Ryhmä 1.

Esitys aiheesta: "Ryhmä 1."— Esityksen transkriptio:

1 Ryhmä 1

2 OLEMASSA OLEVIA KÄYTÄNTÖJÄ:
DIAK: keskustellen, aikaisempia opintoja tutkien dokumentoidusti, esim ruotsin kieli Kymenlaakson AMK: keskustellen opon kanssa, opo ohjaa aineenopettajan luokse kokemus lähihoitajapohjaisista; näyttämällä osaamista hops-keskustelut lukuvuosittain oman opettajan kanssa max 6 op vapaasti valittaviin kesätyöstä; kirjallinen pohdinta siitä, miten työ kehitti JAMK: pyrkimys, että opsiin kirjataan oppijalle tarkoituksenmukainen tapa osoittaa osaamistaan, esim oppitunnin pitäminen muulle ryhmälle

3 TYÖELÄMÄN NÄKYMINEN: kysely muuntokoulutukseen tulleille opiskelijoille: mitä osaamista työelämässä oikeasti tarvitaan? amk-tasolla työnantajat eivät oikein näy osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa mikä on se avain jolla työelämä saadaan kiinnostumaan??

4 ENSIMMÄINEN KEHITTÄMISTARVE?
kaikki nämä! rinnakkain! ensin periaatteet, sitten menettelytavat avarasti ja erilaiset oppijat huomioiden, sitten prosessit (kuka vastaa, miten menee oppilaitoksessa) opettajille jo termistö, tämä asia on uutta, tarvitaan perehtymistä, käsitteiden avaamista, näkökulman laajentamista haastetta piisaa… eurooppalainen ulottuvuus ym hankkeet ovat tärkeitä ja niiden avulla voidaan saada siirtovaikutusta omiin oppilaitoksiin

5 MITEN? ei ole muuta mahdollisuutta kuin yhteistyössä
toki oppilaitoskohtaisesti pitää sopia monia asioita, mutta tarvitaan laajempaa näkemystä

6 Ryhmä 2

7 Käytössä olevia välineitä
Täydennyskoulutuksen puolella kysymys ei välttämättä kovin adekvaatti koska koulutuksesta tullaan hakemaan uutta osaamista Liiketalouden puolella käytössä osittainen näyttö, esim. yrityscase; myös tutkintotodistuksella (merkonomi) Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiselle on heikosti välineitä; käytössä aikuiskoulutuksen osaamiskartoitusjakso 2 vk (alasta riippumaton) Diak sote-amk opiskelijoilla osittainen näyttö lähialan toisen asteen suorittaneilla perusauttamismenetelmistä (tentti + case ryhmätilanteena)

8 Haasteita Osaamisen osoittamisen tulisi olla oikeasti työelämä- eikä opetussuunnitelmalähtöistä Tärkeät ryhmät mm. alanvaihtajat ja maahanmuuttajat; jotkut menevät suoraan työhön ja menestyvät hyvin! Tutkintoon johtavassa koulutuksessa osaamisen tunnistamiseen tarvitaan yhtenäisempää käytäntöä Työelämä saatava aidosti mukaan osaamisen määrittelyyn

9 Kehittämisajatukset Yhteistä kehittämistä, ei oppilaitoskohtaista yhdenvertaisuuden turvaamiseksi Opetussuunnitelmat tulee laatia osaamisen kielellä ja riittävän konkreettisina Tunnistamisen periaatteet tulee julkistaa samoin kuin muutkin tutkintoperusteet Tarvitaan väljempiä mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen (osia tutkinnoista, opintorekisteriote jolla osoittaa osaamisensa) Koulutusta tulisi ohjata työelämän tarpeet enemmän kuin koulutusohjelmien raamit Opettajuuden tulee uusiutua

10 Miksi pitää kehittää? Päällekkäisyyksiin ei ole varaa
Työvoimatarve erialoilla kehittyy eri tavoin, tarvitaan työvoimaa nopeasti ja joustavasti Opettajan työn mielekkyys saattaisi lisääntyä jos rohkaistutaan mukaan muutokseen

11 Ryhmä 3

12 Toimintatavat, välineet ja mekanismit
avainhenkilöiden haastattelu yrityksessä, jotta voidaan määritellä koulutuksen tavoitteet sekä osallistujien osaamistaso Näyttö Haastattelut, itsearviointi Opintojakson normaalit arvioitavat suoritukset

13 Työelämälähtöisyys osaamisen tunnustamisessa
Opetussuunnitelma on osaamisperusteinen Osaamistavoitteet on saatava konkreettisemmiksi Työelämäkoulutuksessa osaamistason perusarviointi, jonka perusteella hops

14 Kehitettävää Jos henkilö on tehnyt esim. useita vuosia taloushallinnon tehtäviä, miten hänen osaamisensa tunnustetaan ja arvioidaan – eli miten opiskelija pystyy sen esittämään Yhtenäisten prosessien ja yhteisen ymmärryksen kehittäminen Monipuolisia oppimisympäristöjä

15 Kehitettävää Menetelmiä paljon, mutta on ensin sovittava yhteiset periaatteet ja pelisäännöt Tekijöiden sitoutuminen: opettajat ja opiskelijat Osaamisen ”fyysinen” löytäminen, mitä opiskelija hallitsee, ja missä hän tarvitsee lisäopetusta