Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus työssäoppimisjaksolla Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010

Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus työssäoppimisjaksolla A. Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus ja oppimisen arviointi B. Oppimisen arvioinnin menetelmät C. Opiskelijan osaamisen arviointi D. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointi E. Maahanmuuttaja opiskelijan ohjaaminen ja arviointi

Suullinen palaute 1 Opiskelijalla on oikeus suulliseen palautteeseen Suullinen palaute motivoi Suullisen palautteen annossa opettajalta ja työpaikkaohjaajalta vaaditaan paitsi vuorovaikutustaitoja myös kykyä kuunnella ja havainnoida opiskelijan reaktioita Suullinen palaute pohjautuu kaikkien osapuolten tietoihin, taitoihin ja motivaatioon osallistua siihen. Suullisen palautteen antaminen tulee suunnitella huolellisesti esim. sopimalla palautekeskustelujen ajat ennakkoon. Vaikka oppimisen arvioinnissa voidaan käyttää monia arviointimenetelmiä, suullinen palaute on motivoivin, ja siksi sitä tulee käyttää paljon. Suullisen palautteen annossa opettajalta ja työpaikkaohjaajalta vaaditaan paitsi vuorovaikutustaitoja myös kykyä kuunnella ja havainnoida opiskelijan reaktioita. Työpaikkaohjaajan, opettajan ja opiskelijan keskustelu, jossa suullista palautetta annetaan, pohjautuu molempien osapuolten tietoihin, taitoihin ja motivaatioon osallistua siihen. Opiskelijalla on oikeus saada riittävästi suullista ja kirjallista palautetta siitä, miten hänen työssäoppimisensa etenee. Palautteen antaminen tulee suunnitella huolellisesti esim. suunnittelemalla palautekeskustelujen ajat ennakkoon.

Suullinen palaute 2 Suullisen palautteen perusvaatimus on arvioinnin ja palautteen luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Palautteen ymmärtämistä voidaan tarkistaa mm. pyytämällä opiskelijaa kertomaan saamansa palaute omin sanoin.   Opiskelijan työssäoppimista tulee verrata tutkinnon osan tavoitteisiin ja kriteereihin. Opiskelijalle annettava palaute ”ihan kelpo suoritus” tai ”sinähän alat oppia”, ei yksistään riitä. Lausahdukset eivät anna opiskelijalle minkäänlaista kuvaa hänen oppimisestaan tai käsitystä mitä hän jo osaa ja mitä tulee vielä oppia.

Palautetuokiot Palautetuokiot ovat yhteisiä tapaamisia työpaikkaohjaajan, opettajien ja/tai opiskelijoiden välillä, jossa käydään läpi palautetta tehdyistä töistä ja keskustellaan työssäoppimisen tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Työssäoppimisjaksolla palautetuokiot toteutuvat usein opiskelijan ja työpaikkaohjaajan välillä. On toivottavaa, että opettaja pääsee osallistumaan palautekeskusteluihin muutaman kerran jakson pituudesta riippuen. Työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja voi lähteä liikkeelle opiskelijoiden nostamista kysymyksistä ja ongelmista ja tukea opiskelijoiden kehittymistä. Toimiva palautetuokion perusta on se, että molemmat osapuolet valmistautuvat keskusteluun. Tämän vuoksi palautekeskusteluille tulisi sopia oma aikansa, esim. kerran viikossa. Palautetuokio ei tarvitse kestoltaan olla pitkä, siinä käydään läpi, mitä on opittu ja mitä vielä tulee oppia suhteessa työssäoppimisen tavoitteisiin. Tämä ei pois sulje jatkuvaa palautetta ja oppimisen arviointia työtehtävien lomassa. Tähän palautteeseen voidaan vielä palata suunnitelluissa palautetuokioissa.

Dialogi 1 Dialogi on hyvää vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua, joka edellyttää molemminpuolista arvostusta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Syntyäkseen dialogi edellyttää sisäistä turvallisuuden tunnetta. Dialogi edellyttää dialogitaitoja osallistujilta: Kyky käsitellä omia tunteitaan Ehkä keskeisin dialogin taito on kyky käsitellä omia tunteitaan. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi kykyä tunnistaa itsessä liikkuvat tunteet. Jos tällaista taitoa ei ole kehittynyt, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti, mikä ei edistä rakentavaa keskustelua. Kyky kuunnella Tämä edellyttää harjoitettua taitoa hiljentää edes hetkeksi omat ajatuksensa siten, että voi tarkkaavaisesti kuunnella toista henkilöä. Ilman tätä taitoa ihminen herkästi kuulee omat ennakkoluulonsa sen sijaan, että kuulisi mitä toinen ihminen sanoo. Kuuntelun taitoon liittyy taito esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä.

Dialogi 2 Kyky puhua Tärkeä taito on myös kyetä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Eduksi on puhua minä-muodossa, se edistää selkeyttä ja rehellistä ilmaisua, ts. puhua suoraan mitä ajattelee ja miksi. Puhumisen taitoon liittyy myös kyky ilmaista itsensä siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita. Tällaisen puhumisen taidon takana on tietenkin ajattelu: miten suhtaudun muihin, miten tärkeänä näen arvostuksen ihmisten välisissä suhteissa, ja miten tietoisesti pyrin edistämään arvostusta. Kyky nähdä taustalla vaikuttavia voimia Dialogia käytetään yhdessä oppimisen ja oivaltamisen työkaluna. Kun keskustelussa jokainen osallistuja tuo oman näkemyksensä asiasta tai tilanteesta, voidaankin oivaltaa, että käsiteltävä asia ei olekaan sellainen kuin vain yhden ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna voisi luulla.

Oppimistehtävä 4 Mikä/mitkä edellä kuvatuista arviointimenetelmistä soveltuvat työssäoppimisen arvioinnin menetelmiksi? Anna opiskelijoille erikseen oppimisen (arviointia) palautetta näkemäsi videon perusteella.