Liikenteen kameravalvontaan liitetyn haltijavastuun toteuttamisvaihtoehtojen vertailua (HALTI) LINTU -seminaari Jarkko Niittymäki, TkT LT-Konsultit Oy

TAUSTA: •Yleisen liikenneturvallisuustilanteen parantaminen vaatii toimenpiteitä •Kiinnijäämisriski liikennerikkomuksista alhainen -> lisää liikennesäännöistä piittaamattomuutta •Poliisin voimavarat eivät nykyisellään riittävät liikennevalvonnan määrän lisäämiseen •Liikenneturvallisuussuunnitelma v : •Liikenteen automaattisen kameravalvonnan laajentaminen nykyisestä 280 km:stä vähintään 800 km:n

JOHDANTO: •Automaattinen kameravalvonta parantaa liikenneturvallisuutta •ajonopeudet laskevat •suurten ylinopeuksien määrä laskee •onnettomuudet vähenevät •Suomessa valvontaa vähän, halutaan laajentaa ja tehostaa •Käytössä oleva tekniikka ja lainsäädäntö rajoittavat automaattivalvontajärjestelmän tehokasta hyödyntämistä

HALLINNOLLINEN MAKSU: •Pienistä ylinopeuksista aiheutuvat seuraamukset rikoslain ulkopuolelle -> valvontavastuu poliisilta muille tahoille -> vapauttaa poliisin resursseja •Maksukehotus postitse haltijalle riippumatta siitä kuka ajoneuvoa on kuljettanut -> maksusta vapautuakseen haltijalla toimimisvelvollisuus -> asia tuomioistuimen käsittelyyn

EHDOLLINEN RIKESAKKO: •Perustuu vastustamisvelvollisuuteen • sakko lähetetään tiedoksi ajoneuvon haltijalle • maksusta vapautuakseen ilmoitettava vastustavansa rikesakon määräämistä -> poliisin esitutkinta kuljettajan selvittämiseksi -> kiistatapausten määrä vaikuttaa suoraan poliisin työmäärään

VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: Teknisen työn määrä: •Poliisin työmäärä teknisten vaiheiden osalta sama molemmissa vaihtoehdoissa •Valvonnan fyysinen toteutus (kiinteä vai liikuteltava kalusto) vaikuttaa enemmän Hallinnollisen työn määrä: •Molemmat ve:t keventävät hallinnollista työtä • ennen rikesakon tiedoksiantoa tehtävää esitutkintaa ei tarvitse tehdä •Hallinnollinen maksuseur.järj. poliisin kannalta kevyempi, sillä dekriminalisointikynnyksen alittavissa kiistatapauksissa ei tarvita poliisin työpanosta

Vaihtoehtojen arviointia: •HM: Toimivuus riippuu maksua vastustavien määrästä ja valitustien rakenteesta -> ei saa ylikuormittaa oikeusjärjestelmää •ER: Rikkeen kiistäminen johtaa poliisin esitutkintaan, tarvittaessa oikeuskäsittely -> ei saa kuormittaa liiaksi poliisia •HM: Tienpitäjä voi osallistua rikkeiden havaitsemiseen ja käsittelyyn vrt. nykyinen pysäköintivalvonta •ER vähentää henkilötyömäärää lähes kolmannekseen nykyisestä, HM vielä enemmän •Poliisin kannalta oleellista dekriminalisointi- kynnyksen taso

Arvioidut henkilötyöminuutit havaittua ylinopeusrikettä kohden dekriminalisointikynnyksellä 20 km/h (nollatoleranssi)

Arvioidut henkilötyöminuutit havaittua ylinopeusrikettä kohden dekriminalisointikynnyksellä 30 km/h (nollatoleranssi)

JOHTOPÄÄTÖKSET: •Automaattisen kameravalvonnan käyttöä halutaan tehostaa ja laajentaa •voidaan hyödyntää ylinopeuksien valvonnan lisäksi mm. bussikaistojen ja punaisten valojen noudattamisen seurannassa •Suomessa hallinnollisen käsittelyn tehostamiseksi kaksi vaihtoehtoa: •hallinnollinen maksuseuraamus tai ehdollinen rikesakko •Molemmat järjestelmät helpottavat poliisin työtä nykyisestä ja mahdollistavat rikkomusten nopeamman ja tehokkaamman käsittelyn

JOHTOPÄÄTÖKSET: •Järjestelmien suurimmat erot kiistatapauksissa •HM kuormittaa hallinto-oikeutta •ER:ssa poliisin esitutkinta •Tärkeää muotoilla lainsäädännölliset ja toiminnalliset kehykset niin, että valitusten määrä jää mahdollisimman pieneksi •Automaattiseen kameravalvontaan liittyvää tietoa saatavilla runsaasti, mutta tulkinta ja sovellettavuus ei yksiselitteistä •Suomen oloissa toimiva järjestelmä

YHTEENVETO: •Kameravalvonnan avulla voidaan liikenneturvallisuutta parantaa merkittävästi ja yhteiskuntataloudellisesti kannattavasti •Valvonnan määrällinen lisäys ei yksin riitä -> hallinnollisten työvaiheiden tehostaminen lainsäädännön muutosten kautta -> muutoksia viranomaisten toiminnassa ja kansalaisten suhtautumisessa •Automaattivalvonta on yksi osa liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävästä kokonaisuudesta