Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä Tilannekatsaus vaikutusryhmä 13.12.2012 Tuomo Suvanto.

Esitys aiheesta: "Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä Tilannekatsaus vaikutusryhmä 13.12.2012 Tuomo Suvanto."— Esityksen transkriptio:

1 Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä Tilannekatsaus vaikutusryhmä 13.12.2012 Tuomo Suvanto

2 20.9.2016www.lvm.fi 2 Työryhmä todennut  Tiemaksujen selvittämisen keskeisenä motiivina on tieliikenteen taloudellisen ohjauksen parantaminen  Taloudellisella ohjauksella halutaan vaikuttaa liikennesuoritteeseen eli tehostaa liikennejärjestelmää, vähentää ympäristöhaittoja ja parantaa turvallisuutta  Toisin sanoen autoliikenteen verotus halutaan osaksi liikennepoliittista keinovalikoimaa

3 20.9.2016www.lvm.fi 3 Mitä parannettavaa nykyisessä järjestelmässä?  Nykyisin tieliikenteen verotus kohdistuu sekä ajoneuvon hankintaan, käytettävissä oloon että todelliseen käyttöön (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero)  Nykyinen järjestelmä pitkän historiallisen kehityksen tulos. Päämotiivi ollut valtion fiskaaliset tarpeet. Nykyisin mukana myös ympäristönäkökohdat. Verotusta ei ole käytetty liikennepoliittisena välineenä.  Ongelmat taloudellisen ohjauksen kannalta: nykyinen tieliikenteen verotus on liian karkea liikkumisen ohjaamiseen  Hinnoittelujärjestelmää tulisi kehittää siten, että se mahdollistaa maksun, joka voidaan kohdistaa ajan, paikan ja ajoneuvon tyypin mukaan

4 20.9.2016www.lvm.fi 4 Kiinteiden verojen (auto- ja ajoneuvovero) ongelmia  Ei vaikuta riittävästi ihmisten käyttäytymiseen tai pahimmillaan väärään suuntaan  Johtaa epätasa-arvoon, koska keskimääräistä vähemmän ajavat subventoivat niitä, jotka ajavat keskimääräistä enemmän  Vähän ajavat maksavat suoritetta kohden enemmän vakuutusmaksua, ajoneuvoveroa ja autoveroa  Kun käytössä on paljon kiinteitä veroja, autoilijat eivät juuri hyödy taloudellisesti siitä, että ajavat vähemmän  Auto- ja ajoneuvoveroilla (kiinteitä) veroja, ei ole yhteyttä autoilijan aiheuttamiin kustannuksiin tai hyötyihin, verot on asetettu fiskaalisin perustein  Autovero ja ajoneuvovero (sekä polttoainevero) ovat regressiivisiä veroja eli pienituloiset maksavat tuloihinsa nähden enemmän kuin suurituloiset

5 20.9.2016www.lvm.fi 5 Polttoaineverotuksen ongelmia  Polttoaineveron ja auton käytön välillä (kustannusten ja hyötyjen) on selkeä yhteys: mitä enemmän ajaa sen enemmän maksaa veroa, sisäistää hyvin CO2-päästöjen aiheuttamia kustannuksia  polttoaineverolla voidaan vaikuttaa liikenteen kokonaismäärään, mutta ei liikenneverkon tehokkaaseen käyttöön, koska polttoaineveroa ei voida asettaa paikallisesti  polttoaineverolla ei voida sisäistää ruuhkakustannuksia tai paikallisia päästöjä  polttoainevero on samansuuruinen kaikilla teillä, ruuhkattomat vs. ruuhkaiset tiet, yli- ja aliverotetut

6 20.9.2016www.lvm.fi 6 Mitä tilalle?  Olisiko mahdollista löytää järjestelmä, joka toteuttaisi tehokkaan taloudellisen ohjauksen ja sitä kautta liikennepoliittiset, ympäristöpoliittiset sekä valtion- taloudelliset tavoitteet ja olisi yhteiskuntataloudellisesti järkevä  Erilaisia vaihtoehtoja on monia esim. tiemaksuja nykyisten verojen päälle tai koko järjestelmän uudistaminen kustannusneutraalisti, esim. kiinteät verot km-veroksi, jolloin autoilijoilta peritään yhteensä yhtä paljon kuin ennenkin, mutta esim. vähän ajavat maksaisivat vähemmän ja paljon ajavat enemmän kuin nykyisin

7 20.9.2016www.lvm.fi 7 Alustavat skenaariot  O-vaihtoehto: nykytilanne –Toimii vertailuvaihtoehtona –Autovero –Ajoneuvovero –Polttoainevero –Selvitetty nykyisen verotuksen kohdentumista alueellisesti

8 20.9.2016www.lvm.fi 8 Skenaario 1. Ns. Ruotsin malli eli nykyjärjestelmän täydentäminen –Nykyverojen lisäksi erillinen paikallinen maksu (esim. silta-, tunneli tai alueellinen ruuhkamaksu) –Motiivit rahoitus, liikenteen hallinta ja ympäristö –Yksittäiset silta- yms. hankkeet ovat epätodennäköisiä –Käytännössä tarkoittaisi ruuhkamaksua –Käynnistetty pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu- selvityksen päivitys

9 20.9.2016www.lvm.fi 9 Skenaario 2. Ns. Hollannin malli –Kiinteät verot muuttuviksi (auto- ja ajoneuvovero aikaan ja paikkaan sidotuksi km-maksuksi, polttoainevero ennallaan) –Logiikkana on kerätä veroja kokonaisuutena yhtä paljon kuin ennenkin, mutta eri tavalla –Raskas liikenne jäisi km-maksun ulkopuolella, koska vinjettidirektiivi edellyttää minimiveron perimistä (käyttövoimavero), ei mahdollista kompensoida km- maksua muita veroja alentamalla skenaarion logiikan mukaisesti –Vastaavasti linja-autoliikenne, maksaa vain polttoaineveroa –Olisiko raskaan liikenteen poisjäänti km-maksusta ongelma? –Ensin tarkastellaan oikeudenmukaisuusvaikutukset sitten liikenteelliset yms.

10 20.9.2016www.lvm.fi 10 Skenaario 3. Kilometrimaksu ajan, paikan ja ajoneuvon tyypin mukaan  Ajoneuvo-, auto- ja polttoainevero korvattu pelkällä kilometrimaksulla  Teoreettinen ainakin lyhyellä aikavälillä, koska polttoaineverosta luopuminen edellyttäisi EU:n yksimielistä päätöstä  Jatkotarkastelu?

11 20.9.2016www.lvm.fi 11 Skenaario 4. Kilometrimaksu ajan, paikan ja ajoneuvon tyypin mukaan sekä ajotavan mukaan  Ajoneuvo-, auto- ja polttoainevero korvattu pelkällä kilometrimaksulla, joka ottaa huomioon myös ajotavan  Teoreettinen ainakin lyhyellä aikavälillä, koska polttoaineverosta luopuminen edellyttäisi EU:n yksimielistä päätöstä  Jatkotarkastelu?

12 20.9.2016www.lvm.fi 12 Tiemaksujen vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti - Työryhmä laatii yhteiskuntataloudellisen kokonaisarvion tarkasteltavan tiemaksujärjestelmän vaikutuksista mm. liikenteen määrään (ml. muut liikennemuodot), valtion talouteen, ympäristöön, aluetalouteen, hallinnointiin jne. - Tarkoituksena on selvittää, onko tarkasteltava malli yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja kuinka sen vaikutukset kohdistuvat eri ryhmiin - Työryhmä arvioi myös, kuinka tiemaksujärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa käytännössä

13 20.9.2016www.lvm.fi 13 Vaikutustarkastelujen eteneminen  Tavoitteiden määrittely (kevät 2012)  Skenaariot maksujärjestelmistä (kesä-syksy 2012)  Oikeudenmukaisuusvaikutukset (1-3/2013)  Liikenteelliset, ympäristö, valtiontalous yms. vaikutukset 4-6/2013  Täydentävät tarkastelut tarvittaessa