Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014

Valtakunnalliset valvontaohjelmat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) laatii yhdessä aluehallintovirastojen (AVIt) kanssa yhdenmukaistamaan toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä sosiaalihuollon ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa. Tavoitteena on valvonnan vaikuttavuuden ja suunnitelmallisuuden parantaminen sekä ennakoivan ohjauksen kehittäminen. yhtenäistää toimintakäytäntöjä, parantaa palvelujen laatua sekä turvata asiakkaiden yhdenvertaiset oikeudet palvelujen saamiseen Tarjoaa työkaluja omavalvonnan kehittämiseen sekä apuvälineen toiminnan suunnitteluun Julkisen ja yksityisen toiminnan yhdenmukainen valvonta 2

Sosiaalihuollon valtakunnalliset valvontaohjelmat Sosiaalihuollon valvonnan periaatteita käsittelevä yleinen osa Kokonaiskuvan saaminen edellyttää sekä yleiseen osaan että palvelukohtaiseen valvontaohjelmaan tutustumista. Palvelukohtaiset valvontaohjelmat Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva vanhustenhuollossa Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut Vammaisten ympärivuorokautiset asumispalvelut Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen Kotiin annettavat palvelut ja hoito Palvelujen järjestäminen (valmisteilla) Lastensuojelun prosessit (valmisteilla) Toimeentulotuen prosessit (valmisteilla)

Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma Tarkoitettu kaikkien vammaisryhmien ympärivuorokautisen asumisen valvontaan. Palvelu on ympärivuorokautista silloin, kun asiakkailla on säännöllinen hoidon/hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Toiminta ei ole ympärivuorokautista silloin, kun yksittäisten asiakkaiden mahdolliseen tuen tarpeeseen on varauduttu ainoastaan esim. turvarannekkein.

Valvontaohjelman rakenne Valvontaohjelma jakautuu Sisältöosaan Valvonnan kohdentuminen Asianmukaisen toiminnan vähimmäisvaatimukset Suositukset toiminnan kehittämiseksi Toimeenpano-osaan Toimenpiteet, joilla valvontaohjelman sisältö jalkautetaan Liitteenä ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus Sopii käytettäväksi omavalvonnan pohja-asiakirjana. Antaa kattavan kuvan asioista, joihin valvonnassa kiinnitetään huomiota. Kuvattu toiminnan eri osatekijöille asetetut vaatimukset ja/tai suositukset.

Keskeiset säädökset ja asiakirjat sosiaalihuoltolaki (719/1982) sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987 ja 759/1987) laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1997) STM:n Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus (2003:4) Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017 Valtioneuvoston periaatepäätös 21.1.2010 ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010 - 2015 Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015 Valtion asuntorahaston (ARA) Suunnitteluopas 2011

Valvonnan painopisteet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Henkilöstö Toimitilat Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaille annettava apu, tuki ja huolenpito Asiakirjahallinta ja dokumentointi Tässä esityksessä esiteltävien vaadittavan / suositeltavan tason kriteerien pykälä- ja muut viittaukset löytyvät valvontaohjelmasta.

Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Toimintayksiköllä on toiminta-ajatus ja –suunnitelma, johon on kirjattu, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Asunnon ja asuinpaikan valinta Asiakasta ja tarvittaessa hänen läheisiään kuullaan asuinpaikan valinnassa. Palvelun antamisesta tehdään hallinnollinen päätös (julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset palvelut).

Homogeeniset ryhmät Pääperiaatteena on, että samassa toimintayksikössä asuu ainoastaan asiakkaita, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä ja tarvitsevat samantyyppisiä palveluja. On tärkeää, että alaikäiset vammaiset lapset ja nuoret sijoitetaan asumisyksikköön, jossa on vain alaikäisiä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, alaikäisten asuminen ja palvelut on järjestettävä aikuisten toiminnasta erillisessä yksikössä.

Toiminnan johtaminen Yksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö ja hänen tehtävänkuvansa sekä toimivalta- ja vastuusuhteet on määritelty. Lähtökohta on, että vastuuhenkilö työskentelee toimintayksikössä päätoimisesti. Mikäli useampi kuin yksi toimintayksikkö sijaitsee samassa kiinteistössä, samassa pihapiirissä tai muutoin lähietäisyydellä, voi sama henkilö johtaa useampaa yksikköä. Pienessä yksikössä vastuuhenkilö voi osallistua myös hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Työaika on järjestettävä niin, että vastuuhenkilöllä on riittävät edellytykset hoitaa tarvittava viranomais- ja muu yhteistyö sekä muut hallinnolliset tehtävät. Vastuuhenkilö ei siis pääsääntöisesti voi olla työvuorolistoilla yhtenä kolmivuorotyötä tekevistä työntekijöistä.

Laadunhallinta ja omavalvonta Yksikössä on omavalvontasuunnitelma ja/tai laatujärjestelmä. Riskien tunnistaminen ja torjuminen ennakolta niin, että toiminnassa sattuu mahdollisimman vähän virheitä, edellyttää toimivaa omavalvontajärjestelmää. Valvontaohjelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake sopii käytettäväksi myös omavalvonnan pohja-asiakirjana. Omavalvonta voidaan myös liittää palveluntuottajan käytössä jo olevaan laatujärjestelmään. Yhteistyö ja verkostot Yhteistyö asiakkaiden, asiakkaiden läheisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimii.

Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstöllä on lain mukainen kelpoisuus. Sosiaalipalveluihin keskittyvien toimintayksiköiden johtoon on perusteltua valita ensisijaisesti sosiaalialan tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Riittävä johtamistaito tarkoittaa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. Tämän saavuttaminen edellyttää noin kolmen vuoden työkokemusta. Asumispalveluyksiköiden on huolehdittava siitä, että niiden käytettävissä on tarvittaessa erityistyöntekijöiden apua, esimerkiksi psykiatrista osaamista tai päihdehuollon ammattitaitoa. Asiakkaiden pitää tarvittaessa saada myös sosiaalityöntekijän palveluita. Henkilökunnalla tulee olla riittävä kieli- ja muiden kommunikaatiokeinojen taito, jotta asiakkaat saavat palvelun omalla kielellään.

Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hoitohenkilöstöä 0,5 työntekijää/asukas (yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on omia henkilökohtaisia avustajia). Hoitohenkilöstöä 0,8 tai yli työntekijää/asukas muissa kuin yllämainituissa tapauksissa. Usein asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet (esim. kaksi auttajaa tarvitsevat tai haastavasti käyttäytyvät asiakkaat) kasvattavat suhdeluvun 1.5:een tai senkin yli. Avustavaa henkilöstöä 0,1-0,15/asukas. Kaikissa työvuoroissa on koulutettuja työntekijöitä

Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Lähiesimiehet lasketaan mukaan sillä osuudella, jonka he tosiasiallisesti käyttävät hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Yksikköön palveluja antavan erityishenkilökunnan (esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit) työpanos voidaan laskea mukaan hoitotyöhön. Henkilöstömitoitusta laskettaessa mukaan otetaan tosiasiallisesti läsnä oleva henkilökunta eli miehitetyt vakanssit. Hoitohenkilöstöstä vähintään 1/3:lla tulisi olla soveltuva opisto- tai AMK-tasoinen sosiaali- tai terveysalan tutkinto ja muulla henkilöstöllä sosiaali- tai terveysalan ammattitutkinto. Tavoitteena, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus. Laskennallisia mitoituksia käytetään myös silloin, kun palveluja hankitaan ostopalveluina.

Opiskelijat Voivat toimia alansa tehtävissä siinä vaiheessa, kun tutkinnosta on suoritettu vähintään 2/3. Heidän on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Käytännön työelämäjaksoilla olevia opiskelijoita ei lueta henkilöstömitoitukseen. Mikäli yksikön vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva kouluttamaton hoitotyöhön osallistuva työntekijä hankkii ammatillista kelpoisuutta oppisopimuskoulutuksella työpaikallaan, hänen opiskelun aikana tekemänsä hoitotyön osuus voidaan kuitenkin lukea mitoitukseen samalla osuudella kuin ennen koulutuksen aloittamistakin.

Lapset ja nuoret Henkilöiden, jotka hoitavat ja hoivaavat vammaisia lapsia ja nuoria, on osattava ottaa huomioon lapsen etu sekä tunnistettava eri ikäisten ja eri kehitysvaiheissa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Lasten kanssa työskentelevien rikostausta tarkastetaan. Lapsille tarkoitetuissa yksiköissä noudatetaan lastensuojeluyksiköiden mitoituksia (enintään 7 lasta/ vähintään 7 työntekijää).

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Täydennyskoulutus on järjestetty Työnohjaus ja tarvittavat konsultaatiopalvelut on järjestetty

Toimitilat Lähtökohtana on vammaisten henkilöiden asuminen tavallisilla asuinalueilla. Kuntien ei tule itse luoda eikä hyväksyä alueelleen erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä (ns. uuslaitoksia). Asuntokeskittymien muodostaminen on erityisryhmien palvelujen normalisaatioperiaatteen vastaista. Yksittäisiä lupahakemuksia käsiteltäessä Valvira ja AVIt kiinnittävät tästä näkökulmasta huomiota myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. Omakoti- tai rivitaloratkaisuissa asuntojen enimmäismäärä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidetään ehdottomana maksimina. Suositus on, että asunnot ryhmitellään pieniksi asuntoryhmiksi, esimerkiksi 15 asuntoa ryhmitellään kolmeksi viiden asunnon asuntoryhmäksi. Laatutavoitteena on, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä- että ryhmäkotimalleissa. Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan 15-20 asuntoa samassa kerrostalossa.

Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset Huonetilat ja/tai palveluyksikön muut tilat ja kulkuyhteydet mahdollistavat asiakkaan kuntouttavan toiminnan ja ulkoilun (esim. piha-alue, kerrostaloissa parveke) sekä osallistumisen. Yhteisiä tiloja ovat mm. keittiö-, ruokailu-, oleskelu ja sauna- sekä kodinhoito- ja varastotila. Nämä ja asukashuoneet yhteen laskien ryhmäkodissa pitää olla tilaa 35 - 40 neliötä asukasta kohden.

Henkilökohtaiset asunnot Asukkaan huoneen tulisi olla erillisissä asunnoissa vähintään 35 neliötä ja kaksioissa vähintään 45 neliötä. Ryhmämuotoisessa asumisessa henkilökohtaisten tilojen suositeltu vähimmäiskoko on 20-25 neliötä. Tilaa tarvitaan enemmän, jos asukas tarvitsee apuvälineitä tai lisävarusteita. Avio- tai avopareille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Myös sisaruksille tai ystäville on heidän niin halutessaan annettava mahdollisuus asua yhdessä. Yhdessä asumisen on aina perustuttava molempien tahtoon. Kahden hengen asunnon vähimmäispinta-ala on 40-50 neliötä. Lyhytaikaista tilapäistä asumista koskevat yleisesti ottaen samat tiloja koskevat kriteerit kuin jatkuvaakin asumista. Tilapäiset asunnot ovat kuitenkin valmiiksi kalustettuja.

Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan ja arvioidaan säännöllisesti. Kameravalvonta Vain perustellusta syystä, rekisteriseloste laadittu.

Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Asiakkaan palvelutarpeen arviointi perustuu luotettavalla mittarilla tehtyyn toimintakyvyn arviointiin. Palvelun antaminen on oikein ajoitettu ja palveluketjujen toimivuus varmistettu Yhteistyössä asiakkaan ja hänen edustajansa tai läheisensä kanssa laaditut ajantasaiset palvelu, kuntoutus- ja hoitosuunnitelmat Asiakasmaksut Lain mukaiset asiakasmaksut

Rajoitteet ja eristäminen Erityishuollossa olevaan voidaan kehitysvammalain mukaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. Tiedot rajoitteesta, päätöksentekijästä ja päätöksen voimassaolosta kirjataan asiakastietoihin. Rajoitteita käytetään vain poikkeustapauksissa, niiden käytöstä on kirjalliset ohjeet ja niistä tehdään merkinnät asiakasasiakirjoihin. Erityshuoltoa antavan yksikön omavalvontasuunnitelmassa pitää olla pakote- ja rajoiteosio.

Asiakkaille annettava apu, tuki ja huolenpito Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Omaehtoista elämää tukevat toimet on kirjattu noudatettavaan kuntoutussuunnitelmaan. Asiakkaalla on mahdollisuus oman valintansa mukaan osallistua kulttuuri-, virike- ja yhteiskunnalliseen toimintaan ja hänen osallistumistaan ja sosiaalisia suhteitaan tuetaan. Asiakkaalla on mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen tarpeensa mukaisesti ympäri vuoden.

Ravinto ja ruokahuolto Ruokahuolto on suunnitelmallista ja asiakkaiden erityistarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Hoivaa tarvitsevien asiakkaiden ravitsemustilaa seurataan säännöllisesti. Henkilökohtainen hygienia Asiakkailla on oikeus päivittäiseen hygieniaan ja puhtauteen.

Terveyden- ja sairaanhoito Asiakkaiden terveydentilan seuranta on jatkuvaa. Hoitoa tarvitsevalla on mahdollisuus saada tarvittavat terveydenhuollon palvelut sekä akuuteissa että pitkäaikaisissa sairauksissa. Lääkehuolto Yksiköllä on lääkehoitosuunnitelma, joka on laadittu ”Turvallinen lääkehoito” -oppaan mukaisesti. Terveyden- suojelu ja hygienia Yksikössä on hygieniapassit niillä henkilöillä, jotka käsittelevät pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia tuotteita.

Asiakirjahallinta ja dokumentointi Yksikössä tehdään asiakkaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset asiakas-/potilaskirjaukset. Tietojen käyttöoikeudesta on sovittu asiakkaan kanssa. Tietosuojavastaava on nimetty ja tietosuojasta on yksikössä ohjeistettu. Rekisterinpitäjä on määritelty ja yksiköllä on arkistointi-suunnitelma.

Valvontaohjelman toimeenpano Valvontaohjelma substanssialueen käsikirjana Informaatio-ohjaus Julkaisu, tiedotus, koulutus Valvottavien ohjaus Lupahallinnossa toiminnan asianmukaisuutta arvioidaan valvontaohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Toimintakertomuksia tarkasteltaessa varmistetaan valvontaohjelmassa asetettujen edellytysten täyttyminen. Reaktiivisessa valvonnassa käytetään tarkastuskertomuslomaketta. Muu valvonta ja ohjaus

Kohdennettu erityisvalvonta vuonna 2012 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen Yksiköiden omavalvonta Valvontaohjelman toteutumisen seuranta ja yhteistyö Valvonnan tietoperusta Yhteistyötahoina mm. THL, STM Työnjako aluehallintovirastojen ja Valviran kesken Seuranta, raportointi, tiedotus