Laatu osaamisen tunnistamisessa Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija

Työnhaussa IKEAssa

Yleistä laadusta • Laatu on hyvin laaja käsite ja sitä on hankala määritellä => Mieluummin: laadunhallinta- mekanismit validointiprosessissa • Validointia tapahtuu erilaisissa konteksteissa; laadunhallintamekanismien tulee vastata tarkoitustaan eri konteksteissa (vrt. formaali koulutus, työelämä, vapaa sivistystyö jne.)

Yleistä jatkuu… • Suomessa laadunhallinnasta validoinnin yhteydessä puhutaan hyvin vähän, esim. – Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ei mainita osaamisen tunnistamista ja tunnustamista – Laeissa / säädöksissä ei mainita laatua tai laadunvarmennusta – Osaamisen tunnistamiseen liittyvässä virallisessa ohjeistuksessa ei puhuta laadusta tai laadunvarmennuksesta – Ammatillisten oppilaitosten laadunhallintastrategioissa tai pedagogisissa strategioissa ei validointiprosessia tai siihen liittyvää laatua käsitellä (Nyt Salpaus poikkeus, uusi peda strategia)

Yleistä jatkuu… • Laadunhallintaa pidetään joskus uhkana validoinnin joustavuudelle TAI nähdään riittävänä, että koulutusjärjestelmään liittyy laatujärjestelmä. • Laadunhallinnan perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin OHJATA järjestelmää, ja taata YKSILÖLLE tasapuolinen, läpinäkyvä ja luotettava menettely. • Yksilö on kaikkein tärkein toimija validoinnissa! • Kovat osaajat saadaan esiin laadukkaalla validointiprosessilla…

Laadun perusta 1. Luotettavuus – Järjestelmä on läpinäkyvä ja selkeä => onko?  – Arviointi, arvioinnin tulokset ja arviointimetodit ovat asianmukaisia ja luotettavia  – Arviointiprosessia kehitetään jatkuvasti  – Arviointi on yksilölle läpinäkyvä => onko? 

Laadun perusta 2. Validointijärjestelmän pysyvyys – Lait, asetukset ja muu virallinen ohjaus  – Rahoitusjärjestelmä  – Muut resurssit (koulutettu henkilöstö, aika...)  – Toimijoiden luottamus järjestelmään 

Laadun perusta 3. Standardit – Standardit, mihin osaamista verrataan ja mihin arviointi perustuu   => edellytys järjestelmän läpinäkyvyydelle  Tutkinnon perusteet kuvattu, joskus arvioinnin perusteet tulkinnanvaraisia  Usein arvioitu osaamiskokonaisuus ”heitetään” valinnaisten romukoppaan, eikä tutkinnon perusteiden osaamiskokonaisuuteen => ei palvele tarkoitustaan

Laadun perusta 4. Yksilön oikeudet – Valitusoikeus   =>Näyttötutkintojärjestelmässä toimiva =>Nuorisokoulutuksessa, mikäli validointia ei tehdä, ei ole valitusoikeutta, sillä valitusoikeus perustuu arvioinnin tulokseen – Oikeus ohjaukseen   =>Henkilökohtaistamismääräys painottaa ohjausta kaikissa vaiheissa. =>Ei ole määritelty kuka on ohjaaja, mitkä ovat ohjaajan kompetenssit, rooli ja tehtävät tunnistamisprosessissa

Laadun perusta 5. Toimijoiden vastuut ja velvollisuudet – Validointiprosessissa toimivien tulee olla motivoituneita ja positiivisesti asennoituneita osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kohtaan  – Toimijoiden tulee tuntea järjestelmä hyvin   – Toimijoilla pitäisi olla tarvittava koulutus validointiin (ohjaajat, arvioijat, työssäoppimisen ohjaajat ja arvioijat jne.)   – Toimijoiden tulisi tehdä saumatonta yhteistyötä 

Laadun perusta 6. Validointijärjestelmän systemaattinen valvonta – Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit  – Tilastot  – Hyvien käytänteiden jakaminen ja benchmarking 

Vahvuuksia – Kolmikantajärjestelmä ja työelämäarvioijat – Yksityiskohtainen lainsäädäntö ja ohjeistus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa => osaamisen tunnistaminen on yksilön OIKEUS – Kansalliset osaamisperustaiset tutkinnon perusteet – Korkea markkina-arvo ja luottamus työelämän puolelta

Vahvuuksia – Riippumaton tunnustamisen elin: näyttötutkintotoimikunnat (amm. aik.) – Arvioijakoulutus (näyttötutkintomestari, amm. aik) – Etabloitunut prosessi (amm.aik)

Heikkouksia – Lait ja ohjeet eivät aina toteudu lain hengen mukaisesti käytännössä (vrt. maahanmuuttajat) – Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan tällä hetkellä ainoastaan formaalin, tutkintoon johtavan koulutuksen sisällä – Ohjauksen ja ohjaajien rooli ja ohjaajien kompetenssit määrittelemättä laissa (lasi voikin olla puoliksi tyhjä jos opettaja lähtee alkukartoitusta tekemään…)

Heikkouksia – Opettajankoulutus osittain jälkijunassa kehityksessä: osaamisen tunnistamista, sen merkitystä yksilölle, sen filosofiaa, osaamisen arviointia ja arviointimetodeita ei opeteta – Näyttötutkintomestarin koulutus ei tarkastele validointia elinikäisen oppimisen näkökulmasta sen eri konteksteissa, vaan näkemys on melko mekanistinen – Rahoitusjärjestelmissä ei ole korvamerkittyä rahaa osaamisen validoinnille => opiskelija ohjataan helposti koulun penkille

Toivomuslista – Toimijoiden kompetensseja kehitettävä – Avointa keskustelua validoinnin laadusta aloitettava – Suomeen saatava ”Validointikeskus”, joka toimisi riippumattomana asiantuntijaorganisaationa ja ohjaisi validoinnin kehittämistä koko elinikäisen oppimisen kontekstissa – Nopeita, joustavia, työelämälähtöisiä validoinnin polkuja kehitettävä (50+ ja mamu) – Tutkimustietoa saatava validoinnin vaikutuksista!

Toivomuslista – Kuka lähtis mun kaa tekemään tätä juttuu? Toivoo, Anni