1.7.2014 Sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalveluiden organisointi Keski- Suomessa Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenneseminaari.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

Vanhuspalvelujen kirjaamisen haasteet
Kuntamarkkinat Helsinki
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Perhesosiaalityö Kokkolassa
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISHANKE, osa II ”Oikeus.
VERHE - Keski-Suomen aikuiskoulutuksen palvelustrategian rakentaminen Päämääränä •parantaa ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijoiden kykyä tuottaa työelämälle.
Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN JA YHDISTYSTEN KUMPPANUUSFOORUMI Tervetuloa.
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
Esitys Juha Mieskolainen
MIELIPIDEKYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA elokuu 2008.
Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Keski-Suomen Vammais-Kaste
SosKes 2 – Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa -hanke SosKes 2 – Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon.
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet vuotiaille Keski- Suomessa Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sini Moberg.
Kodin ulkopuolinen väkivaltatyö ja verkostoitumisen merkitys Oulun seudulla VIA VIS –VÄKIVALTATYÖN HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI – Miten väkivallan tekijää.
Jyta alueen asumispalvelut ja niihin liittyvät palvelut
Perusturvalautakunta liite nro 5
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
Työelämäosallisuuden lisääminen on YHTEINEN ASIA Asiantuntijaryhmän ehdotukset heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Uuden kunnan palvelurakenteen toteuttaminen UusiKunta kunnanhallitusten yhteiskokous Pääsihteeri Jaana Simola.
projektipäällikkö Anna Ollila1 Anna Ollila projektipäällikkö Seminaari : Aikataulu ja resurssit.
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
1 Hannu Javanainen MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon ja siihen.
Kuinka asiakasta palvellaan hyvin? Näkökulmia yritysten tarpeiden tunnistamiseen ja oppilaitosten palveluiden kehittämiseen Salla Koivunen, Edupoli.
”Et ne kattoo, että mihin palveluihin mun pitäs mennä” Lainrikkoja-asiakkaiden näkökulma palveluihin Katariina Pekkola Teija Sundman.
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
Metalliteollisuuden yritysten ja aikuiskoulutuskeskusten verkosto (METEKADULT) TYKE –projekti Väliraportti.
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.
Viestintäsuunnitelma
Käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelua rakentamassa – varhaiskasvatuksen perusverkostot Pikassos-alueella Seija Junno Varhaiskasvatuksen suunnittelija,
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyteen tiedolla, taidolla.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia Jyväskylän alueyksikkö1 Kehittämisyksiköt : mitä pysyvä kehittämisrakenne.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Jyväskylä Paviljonki.
Työstä kii! Ratkaisuja pitkäaikaistyöttömille Alavus ja Ähtäri ESR toimintalinja 2.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Suupohjan palveluhakemisto (yritys- ja yhdistysrekisteri)
Aikuissosiaalityötä johtamassa Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuseminaari Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen.
Oulaskankaan yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 yhteistoiminta- alueen suunnittelu Vaihe.
PALVELURAKENNESELVITYKSEN SEUTUTAPAAMINEN PALVELURAKENTEEN MUUTOKSEN LÄHTÖKOHTIA.
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
IR TIETOKARTTAHANKE Yliopistokirjastojen kokoelmien kartoitusta ja kuvailua STKS:n kausijulkaisupäivä Irma Reijonen Vuokko Palonen, Raine.
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
Varhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet Pirkanmaalla
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
SUUPOHJAN PALVELUPORTIT. Suupohjan palveluportit Suupohjan palveluportit-hankkeen tavoitteena on asumis- ja hoivapalvelujen sekä seudun yhdistysten verkkopalvelujen.
Keski-Pohjanmaa-Kainuu-Oulunkaari-Lappi Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö vanhustyön kehittämisessä YHTEISTYÖ SENIORI- JA VANHUSTYÖSSÄ SEMINAARI LUOSTOLLA Marko Palmgren Suunnittelija.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
Avoimen tuotteen hallintamalli Tuotteenhallinnan työpaja
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Elinikäinen ohjaus Suomessa
Roni Nukarinen Sosionomi (AMK) (perjantaina )
Järjestöjen ja yritysten yhteistyöfoorumi -selvityshankkeen tuloksia Kari Kurkela, Ari Inkinen.
SAMAT-toiminta samanlainen, erilainen vanhemmuus …samat oikeudet, samat velvollisuudet…
Kehittämismatriisi Resurssit (miten resursoidaan?)
Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkoston
Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
PAKU –Palvelupolut kuntoon!
Perhekeskustoiminnan työpaja
Esityksen transkriptio:

Sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalveluiden organisointi Keski- Suomessa Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenneseminaari

Mitä tarkoitetaan sosiaalihuollon erityispalveluilla? Erityisosaamista vaativia palveluita, joita vaikeiden lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalveluiden tai erityispäivähoidon asiakkaiden kuntoutuksessa Esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon palvelut, pienten ja vaikeiden vammaisryhmien palvelut, vaikeat päihdeongelmat, pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat, seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen, jne.

Millaisiin ongelmiin sosiaalihuollon erityisosaamisella vastataan? Sosiaalihuollon erityisosaamista vaativat asiakastilanteet ovat usein ns. ilkeitä ongelmia. Ne eivät ’parane’ yksittäisellä toimenpiteellä tai interventiolla Sosiaalihuollon erityisosaamista vaativat tilanteet ovat usein syntyneet pitkän ajan kuluessa ja niiden korjaaminen vaatii pitkän ajan tai oppimisen elämään esim. vamman, päihderiippuvuuden, dementian kanssa Sosiaalihuollon erityisen vaikeat asiakastilanteet edellyttävät useimmiten koko perheen, lähiverkoston, paikallisten toimijoiden (esim. koulu, päivähoito, työvoima….) mukaan tuloa kuntoutusprosessiin

Jotta erityispalveluilla olisi vaikuttavuutta, palveluiden kokonaisuuden on oltava kunnossa Sosiaalihuollon erityispalveluiden vaikuttavuus punnitaan onnistuneessa arjen sujumisessa Erityispalveluiden järjestämisen periaatteena tulee olla lähipalvelulähtöisyys. Erityispalveluiden tulee pohjautua lähipalveluiden henkilöstön hyvään ammattitaitoon ja paikallisten toimintaverkostojen tuntemukseen. Erityispalveluiden tehtävänä on tukea ja täydentää lähipalveluita.

Lähipalveluiden toimivuus ratkaisee Sosiaalihuollon palvelurakennetta kehitettäessä on pidettävä erityinen huoli lähipalveluiden toimivuudesta. Jos lähipalvelut eivät toimi joustavasti, asiakkaiden omia voimavaroja ja elämän kokonaisuutta turvaten, kohoavat kustannukset ja palvelukokonaisuudesta tulee ’aukkoinen’ ja sattumanvarainen Lähi- ja erityispalveluita on kehitettävä rinnakkain

Esimerkkejä lähipalvelulähtöisestä erityispalveluiden järjestämisestä Keski-Suomessa: Lastensuojelun kiertävä erityissosiaalityöntekijä, maakunnallinen sijaishuoltoyksikkö, Päihdepalvelusäätiön liikkuva hoidontarpeen arviointityöpari, Vammaispalvelusäätiön ohjaus- ja neuvontapalvelu, Päihdepalvelusäätiön sosiaalityöntekijä Äänekosken a-klinikan vastaavana Erityispalvelu voi olla myös verkosto, palveluohjaaja tai koordinaattori, joka kokoaa asiantuntijatiimin jonkun vaikean asian ratkaisemiseksi. Tiimi voi koostua millaisista jäsenistä tahansa

Miten sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalvelut organisoidaan Keski- Suomessa? Aiheesta valmistunut esiselvitys ’Sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotanto ja organisointi Keski- Suomessa’. Kosken raportteja Alkamassa STM:n, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Saarijärven seudun kuntien rahoittama kehittämishanke ’Keski-Suomen yhteistoimintamalli: Sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalveluiden tuotannon organisointi’ Erillinen tutkimus- ja arviointihanke, jonka Stakesin Jyväskylän alueyksikkö toteuttaa

Hankkeen päätavoitteet Turvata vaikuttavat, esteettömät ja tasa-arvoiset erityispalvelut kaikille keskisuomalaisille Jatkaa jo tehtyä kehittämistyötä toimivien yhteistyörakenteiden pohjalta •Vahva maakunnallinen kuntayhteistyö •Useita keskisuomalaisia sosiaalihuollon erityispalveluita yhdistää tiivis kunta-järjestö – yhteistyö, koska sosiaalihuollon alueella ovat järjestöt perinteisesti tuottaneet vaativia erityispalveluita •Mukana myös yritysnäkökulma, sillä näitä palveluita ostetaan runsaasti myös yksityissektorilta

Hankkeen tavoitteet Kuntalaisten tasa-arvoisuus erityispalveluiden asiakkaana: Koko hankkeen lähtökohtana on keskisuomalaisen erityispalveluiden asiakkaan näkökulma. Tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoisuus koko maakunnassa turvaamalla erityispalveluiden saatavuus eri väestöryhmissä ja eri alueilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen laajan väestöpohjan palveluiden organisointi: Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien laajan väestöpohjan palveluiden organisoinnin suunnittelussa Keski- Suomessa ottamalla huomioon kuntien suunnitelmat lähi- ja yhteistoiminta-alueiden palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on koko erityispalvelurakenteen yhtäaikainen kehittäminen.

…jatkuu Erityispalveluiden jalkauttaminen lähi- ja yhteistoiminta-alueiden palveluihin: Hankkeen tavoitteena on erityispalveluiden jalkauttaminen lähi- ja yhteistoiminta-alueiden palveluihin Keski-Suomessa. Palveluohjaus erityispalveluihin: Hankkeen tavoitteena on kehittää erityispalveluja niin, että asiakkaille tarjotaan oikea-aikaista ja oikeaa hoitoa. Tällöin kuntien ei tarvitse kokeilla ja kuluttaa hukkaan resurssejaan väärillä palveluilla. Tavoitteena on palveluohjauksen kehittäminen ja parantaminen.

…jatkuu Erityispalvelutiedon organisoiminen: Tavoitteena on erityispalvelutiedon saatavuuden helppous. Hanke kokoaa yhteen pirstoutuneet erityispalvelut. Tavoitteena on määritellä selkeästi mitä kukin toimija tekee. Kolmannen sektorin ja etenkin pienten järjestöjen palvelutarjontaa pyritään nostamaan esille muiden palveluiden rinnalle. Erityispalvelutoiminnan organisoiminen: Hankkeen tavoitteena on koota yhteen erityispalveluiden toimijoiden eli kuntien, säätiöiden, järjestöjen sekä yksityisten yritysten asiantuntijuus ja palvelut. Lähipalveluissa järjestöillä on suuri merkitys maakunnassa ja yhteistyössä tulisikin korostaa myös kolmannen sektorin asiantuntijuutta ja osaamista. Tavoitteena on luoda kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä erityisalojen välinen toimiva työnjako laajan väestöpohjan palveluiden osalta.

KESKI-SUOMEN ASUKAS SOSIAALIHUOLLON PALVELUTARVE LÄHIPALVELUT YHTEIS-TOIMINTA- ALUEEN PALVELUT YHTEIS-TOIMINTA- ALUEEN PALVELUT ASIAKKAAN ERITYISPALVELUTARVE

Hanke alkaa… Hanke alkaa ja päättyy Hankkeelle valitaan projektipäällikkö Hanke toimii Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta käsin