KA SEUTUYHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TILANNE OPETUSTOIMESSA KAUKO ARONEN, SUOMEN KUNTALIITTO •1 Kunnan näkökulma: elinkeinopolitiikan yhteistyö luonteva, mutta ei riittävä - voimavarojen kokoaminen peruspalveluissa •2. Sopimuskäytännöt, III-taso minimi voimavarojen kokoamiseen •3. Kommentteja opetustoimen seutuyhteistyöstä

KA Seudullisen palvelustrategian sisältöä -tehostaminen, pelivara strategiseen kehittämiseen, - voimavarojen vapauttaminen - erikoistumisen etujen hyödyntäminen, vastaus uusiin tai kasvaviin palvelutarpeisiin: lastensuojelu, perheiden tarpeet, oppimisvaikeudet, vanhusten dementiapalvelut huumeet -laadun parantaminen, esim. opetustarjonta, front-office/back-office - vetovoimapalvelut - henkilöstön saanti - henkilöstön kehittäminen

KA Sopimuskäytännöt I-taso 1. Seudullisen yhteistyön puitesopimus, tunnustetaan yhteiset tavoitteet ja allekirjoitetaan yhteistyön periaatteet - kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet, hyvinvointi - kuntien itsenäisyyden kunnioittaminen, tasavertaisuus - neuvottelukunta tms. epävirallinen seutuyhteistyötä ohjaava elin, sen paikkajako - eri alojen tiimit ja verkostot - päätökset peruskunnissa

KA Sopimuskäytännöt-II taso 2. Sopimus jonkin alan asiantuntijoiden oikeudesta tehdä työtä seudulla toisen kunnan alueella - ”asiantuntijapankki” tms. rekisteri - asiantuntemuksen vaihto, erikoistuminen, vastuunjako - isomman kunnan asiantuntemusta pienemmän käyttöön, konsultaatioapu - ostopalvelusopimus -hinnoittelu, myydään marginaalieriä, joskus pelkkä palveluiden vaihto - työnjohtosuhteiden epäselvyys, asiakkaan oikeus- varmuus saada palvelua silloin, kun sitä tarvitsee - uudet rekrytoinnit, henkilöstön kehittäminen ongelma

KA Sopimuskäytännöt-III taso 3. Sopimus työnjohto-oikeuden antamisesta seudulliselle yksikölle - oikeuden lisäksi ”velvollisuus” tehdä työtä toisen kunnan alueella seudulla, - joku koordinoi ja johtaa seudun näkökulmasta, - henkilöstön kehittämisen ohjaus, johdettu erikoistuminen - kunnat ostavat yhteisen yksikön palveluja, hinnoittelu voi olla yksinkertaisempaa (sovitaan rahoitusosuudet?) - uuden henkilöstön rekrytointi edelleen peruskunnissa - tietyllä tavalla minimitaso seudun kannalta

KA Sopimuskäytännöt- IV taso 4. Sopimus henkilöstön siirtymisestä seudulliseen organisaatioon ja sitä koskevasta poliittisesta ohjauksesta - palvelun, toiminnan kehittäminen, poliittinen ohjaus - rahoitusosuuksista sopiminen, - tuotteissa myös aiheuttaja maksaa periaate, esim. sopimusohjauksen tapaan - isäntäkunta ja yhteislautakunta, kuntayhtymä… kokeilulain mahdollisuudet

KA Sopimuskäytännöt-V taso 5. Sopimus kattavasta seudullisesta kehittämisestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta (äänivallasta) - pienten turva, turvaa riittävän tasapuolisuuden - palvelupisteet, kehittämisen sijoittuminen, henkilöstön kehittäminen ja rekrytoinnit - mahdollistaa seudun näkökulmasta riittävän tehokkuuden - voi osittain korvata hinnoittelua (poliittinen ohjaus on kontrollijärjestelmä, jolloin yksittäisen tuotteen tasolla ”vahtiminen” ei ole niin tarpeen), - luo luottamusta ja sitoutumista - kuntien välinen yhteistyö, kun eri kolkissa on oikeasti omia etuja valvottavana

KA Kommentteja opetustoimen seutuyhteistyöstä •I- tai korkeintaan II tason yhteistyö tavoiteltavana, oppilaitosten ja koulujen välinen seudullinen verkosto? •Yhteisiä tukipalveluita ja oppilashuoltoa, joitakin yhteisiä opettajia esim. kielitarjonnan turvaamiseksi •Uutta kiinnostavaa voidaan rakentaa yhteistyössä (esim. kansainvälisyyttä), entä voimavarojen vapauttaminen? •Lähtökohtana oppilaitoslähtöisyys, koulu ja oppilaitos subjektina. Onko henkilöstön työnjohto, työpanoksen ohjaus, voimavarojen vapauttaminen tarvittavaan erikoistumiseen jne. mahdollista? •Kunnan subjektius on seudullisen voimavarojen kokoamisen (työnjohto) edellytys

KA Kommentteja: koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö •Koulutuksen järjestäjien (kuntien) välinen yhteistyö nähdään yhteisenä ennakointina ja esim. opettajien täydennyskoulutuksen yhteisenä hankintana, ts. tasolla I •Voidaanko ajatella kuntien yhteistyötä, jossa sovitaan esim. perusopetuksen yhteisestä järjestämisestä, koko alan henkilöstön yhteisyydestä, voimavarojen vapauttamisesta erikoistumista varten…? –Isäntäkuntamalli: Viitasaari-Pihtipudas –II aste Kainuussa –Jotkin vanhat yhteiset yläasteet, esim. Salon seutu, Kullaa-Ulvila…

KA Mahdollisuudet: Informaatio-ohjaus ja kannustimet •STM:n hankerahoitus informaatio- ohjauksen ja kannustinten yhdistelmä, seudullistava strategia •SM:n harkinnanvarainen avustusmahdollisuus tiiviin ja merkittävän kuntayhteistyön aloitusvaiheen kustannuksiin •Vastasuuntaan toimivaa kannustavuutta? Mikä merkitys on vos-järjestelmällä?

KA Vos-järjestelmään liittyvä kannustavuus? •Kun kunta nyt tyypillisesti on koulutuksen ylläpitäjäasemassa, tiivis yhteistyö merkitsee ylläpitäjäasemasta luopumista seudun hyväksi ja tästä seuraa opetustoimen valtionosuuksien ja opetustoimen tapaan myös kuntaosuuden suora maksaminen uudelle seudulliselle ylläpitäjälle (kuntayhtymä tai isäntäkunta). Kunnan näkökulmasta tällainen muutos merkitsee kunnan tilaaja-aseman tai talouden portinvartija-aseman heikkenemistä. Opetustoimen valtionosuusjärjestelmä muodostaa yhä tietynlaisen esteen kuntien tiiviille seudulliselle yhteistyölle perusopetuksessa ja lukiotasolla. •Miten painavia ovat ne sivistystavoitteet (joihin Heikki Koski viittaa), joita järjestelmä palvelee?