Turvallisuusjohtaminen vakuutuslaitoksen näkökulmasta

Käsitteitä Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista, niin lakisääteisen kuin omaehtoisen turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Se sisältää ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä. Turvallisuusjohtaminen pitää sisällään jatkuvan suunnittelun, toiminnan ja seurannan. (STM 2002) Turvallisuusjohtaminen on hyvien johtamisperiaatteiden soveltamista turvallisuuden hallintaan päämääränä jatkuva kehitys. (BS 8800 1996) 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Miksi johtaa turvallisuutta? 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Tapaturmavakuutuskustannukset Omavastuujärjestelmässä vakuutusmaksu määräytyy vakuutuksenottajan omien vahinkojen perusteella. Esimerkki: suuryritys, omavastuujärjestelmä Vakuutusmaksut 1 000 € Riskit kasvavat Ei vahingontorjuntaa 800 600 400 Onnistunut vahingon- torjuntaohjelma 200 Vuosi 2002 2003 2004 2005 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Paljonko tapaturma maksaa? KONETAPATURMA Koneenhoitajan käsi jäi telojen väliin, jolloin vahingoittunut menetti osittain oikean kätensä sormia. Koko käsi jäi leikkauksista huolimatta jäykäksi ja kipeäksi. täysi tapaturmaeläke (450 000 e) Korvauskustannukset yhteensä 590 000 euroa Vakuutusmaksuvaikutus n. 1 milj. euroa 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Paljonko ammattitauti maksaa? Työntekijä sairastui polyuretaanityön aiheuttamaan astmaan 33-vuotiaana. Henkilö ei kyennyt entiseen työhönsä, lisäksi astma rajoittaa muutakin tuotannollista työtä. Päivärahaa 20 840 e; Sairaanhoito- ja tutkimuskulut 7 250 e; Eläke kuntoutusajalta (85%) 55 000 e; Haittaraha 6 165 euroa; Koulutus datanomiksi (4 vuotta) 89 000 euroa, opiskelukulut 6 200 euroa; Osa-eläke ansionalenemasta 54 000 euroa Korvauskustannukset yhteensä 170 000 euroa Vakuutusmaksuvaikutus 300 000 euroa 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Välittömät ja välilliset tapaturmakustannukset sairausajan palkka ylityökorvaukset sijaisten palkkaus uudelleenkoulutus menetetty tuotanto ja liikevaihto vaikutus vakuutusmaksuihin omaisuus- ja materiaalivahingot tutkintaan ja järjestelyihin käytetty työaika juridiset sanktiot, vahingonkorvausvastuut, oikeuskulut menetetty ammattitaito ja työpanos yrityskuvan huonontuminen ilmapiirin ja työmotivaation huonontuminen inhimilliset menetykset 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Turvallisuus tuottaa tulosta! Tuottavuus Työmotivaatio Kustannus- tehokkuus Kannattavuus Häiriötön tuotanto Työvoiman saatavuus ja pysyvyys Ilmapiiri Omistaja- arvo Laatu Yrityskuva Kilpailu- kyky Toimitus- varmuus 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Turvallisuusjohtamisen keinot 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Tavoitteena nolla vahinkoa ” Uskomme, että kaikki tapaturmat ja ammattitaudit sekä muut vahingot ovat ehkäistävissä, ja tavoitteemme niiden suhteen on nolla.” Kemianteollisuuden jätti DuPont tunnetaan näkyvästä panostuksesta turvallisuus- ja ympäristöasioihin. Sitä pidetään turvallisuuden edelläkävijäyrityksenä maailmassa. DuPontin turvallisuustoiminnan periaatteita ovat mm.: liiketoiminnan korkealuokkaisuus kaikkien vahinkojen nollatavoite jatkuva prosessien, toiminnan ja tuotteiden kehittäminen avoin vuoropuhelu sidosryhmien kanssa johdon ja henkilöstön sitoutuminen ja vastuullisuus. Jorma Saari (Työterveyslaitos): Maailman parhaat yritykset toteuttavat jo kunnianhimoisia tavoitteita ja pystyvät nollatulokseen turvallisuustyössään. Kansainväliset yritykset ovat usein suomalaisesta turvallisuustasosta selvästi edellä. Suomea selvästi huonommin kehittyneissä maissa on asetettu tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Tapaturmat eivät satu vahingossa. Nolla tapaturmaa ei jätä varaa selityksiin. Nollatapaturma-ajattelulla päästään eroon ”kiintiötapaturmista” Turvallisuuden johtaminen on vaativampaa kuin tuotannon johtaminen. Joka osaa johtaa turvallisuutta, on hyvä johtaja. Sallimalla tapaturmat yritys osoittaa sekä henkilöstölle että ulkopuolisille välinpitämättömyytensä ihmisistä yhtä hyvin työntekijöinä kuin asiakkaina Aktiivinen turvallisuustyö osoittaa johdon ja yrityksen kantavan vastuunsa. 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Turvallisuusjohtamisella vaikutetaan vahinkojen syihin Turvallisuusjohtamisella vaikutetaan vahinkojen syihin! Vahinkojen syntymisen ketju Reasonin (1997) mukaan JOHTAMINEN TEKNIIKKA IHMINEN tavoitteiden asetanta organisointi viestintä valvonta kulttuuri suunnittelu käyttö kunnossapito käyttövarmuus ergonomia vaaralliset työtavat virheet rikkomukset tiedot ja taidot Perimmäiset syyt Välittömät syyt 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo Turvallisuusjohtamisen keinot

Jatkuva parantaminen ILO-OSH 2001 OHSAS 18 001 BS 8800 ISRS 1. Toimintapolitiikka sitoutuminen tavoitteet ja päämäärät tehtävät ja toimivaltuudet resurssit 2. Suunnittelu riskien arviointi riskien hallinta koulutustarpeet sidosryhmien vaatimukset ja tarpeet 5. Johdon katselmus ja auditointi riittävyys toimivuus tehokkuus vaikuttavuus 3. Toteutus ja toimintatavat organisaatio, käytännöt, työympäristö viestintä koulutus dokumentointi palautejärjestelmät oppiminen 4. Seuranta, arvioinnit ja korjaavat toimenpiteet tarkastukset mittarit tutkinnat 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo Turvallisuusjohtamisen keinot

DuPont Safety Principles Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Turvallisuus on linjajohdon vastuulla. Työympäristön vaarat on hallittava. Turvalliset työtavat ovat työnteon edellytys. Turvalliset työtavat vaativat koulutusta. Turvallisuutta on arvioitava säännöllisesti. Turvallisuuspuutteet on korjattava välittömästi. Turvallisuus on elämäntapa. Turvallisuus on tuloksellista. Turvallisuus syntyy ihmisistä ja välittämisestä. 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo Turvallisuusjohtamisen keinot

Case Konepaja: 1½ tapaturmatonta vuotta! Kokemuksia: johdon tuki tarpeen asennemuutos motivointi tärkeää jatkuvuus Johdon näkyvä mukanaolo Teemajulisteet Turvallisuuskoulutuksen lisääminen Tiedotuksen lisääminen Turvallisuusaloitekampanja Yksilökohtainen nolla tapaturmaa -kilpailu Työn vaarojen selvitys -riskianalyysi Ohjeiden uudelleen tarkastelu Työlupamenettelyt, turvatoimet 100-prosenttinen henkilösuojainten käyttö Vaaratilanteiden tutkiminen 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Riskien arviointi ehkäisi vakavan tapaturman Konekorjaamon työryhmä teki puristintyön riskikartoituksen Ifin koulutusohjelman yhteydessä. Merkittäväksi riskiksi tunnistettiin puristimelta sinkoavat kappaleet. Puristimen ympärille hankittiin kartoituksen perusteella suojaverkko. Verkon ansiosta vältettiin vakava tapaturma, kun irtonainen kappale sinkoutui puristustyön yhteydessä suojaverkkoon. Verkon takana ollut työntekijä selvisi vammoitta. 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Ifin turvallisuuspalkinto 2002 ”Nolla tapaturmaa käytännön tasolla” Borealis Polymers Oy:n menestystekijät Johtaminen Asenteet Riskikartoitukset Työntekijät mukana Läheltäpiti-tapaukset Toimenpiteet toteutetaan 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Työsuojeluvastuu Työsuojelu on osa yritystoimintaa, joten päävastuu niin yritystoiminnasta kuin työsuojelusta on työnantajalla. ”Työnantaja on velvollinen tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. ottamaan huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. huolehtimaan siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla organisaation kaikkien osien toiminnassa.” Työturvallisuuslaki 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo Turvallisuusjohtamisen keinot

Johdon työsuojelutehtävät Ylin johto luo periaatteet ja politiikan asettaa päämäärät ja tavoitteet organisoi varaa resurssit Keskijohto huolehtii turvallisuuden ohjeistuksesta vastaa koneiden ja työvälineiden turvallisuudesta organisoi välittää tietoa valvoo työsuojelun edellytyksiä Työnjohto valvoo työolojen, koneiden, laitteiden, työvälineiden ja työmenetelmien turvallisuutta opastaa turvalliseen työhön 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Turvallisuusjohtamisen haasteita Kansainvälistyminen Yrityskansalaisuus Verkostot, kumppanuus Muutosnopeus Työntekijöiden muuttuneet tarpeet, vapaa-ajan merkitys Työmatka- ja elämysriskit Uudistuva lainsäädäntö EU-muutokset Nollatapaturma-ajattelu Asenteet, inhimilliset tekijät Isojen ja pienten yritysten turvallisuus - kuilun kasvaminen? 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo

Turvallisuusjohtamisen itsearviointi Puutteita Parannettavaa Kunnossa Esimerkillinen 1. Tunnen yrityksen turvallisuusperiaatteet ja -päämäärät. 2. Tiedän organisaationi turvallisuustason ja -käytännöt. 3. Yrityksen työturvallisuusriskit on arvioitu kattavasti. 4. Turvallisuustyölle on varattu riittävät resurssit. 5. Osallistun turvallisuustyöhön (tavoitteet, tarkastukset, kokoukset). 6. Saan riittävästi turvallisuuskoulutusta. 7. Seuraan mittareita (tapaturmat, kustannukset, työtyytyväisyys jne). 8. Vaaratilanteet tutkitaan ja puutteet korjataan. 9. Hallitsemme muutokset, vaaralliset työt sekä hätätilanteet. Suojaimia käytetään ja riskinottoa ei esiinny. 10. 21.10.2006 Riskienhallinta-asiantuntija Jaana Salo