkäksi objektiivisuudeksi, ei kykene antamaan päämääriä. Sen sijaan, se muodostuu välineellisestä laskelmoinnista ja luonnon hallinnasta. Lopulta tämä hallinta ulottuu ihmisiin ja ainoa “luonnollinen” suhde ihmisten välillä on hallinta. Markiisi de Sade tarjoaa näin avaimen valistuksen filosofiaan.

8 …Adorno & Horkheimer ”Valistus on radikaaliksi muuttunutta myyttistä pelkoa.” ”Ajattelu esineellistyy itsenäisesti eteneväksi, automaattiseksi prosessiksi, joka kilpailee toteuttamiensa koneiden kanssa kunnes nämä voivat lopulta korvata sen.” ”Porvarilllisen tavaratalouden levitessä on mythoksen synkän horisontin valaissut laskelmoivan järjen aurinko, jonka jäisessä valossa kypsyy uuden barbarian sato.”