Airi Partanen Kehittämispäällikkö airi.partanen@stakes.fi Päihdepalvelujen laatu – miten kristillisen päihdetyön laatu näkyy ulospäin? Airi Partanen Kehittämispäällikkö airi.partanen@stakes.fi

Laatusuositukset informaatio-ohjauksen välineenä politiikkainstrumentit: sääntely, taloudellinen ohjaus, tieto-ohjaus 1993 valtionosuusuudistus – suora valtiovallan ohjaus ja valvonta lakkasivat, mitä tilalle? sääntely: kansalaisten perusoikeudet, hoitotakuu yms. taloudellinen ohjaus: yksittäisten ongelmakohtien ratkaisemiseen erikseen osoitettuja budjettirahoja, kehittämishankkeisiin liittyvää valtionavustusta tieto-ohjaus: kehittämistyön tukena valtakunnallisia ohjelmia (Alkoholiohjelma, Hyvinvointi 2015 jne.) ja kehittämishankkeita (Kansallinen terveydenhuoltoprojekti, Sosiaalialan kehittämisohjelma => sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, terveyden edistämisen ohjelma); vertailutieto; käypä hoito –suositukset; laatusuositukset uusi hallitusohjelma: laatusuosituksia uudistetaan tavoitteena sitovuustason nostaminen

Laatusuositukset (ks. http://www.stakes.fi/laatusuositus/) Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus (2001, ollaan uusimassa) Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) Päihdepalvelujen laatusuositukset (STM ja Kuntaliitto 2002) sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten sekä erityisten päihdepalvelujen asiakastyöhön ks. http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalvelujen laatusuositus (2003) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (2004) Terveyden edistämisen laatusuositukset (2006) Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (Stakes 2006) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositus (2007) Asunnottomien asumisyksiköiden laatusuositukset (valmisteilla) tarkoituksena on kehittää ja ohjata kuntien toimintoja ja palveluita niin, että ne toimisivat yhtäläisin perustein kaikkialla maassa suositukset antavat yleiset suuntaviivat, joita voidaan soveltaa paikallisesti kunkin kunnan ja kuntalaisten tarpeista lähtien laatusuosituksissa korostuu asiakaslähtöisyys, palvelujen saatavuuden oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusperiaate

Päihdepalvelujen laatusuositukset Sosiaalialan kehittämisohjelma: palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen => päihdepalvelut Tavoitteena päihdepalvelujen saattaminen vähintään laatusuositusten mukaisiksi koko maassa vuoden 2007 loppuun mennessä matalan kynnyksen palvelujen varmistaminen katkaisu- ja vieroitushoidon kehittäminen monipäihdekäyttöön vastaaminen

Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002 Suositusten jaottelu: Päihdepalvelujen lähtökohdat Päihdestrategia Palvelujärjestelmä Henkilöstön osaaminen ja työssä jaksaminen Asiakastyön toteutus Seuranta ja arviointi

Välineitä päihdehoitoyksiköiden laadun arviointiin päihdehoitoyksiköiden laatuarviolomakkeet www.stakes.fi/neuvoa-antavat täytetyt lomakkeet julkaistaan ko. portaalin hoitopaikkatietokannassa päihdehoitoyksiköiden pisteytyslomakkeet kuntien avuksi päihdehoidon kilpailuttamistilanteessa Suomen Kuntaliitto

Päihdepalveluiden laatuarvio- ja pisteytyslomakkeet avohoito, laitoshoito, lastensuojelu päihdehoitoyksiköiden laatuarviolomakkeen sisältö: yksikön tiedot yksikön tarjoamat palvelut hoitoon hakeutuminen hoidon suunnittelu hoidon toteuttaminen jatkohoito henkilökunta henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi toiminnan arviointi ja seuranta talous toimitilat päihdepalveluiden kilpailuttaminen: pisteytyslomake + tarjouspyyntö

Miten kristillisen päihdetyön laatua voidaan kuvata laatusuositusten ja laatuarviolomakkeiden avulla ? Asiakastyön toteutus asiakaslähtöisyys käytetään laajaan käytännön kokemukseen tai tieteelliseen tietoon perustuvia hoitomenetelmiä, jotka täyttävät myös eettiset kriteerit asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon palvelujen kokonaisuudessa Päihdehoitoyksiköiden laatuarviolomakkeet yksikön tarjoamat palvelut ydinosaaminen ja hoito-ohjelmat & hoitomenetelmät toiminta-ajatus muut tukipalvelut

Mitä hyvää päihdepalveluiden laatusuosituksissa? - suositukset toimivat päihdehuoltolain tulkinta-apuna, täsmennyksinä - perustelevat ja kuvaavat monimuotoisen ja monella taholla tehtävän päihdetyön ja yhteistyön tarpeen, tekevät päihdetyön näkyväksi - antavat vertailupohjan päihdepalveluiden kehittämiselle, mikäli niitä käytetään systemaattisesti hoidon arvioinnissa ja kehittämiskohteiden löytämisessä - hyvä apu ohjauksessa, uuden työntekijän perehdyttämisessä - apuna hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisessä - laatusuositukset apuna kilpailuttamisessa - laatusuositukset hyvä väline valtakunnallisten suositusten näyttämiseen luottamushenkilöille; voidaan saada talous- ja toimintasuunnitelmaan tavoitteiksi - myös osa asiakkaista on lukenut laatusuosituksia => keskusteltu sen pohjalta kunnassa, laatusuositukset asiakkaan edun valvojana - soveltuvat tulevien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden koulutuksessa ja ohjauksessa päihdetyön opetuksen oppimateriaaliksi

Mitä kehitettävää päihdepalveluiden laatusuosituksissa ja poliittisessa ohjauksessa? - laatusuositukset ovat toiveiden tynnyri - vaikea löytää selkeitä kriteereitä palvelujen arviointiin, vaikka luotukin joitakin työkaluja? - päihdehoitoyksiköiden laatuarviolomakkeiden tunnettavuus? - päihdehoitoyksiköiden pisteytyslomakkeet - selvennettävä, päästävä yksiselitteisempiin kriteereihin? - kuntatason arviointivälineiden kehittäminen? pitäisikö olla selkeämpiä määritelmiä sille, miten palvelut tulisi kunnassa järjestää? pitäisikö kunnille saada parempia arviointivälineitä kuntatasolla päihdepalveluiden riittävyyden ja laadukkuuden arviointiin? riittääkö tieto-ohjaus - pitäisikö ohjata korvamerkittyä rahaa päihdehoidon toteuttamiseen ja kehittämiseen? - tuntevatko kuntalaiset oikeutensa päihdehoitoon, onko riittävästi tietoa ja kanavia tehdä tarvittaessa valituksia? Tietoa kansalaisille päihdepalveluiden laatusuosituksista selkokielellä? - erillisistä laatusuosituksista yhteisiin laatusuosituksiin (esim. ehkäisevä ja korjaava päihdetyö, mielenterveystyö)? - erilaisten päihdetyön menetelmien käyttö? - seuranta?