Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Advertisements

Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
Protestin käsittely Michael Röllich.
Vuorovaikutustaidot - arvostelemisesta arvostamisen
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Jenna, Marika, Iiris. Esiintymismuodot: • Kielen äännerakenne epäselvä, metalingvistiset vaikeudet • Vaikeudet ääntämisessä, kirjoittamisessa, lukemisessa.

NALLE PUH.
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
TAUOLLA TYÖKAVEREIDEN KANSSA
Lapselle hyvä päivä tänään
Ryhmä-dynamiikka: liittymisen ja erillisyyden vuorovaikutusta ryhmässä
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Vuorovaikutus ja kohtaaminen
Hoitajan ja muistisairaan välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Mitoitus yhteistyönä OPS-työ ja mitoitus Oulu Katariina Alha/W5W.
VARHAINEN PUUTTUMINEN
TYÖHYVINVOINTI- MITÄ SE ON VAI ONKO SITÄ?
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMINEN. Minä “Happiness is a state of activity.” – Aristotle.
OPISKELIJAA TUKEVA PALAUTE
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Huolen puheeksiottaminen
Hankkeiden hyvät käytännöt ja erilailla tekeminen toimintakulttuuriksi Keväinen kv-koulutuspäivä Tampereella Tiina Sarisalmi.
Millaisia verkostoja syntyy? Leena Vainio, AKTIIVI Plus Tuumasta toimeen seminaari Kuva © Neal SingletonNeal Singleton.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
opetussuunnitelmatyö ja hyvinvointi
Kommunikaatio parisuhteessa
VUOROVAIKUTUS.
Muuttuva osaaminen sosiaali- ja terveysalalla
OPETTAJUUS MUUTOKSESSA Ympäristö muuttuu, muuttuuko opetus? ”Luokan tulisi olla kuin urheilujoukkue: Opettaja on valmentaja ja oppilaat pelaajia” (Amissäätöö-hanke.
Menestyvä työyhteistö Lähiesimiestyö – johtajuus Management - Leadership Riitta Rautava.
Etäopetuksen pedagogiikkaa Katrina Vartiainen. Käytänteitä  Opettajalla vain etäoppilaita yhdessä koulussa  Opettajalla etäoppilaita kahdessa tai useammassa.
PALAUTTEEN ANTAMINEN JA VASTAANOTTAMINEN
DIALOGI Dialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua.
Palautteen antaminen esityksen tavoitteen toteutuminen
Emmi, Laura, Marianne, Johanna, Hanna, Elisa, Eva-Greta, Marcus.
Palautteen antaminen esityksen tavoitteen toteutuminen sisällön jäsentäminen sisällön kohdistuvuus kuulijakuntaan esityksen havainnollisuus ja ymmärrettävyys.
Ops 2016 ja arviointi.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
Ops seminaari Askola.
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Annika Heimonen. Asiakaspalvelu Viestintä Kuuntelemi- nen Toisen ihmisen tarpeiden huomioon ottaminen TunnetilaItsetuntoMarkkinointi Palveluasenne Vuorovai-
Tervetuloa koulutukseen!. Ohjelma Alkutoiminta Kotitehtävän läpikäyminen Luento: Vuorovaikutus = itseilmaisua ja sanatonta viestintää Sanattoman viestinnän.
NLP esimiehen työkaluna Työpaja – Arja Pakkala Tervetuloa NLP-työpajaan tutkimaan, kokeilemaan, kokemaan ja pohtimaan ihmisten erilaisuutta,
Uusi, Innostava, Oivalluksia Synnyttävä VÄLINE TYÖYHTEISÖILLE MYÖNTEISEN TYÖHYVINVOINNIN VAHVISTAMISEEN: Voimaa työhön -lautapeli Mindgame.
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Verkko-ohjaus asiantuntijoiden näkökulmasta
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Yksilön lyhyt historia
Kaiku yhteistyöryhmä 2016 Kuvat: Raquel Benmergui #kehukiita
Mitä on Avoin ja mukaanottava yhteisöllisyys
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
SUUNNITTELE, TOTEUTA, ARVIOI JA KEHITÄ
(Työ)elämän esiintymistilanteet
Työpajatyöskentelyn yhteenveto
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
Hiljainen tieto Kala ei tiedä että se ui ,ennen kuin se joutuu vedestä pois Rutiininomaista, ohjaa kaikkea toimintaa Periaatteessa kaikki tieto ja osaaminen.
Odotukset johtajuudelle varhaiskasvatussuunnitelmatyössä
Yhdysjäsenpäivä Tampere
Volitioprosessi, tahdon!
Neuvottelun vuorovaikutustaidot
RYHMÄTYÖTAIDOT Ryhmät kehittyvät tiettyjen vaiheiden kautta:
Auttava keskustelu
Esityksen transkriptio:

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus perustehtävän toteuttamiseen Työn ja toiminnan yhdessä kehittäminen hyvinvoinnin varmistajana Imago yhteisenä asiana Merja Mäkisalo-Ropponen

Menestyvän ryhmän/tiimin viisi kovaa ällää Luottamus Luovuus Leikkimieli (jopa löysäpäisyys) Liike Lepo Lisäksi tarvitaan kykyä avoimeen keskustelu-kulttuuriin, yhteisiin asioihin sitoutumiseen sekä itsensä johtamiseen. Merja Mäkisalo-Ropponen

Yhdessä tekemiseen tarvittavia taitoja Eettinen osaaminen yhdessä tekemisen peruskalliona Itsensä johtaminen; vastuunkantoa ja sitoutumista? Avoin keskustelu ja ristiriitojen käsittely oppimisen edellytyksensä Palautteen antaminen ja vastaanottaminen oppivan vuorovaikutuksen taitoina Myönteisen erilaisuuden sietämisestä sen hyödyntämiseen Entä kielteinen erilaisuus? Luovuus yhteisöllisenä voimavarana Merja Mäkisalo-Ropponen

Yhteisöllisen oppimisen muodot Hyvien käytäntöjen tunnistaminen Osittain vanhasta pois oppiminen Uusien käytäntöjen testaaminen ja kokeilu sekä toimivien uudistusten juurruttaminen Merja Mäkisalo-Ropponen

Yhdessä tekemisen tapoja Tiimityöskentely Työparityöskentely Yhteisölliset laatutyöskentelyn menetelmät Merja Mäkisalo-Ropponen

Yhdessä oppimisen muotoja Vertaistyöskentely ja coaching Työnohjaus (Tiimi)kehittämiskeskustelut Mentorointi ja/tai uusien toimijoiden rinnalla kulkeminen Tavoitteellinen työkierto Palautekäytännöt ja niistä oppiminen Luovat ongelmanratkaisumenetelmät Merja Mäkisalo-Ropponen

Tavoitteena oppiva yhteisö Muutos ja kehittäminen ovat parhaimmillaan yhteisöllistä oppimista. ”Olemme työyhteisönä juuri sellaisia kuin päätämme itse olevamme.” (vrt. valittamis-kerho). Oppiminen edellyttää myönteisen erilaisuuden arvostamista ja avointa keskustelukulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen

Myönteinen erilaisuus oppimisen edellytyksenä Eri-ikäiset ihmiset Yhteisöön vasta tulleet ja siellä pitkään olleet toimijat Eri taustaryhmien edustajat Erilaiset osaamisalueet (erilaista tietoa, taitoa ja valmiutta) Erilaiset (myönteiset) luonteenpiirteet Muutoksiin ja uusiin asioihin eri tavalla suhtautuvat Eri elämäntilanteissa olevat henkilöt Merja Mäkisalo-Ropponen

Vuorovaikutus = vuorotellen vaikutamme toisiimme Haluanko tulla vaikutetuksi vai ainoastaan vaikuttaa? Vuorovaikutus on vallan käyttöä. Vuorovaikutuksessa on aina vähintään kaksi osapuolta sekä sanoma/asia/viesti, mikä kulkee ihmisten välillä. Oleellista on, osaanko lähettää sanoman ymmärrettävässä muodossa, kuunteleeko toinen osapuoli, kuuleeko hän ja miten hän tulkitsee sanomani. Ystäviä ei tarvitse olla, mutta asioista pitää kyetä asiallisesti keskustelemaan kaikkien kanssa. Merja Mäkisalo-Ropponen

Tavoitteena oppiva vuorovaikutus (vrt. kiikkulauta) Ei ole vääriä ja oikeita tai hyviä ja huonoja mielipiteitä, mutta on erilaisia mielipiteitä. ”Kaksi henkilöä menee talvi-iltana ulos. Toinen heistä näkee tähtitaivaan ja toinen hohtavat hanget. Keskusteltuaan näkemästään ja kokemastaan molemmille muodostuu laajempi käsitys todellisuudesta. Tällaisessa tilanteessa on turha väitellä, kumpi näkee maailman oikein. Kumpikin näkee oikein, mutta eri tavalla.” Merja Mäkisalo-Ropponen

Onnistuneen vuorovaikutuksen lyhyt oppimäärä Puhu minä-kielellä. Älä tulkitse - kysy, jos ymmärrä. Älä loukkaa, äläkä loukkaannu turhasta. Puhu vain omasta puolestasi, vältä ”me olemme täällä sitä mieltä” -ilmaisuja. Opettele perustelemaan oma mielipiteesi. Kunnioita toisen mielipiteitä. Merja Mäkisalo-Ropponen

Merja Mäkisalo-Ropponen Miten olla eri mieltä? Kyllä - Ei - Kyllä viestintä Kokeile positiivisuutta Ihmiset antavat eri asioille erilaisia merkityksiä taustastaan, elämäntilanteestaan yms. johtuen. Merkityksissä on mukana tunteita. Merja Mäkisalo-Ropponen

Merja Mäkisalo-Ropponen Palautteen antaminen Sinä viestinnästä - minä viestintään Älä syytä/syyllistä. Puhu asiasta, älä ihmisestä (ainakaan persoonasta). Merja Mäkisalo-Ropponen

Palautteen vastaanottaminen Miksi loukkaannun? Ohje: Yritä saada tunteen rinnalle järki. Kymmeneen laskeminen on hyvä keino. Älä tulkitse - kysy, jos et ymmärrä. (Kysyminen epäselvissä tilanteissa on viestin vastaanottajan velvollisuus.) Merja Mäkisalo-Ropponen

Sanattoman viestinnän merkitys Sanojen osuus korkeintaan 25 % Sanattoman viestinnän merkitys vähintään 75 % Eleet, ilmeet, äänenpaino, läheisyys, kosketus, kehon rytmi, hiljaisuus Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, sanaton voittaa. Merja Mäkisalo-Ropponen

Merja Mäkisalo-Ropponen ”Jos viestintätaitomme ovat heikot, meille käy kuin kahdelle appelsiinista riitelevälle sisarukselle. Kun he lopulta pääsivät yksimielisyyteen appelsiinin jakamisesta, toinen otti oman puolikkaansa, söi hedelmän ja heitti kuoren pois. Toinen otti myös oman puolikkaansa. Hän heitti hedelmän pois ja raastoi kuoren kakun mausteeksi.” (Laukka- Sinisalo) Merja Mäkisalo-Ropponen