Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.

Esitys aiheesta: "Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa."— Esityksen transkriptio:

1 Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa

2 Muutosvoimia • Väestön kehitys • Kansantaudit • Sosiaali- ja terveyspuolen menot • Kuntatalous

3 Yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – 31.12.2009 Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 Toiminnan organisointi Vaihe 3 Yhteistoiminta alueen toiminnan käynnistäminen Linjaukset Yhteistoiminta -alueen suunnittelu Toiminnan käynnistäminen Alueellisten palvelujen suunnittelu Henkilöstön muutosvalmiuden tukeminen Tavoitteet Organisointi Rahoitus Prosessit Henkilöstö 3/20079/20071/2009 12/2009 5/2007 Ohjelmistojen yhteensovittaminen

4 Esitys yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle siirrettävistä tehtävistä • Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan yhteistoiminta-alueelle (lähi, alue, erityispalvelut • Yhteistoiminta-alueen päätöksentekosta vastaa alueen demokraattinen toimielin, jolla on tarvittava määrä jaostoja • Kansanterveyslain mukainen toiminta • Laitoshoito (vuodeosastot, vanhukset, vammaiset) • Kotihoito (Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja näihin läheisesti liittyvät tukipalvelut • Erityispalvelut (päidenhuolto, perheneuvola, mielenterveystyö) • Erityistason sosiaalityö (lastensuojelun vaativat tehtävät, lastenvalvojan tehtävät) • Vammaispalvelulain mukaiset tehtävät ) Kunnille jää: • Lasten päivähoito • Asumispalvelut (vanhukset, vammaiset, mielenterveysasiakkaat, päihdeongelmaiset) • Päiväkeskustoiminta ja omaishoidontuki • Kehitysvammaisten työtoiminta ja avohuolto • Perussosiaalityö ja toimeentuloturva • Tukipalvelut Vaihtoehto : 1. Vaihtoehto 2.

5 • Yhteistoiminta alue edistää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa. • Järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti lähipalveluina, seudullisina palveluina ja alueellisina palveluina henkilöstön osaamista ja teknologiaa hyödyntämällä. Toiminta-ajatus

6 Visio Visio Elinvoimainen ja eheä yhteistoiminta-alue, joka toiminnallaan varmistaa asukkailleen laadukkaat palvelut taloudellisesti. • Ennalta ehkäisevä työ on onnistunut •Ikäbyramidi on terve •Muuttoliike kääntyy positiiviseksi •Työllisyysaste kohoaa •BKT kohoaa Visio toteutuu, jos

7 Strategiset linjaukset • Yhteistoiminta-alueen elinvoimaisuus • Terveyden edistäminen • Palvelujen saatavuus • Kustannustehokkuus • Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen

8 Yhteistoiminta-alueen elinvoimaisuus Elinvoimainen ja toimintakykyinen yhteistoiminta-alue on perusedellytys sille, että asukkaiden peruspalvelut voidaan turvata. Yhteistoiminta-alueen hallintomalli rakennetaan niin, että kansanvaltainen ohjaus toimii. Kuntalaisten, ammatillisen ja poliittisen johdon välinen vuorovaikutus on luottamuksellista ja avointa. Yhteistoiminta-alue on vetovoimatekijä. Toimenpiteet • Hallintomallin valinta • Kansalaisdemokratian varmistaminen • Tiedotustoiminta Mittarit: • Muuttoliikkeen kehitys • Työllisyysaste • Bruttokansantuotteen kehitys

9 Terveyden edistäminen Yhteistoiminta-alueella nostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdeksi toiminnan painoalueeksi ja toiminta turvataan uusissa rakenteissa poikkihallinnollisella yhteistyöllä läpäisyperiaatteella. Toiminnassa noudatetaan terveydenedistämisen laatusuosituksia. Toimenpiteet • Elinympäristön turvallisuuden parantaminen • Yhteisöllisyyden edistäminen • Terveiden elämäntapojen edistäminen ja itsestä huolehtiminen (jäsennetyn tiedon hyväksikäyttö) • Terveysliikunnan laaja-alainen edistäminen • Terveellisten ravintotottumusten ja tupakoimattomuuden edistäminen • Hyödynnetään kulttuurin terveysvaikutukset Mittarit • Laatupainotteiset elinvuodet QLY • Kansantautien summaindeksin kehittyminen • Sairastavuusindeksin kehittyminen

10 Kuntalaiset saavat peruspalvelut yhteistoiminta-alueelta Painopisteen tavoitteena on laadukas, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Palvelujen tuottamisessa panostetaan palvelukokonaisuuksiin sekä asukkaiden tarpeista lähtevien palveluprosessien kehittämiseen. Toisaalta tarvitaan myös asukkaiden omatoimisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. • Palvelut jaetaan lähipalveluihin, yhteistoiminta-alueella järjestettäviin palveluihin sekä alueellisiin palveluihin aikaisemmin tehtyjen selvitystöiden mukaisesti Toimenpiteet • Palvelutuotannon rakenteiden kehittäminen • Hoitajien ja lääkäreiden työnjaon kehittäminen • Teknologian hyödyntäminen - etäkonsultaatiot, videovastaanotot Mittarit • Vaikuttavuus (terveys/€) • Turvallisuus (kerralla oikein) • Potilaskeskeisyys ( ei laitoskeskeisyys) • Oikeidenmukaisuus (palvelut, kustannukset) • Oikea-aikaisuus (vrt hoitotakuu) (Kekomäki 2007)

11

12 Kustannustehokkuus Tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua Toimenpiteet • Yhteistoiminta-alueella on toimivat palveluketjut ja hoidonporrastus • Erityisosaamista vaativat palvelut on keskitetty • Palvelujen tuottajina voivat toimia julkisen sektorin lisäksi yksityinen ja kolmas sektori. Mittarit • Palvelun hinta €/asukas

13 Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Rakenteellisesti ja taloudellisesti vahva yhteistoiminta- alue on kilpailukykyinen henkilöstön rekrytoinnissa. Johtaminen ja esimiestyö pitää olla kunnossa. Toimenkuvat ja johtosuhteet tulee määritellä hyvissä ajoin ennen toiminnan käynnistymistä. Toimenpiteet • Henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen työkierron kautta • Yhteys yliopistolliseen sairaalaan mahdollistaa täydennyskoulutuksen • Nuorten lääkäreiden tutortoiminta • Oulaskankaan sairaalan ja terveydenhoito-oppilaitosten koulutuskeskustoiminnan kehittäminen Mittarit • Rekrytointi • Henkilöstön vaihtuvuus • Sairauspoissaolot • Henkilöstö-barometri •