Ot Oppiminen Syksy 2006.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaalinen media Iida Kiesi.
Advertisements

Oppimistyylit.
TUPLATIIMI - YHTEISÖLLISYYS
Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
KYSYMYKSIÄ ITSEARVIOINNIN AVUKSI
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Lähellä kaupungissa Verkkopalvelu kaupunkiympäristön teemojen opiskeluun Virpi Hirvensalo, TY, maantieteen ja geologian laitos
TIK Johdatus-kurssi Elina Lehkonen
OHJAAMINEN.
VOA-oppimispäiväkirja
1. varapresidenttien koulutus
Oppimisstrategiat ja -tyylit
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN TYÖNHAUN POHJANA
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
Matematiikan oppiminen.
Ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa oppimistyyliä tai –asennetta!
Minä oppijana 1 ov..
Miten hyvä opetus eroaa huonosta?
Ajatuksia oppimisesta
VESO – päivän teemana OPPIMISKÄSITYS - vaiheet ja menetelmät
Harjoitukset ja niiden tarkoitus
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
Simulaattorikoulutuksen jälkipuinti – osa oppimisprosessia.
Tutkintosuoritusten arviointi
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
ComPa- projektin lopetusseminaari Muurmansk HANKKEEN TEORIAA - TOIMINTATUTKIMUS JA PRAGMATISTINEN FILOSOFIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ KYÖSTI.
Kokemuksellisen oppimisen oppimistyylit
Cmap-tools opetus käyttö kongnitiivinen merkitys.
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Ilpo Mäki, rehtori Oulun Aikuiskoulutuskeskus
AIKUINEN OPPIJA.
Ongelmaperustainen oppiminen
Kirjasto avoimena oppimisympäristönä – Tiedonlähteitä.
Mikä vaikuttaa oppimiseen?
Missä mennään  Paikkatietoon pohjautuvan tiedonkeruu/oppimisympäristön tavoitteena on perustaa "Mobiili Herbaario", jonka kasvit ovat luonnossa.
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
AJATUKSIA IHMISTEN VÄLISESTÄ KOHTAAMISESTA
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Venäjän tunteja suunnittelemaan ”Punainen lanka” ”Luontevia siirtymiä” ”Helppouden tuntua” - Takana paljon suunnittelutyötä.
”Arviointi on kuin kamera, jolla voi ottaa kuvia osaamisen tasosta, oppimisprosessista tai opetuksen laadusta. Kuvat ovat usein luonteeltaan staattisia.
Ennakkotietämys esiin! Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteeet (mat/fys/kem suunt.) Syksy 2014 Kari Sormunen.
Jari Rantamäki MIKÄ TEKEE työnäytteiden kokoelmasta suoritettujen työtehtävien luettelosta opintojen dokumentaatiosta opetuksen dokumentaatiostaPORTFOLION?
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Taitava oppija Osaa yhdistellä tasapainoisesti erilaisia oppimistyylejä. On tietoinen siitä, miten itse oppii parhaiten. Pyrkii laajentamaan omia oppimisen.
Toimintaohjeet opelle
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
TEHOA OPISKELUUN.  Tee läksysi ja lue oppikirjaa ja muistiinpanoja kurssin aikana.  Tee tehtävät ennen seuraavaa tuntia pystyäksesi seuraamaan kurssia.
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Ops seminaari Askola.
TASO 2 SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 2 4. oppisisältö: ”Eri ominaisuuksien perusharjoitteiden oikeat suoritustekniikat” Taitoharjoittelun tunnuspiirteet.
Opetusteknologioista Mikko Myllymäki. Tekniikkalähtöisyys vs. tarvelähtöisyys TeknologiaOpetus Miten voitaisiin käyttää.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
9 Sosio-kognitiivinen persoonallisuusteoria korostaa tilanteiden tulkintaa Ydinsisältö.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Oppimisympäristöt ja oppimisen toiminnallistaminen
Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1
Millainen oppija sinä olet?
RYHMÄNOHJAAJANA TOIMIMINEN
Oppiminen voidaan määritellä:
Oppimisen strategiat, oppimistyylit ja motivaatio
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Tiedot, taidot ja osaaminen – osaamisesta kertominen
Verkkopedagogiikka? Tarvitaanko verkkopedagogiikkaa?
Volitioprosessi, tahdon!
OPPIMISTA OHJAAMAAN - Oppimistaidot ja ohjaava opetus
Esityksen transkriptio:

ot Oppiminen Syksy 2006

Miksi miettiä omaa oppimista? Opiskelu tehostuu kun tietää ja tuntee omat : Vahvuutensa Heikkoutensa Oppimistapansa Oppimistyylinsä Opintojen suunnittelu helpottuu Tulokset paranevat

Oppijan yksilöllisyys tarkkaavaisuutemme kohdistuu eri asioihin tulkitsemme ja ymmärrämme asioita eri lailla ratkaisemme ongelmia eri tavoilla oppimisen tyylimme poikkeavat toisistaan käytämme erilaisia oppimisen strategioita eli tapoja

Oppimisen tyylit Yksilön tiedon käsittelyyn liittyviä pysyviä taipumuksia tai tapoja hankkia ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla. Osallistuja Tarkkailija Päättelijä Toteuttaja

OSALLISTUJA Keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen osallistuja elää nykyhetkessä, "tässä-ja-nyt" haluaa kokeilla kaikkea mahdollista on taipuvainen toimimaan ensin ja ajattelemaan vasta jälkeenpäin nauttii tajunnanvirtatekniikoista ja aivoriihistä on luonteeltaan seurallinen pitkästyy herkästi asioiden hitaaseen etenemiseen.

TARKKAILIJA Keskittyy hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun jättäytyy mielellään taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta on hyvin harkitsevainen ja varovaisuuteen taipuvainen kuuntelee muita ja tekee heistä havaintoja pitää itse omista toimistaan matalaa profiilia on suvaitsevainen muita kohtaan

PÄÄTTELIJÄ Keskittyy päätelmien tekoon loogisella ajattelulla yhdistää mielellään teoriat ja käytännön kokemukset ja tekee näiden perusteella omat päätelmänsä toiminta on loogista ja kokonaisvaltaista on taipumus täydellisyyden tavoitteluun On taipumus pitkälliseen harkintaan mahdollisimman suuren varmuuden saavuttamiseksi ennen käytännön toimiin ryhtymistä.

TOTEUTTAJA Keskittyy ideoiden ja teorioiden toteuttamiseen haluaa kokeilla uusia ideoita ja teorioita selvittääkseen, toimivatko ne käytännössä ryhtyy herkästi tuumasta toimeen on kärsimätön asioiden tyhjänpäiväiseen märehtimiseen on käytännöllinen ongelmien ratkoja, jonka mielestä aina on olemassa jokin uusi, parempi ja toimivampi tapa asioiden ratkaisemiseksi

OSALLISTUJA oppii parhaiten... saamalla mahdollisimman paljon uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -periaatteella" toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa saamalla mahdollisimman suuret toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi käymällä käsiksi suoraan toimeen toimimalla ryhmässä yhdessä muiden kanssa. TARKKAILIJA oppii parhaiten... saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta sitten pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten kanssa toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.

saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten... työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja teorioiden parissa saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä työskentelemällä tarkoin strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja rationaalisuutta saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä ja taustoista käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia. TOTEUTTAJA oppii parhaiten... tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien erikoisalojensa huipputaitajilta saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa omalla tavallaan saamalla tilaisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön painottumalla käytännön asioihin.

Lisää oppimisen tyylejä Suuntautumattomat Toistamissuuntautuneet Merkityssuuntautuneet Soveltamissuuntautuneet

Suuntautumattomat eivät löydä opiskeltavasta materiaalista tärkeitä asioita, vaan kaikki asiat tuntuvat yhtä tärkeältä yrittävät muistaa opiskeltavasta materiaalista kaiken eivät muodosta kokonaisuutta opiskeltavasta materiaalista eivät näe miten opiskeltavaa asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, että heidän opiskelustrategiansa eivät ole tarpeeksi hyviä ovat käyttäneet yhtä ja samaa opiskelustrategiaa jo kauan eivätkä osaa muuttaa sitä laajempien asiakokonaisuuksien opetteluun sopivammaksi  on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta

Toistamissuuntautuneet käyttävät paljon aikaa tärkeiden opiskeltavien asioiden löytämiseen ja yrittävät opetella ne ulkoa pitävät opiskelussa tärkeänä sitä, mikä on opettajan mielestä tärkeää opettelevat materiaalin sivu sivulta järjestyksessä ja mahdollisimman samankaltaisena kuin se on tenttikirjoissa tai luennoilla kerrottu käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä on tentistä selviytyminen

Merkityssuuntautuneet pyrkivät muodostamaan opittavasta asiasta kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä takerru pikkuasioiden opiskeluun pyrkivät liittämään opiskeltavan asian jo aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen itselleen asioita

Soveltamissuuntautuneet pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta on käytännön hyötyä itselle yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan

Oppimistapa eli -strategia = laaja-alaisia ja toiminnallisesti monimutkaisia tiedon muokkausprosesseja Tavat ovat sidottuja yksittäisiin oppimistilanteisiin, joten niiden käyttöä voi vaihdella tietoisesti tilannekohtaisesti (jos tunnistaa oma tapansa). Pelkistävä oppimistapa tarkoittaa asian tiivistämistä ja ydinsanoman löytämistä. Ydinkohtien alleviivaus tai ydinsanojen muistiin kirjaaminen auttavat mieleen painamisessa ja ymmärtämisessä. Rikastava oppimistapa tarkoittaa omakohtaisten kokemuksien ja mielipiteiden liittämistä opittavaan asiaan. Havainnollisten esimerkkien keksiminen auttaa pääasioiden ymmärtämisessä.

Oppimisen strategiat eli oppimistavat Pintasuuntautunut  Syväsuuntautunut  Käsitys tiedon luonteesta Määrällinen - yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen Laadullinen todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa. Suuntautuminen opiskelussa Passiivinen huomio opittavan ulkoisissa tekijöissä (esim. luettavassa tekstissä sinänsä), yksityiskohdissa. Pyrkimys toistaa esitetty. Opiskelu heikosti tiedostettua. Aktiivinen pyrkimys ymmärtää sisältö ja luoda opittavasta kokonaiskuva. Opiskelu tietoista ja kriittistä.  Oppimistulos  Nopeasti unohtuvia erillisiä yksittäistietoja  Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin.

Omaatko oppimisen taitoja? taidot ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen  kyky soveltaa oppimistaan ja osaamistaan luonnollisissa elämäntilanteissa halu asettaa tavoitteita ja ohjata omaa toimintaansa yleinen halu muuttua ja kehittyä

SWOT-analyysi Kirjaa lomakkeeseen omat SWOTtisi Vahvuudet (Strengths) Mitä osaat? Missä olet hyvä? Miten opit parhaiten? Heikkoudet (Weaknesses) Mitä sinun on itsessäsi kehitettävä? Mikä sinulle on vaikeaa? Missä epäonnistut helposti? Mahdollisuudet (Opportunities) Millaisia mahdollisuuksia yliopisto/kurssi tarjoaa opiskelullesi ja kehittymisellesi? Mistä muualta löydät oppimisen mahdollisuuksia? Uhat (Threats) Mikä voi haitata opiskeluasi ja kehittymistäsi? Millaisia esteitä näet edistymisellesi?

Esimerkki SWOT-analyysistä