Kalamarkkinat kansainvälistyvät osaksi elintarviketaloutta Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalantutkimuspäivät 2002 Rauma
Esitelmän rakenne 1.Miten kaupan kansainvälistyminen vaikuttaa kalaelinkeinoihin 2. Kalaelinkeinojen rakennemuutos 3. Kotimaisen alkutuotannon tulevaisuus
Kaupan kansainvälistymisen vaikutukset 1.Tuorekalakaupan vapautuminen 2. Muutokset vähittäiskaupassa
Tuoreen lohen tuontirajoituksia purettiin
Tuore kala 1993
Tuore kala 2001
Maailmanmarkkinoiden suhdannevaihtelu
Tuoreen lohikalan tarjonta kasvoi 40 % vuonna 2001
Vähittäiskauppa keskittyy Keskusliikkeet: • KESKO/SOK 2/3 markkinoista • 5 suurinta 90 % markkinoista
Myymäläyksiköt kasvavat
Keskusliikkeet keskittävät toimintojaan • Ketjuttaminen • Logistiikkakeskukset • Valikoidut toimittajat • Toimittajien kilpailuttaminen • Oma tuonti
Kalan toimittajiin kohdistuvat vaatimukset: •Kilpailukykyisen hinnan lisäksi •Riittävä ja tasainen tarjonta •Hyvä laatu ja laaja valikoima •Logistiset valmiudet •Jatkossa sertifioitu toiminta
Vaikutukset kalanjalostukseen ja kalatukkukauppaan • raaka-aineiden ja tuotteiden saatavuutta parannettu tuonnin, alihankinnan ja tuottajien kanssa tehtyjen sopimusten kautta • toimialat keskittyvät: muutama iso yritys tekee kauppaa keskusliikkeiden kanssa, pienet erikoistuvat ja toimivat alihankkijoina • toimialojen yleinen kannattavuus hyvä
Vaikutukset alkutuotantoon Uusia vaatimuksia kotimaisen kalan laadulle ja saatavuudelle Kalastus > investoinnit laatuun ja tuotantotekniikkaan Kalankasvatus > kasvua yritysostoin sekä kotimaassa että Ruotsissa
Alkutuotanto keskittynyt nopeasti Viiden suurimman yrityksen osuus tuotannosta Elintarvikesilakan kalastus 32 % 66 % Kirjolohen kasvatus 11 % 46 %
Rakennemuutoksen seurauksena • keskittymistä, yhteistyötä, työnjakoa ja toiminnan ammattimaistumista • kalaa toimitetaan markkinoille kuten muutkin elintarvikkeet
Kotimaisen alkutuotannon tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa Avoimessa kansainvälisessä kaupassa maat erikoistuvat, ja tuote tuotetaan maassa, jolla on tuotannossa suhteellinen kilpailuetu
Suhteellinen kilpailuetu Raaka-aineresurssit Tuotannontekijät Tuotantokustannukset Osaaminen
Suomen alkutuotannon kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Toiminnan kausiluonteisuus Toimijoiden koko Kansalliset pelinsäännöt
Tarjonnan kausiluonteisuus
Toimijoiden koko Kalankasvatusyksikköjen keskikoko: Kilpailijan skaalaetu Saaristomeri 60 tn10x Ahvenanmaa 120 tn 5x Ruotsi 200 tn 3x Norja 600 tn
Kansalliset pelinsäännöt Kalankasvatusluvat Kalastuskiintiöt Vesien omistussuhteet
Miten kotimainen kala pidetään jatkossa kilpailukykyisenä Tasaisempaa tarjontaa Korkeampaa tuotelaatua Tiiviimpää yhteistyötä kotimaisten toimijoiden kesken