Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa

Esitys aiheesta: "Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa"— Esityksen transkriptio:

1 Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Sakari Halmemies yliopettaja, TkT

2 Ulkonäkö ja olomuoto kiinteä, neste, kaasu annettu 20 °C: ssa
vaara-alue yleensä suurin kaasulla torjunnassa voitaneen muuttaa aineen olo- muotoa

3 Haju hyvälle tuoksuva ei ole aina vaaratonta pahalle tuoksuva ei ole
aina vaarallista hajuaisti voi turtua on tärkeää tietää, voiko aineen tunnistaa, kun se on vaarallista (havaittavuusraja)

4 Kiehumispiste(kp), sulamispiste(sp)
vertaamalla kp:tä ja sp:tä ympäristön lt:aan, voidaan päätellä aineen olomuoto

5 Tiheys käytetään etenkin arvioitaessa sitä, kelluuko aine veden pinnalla, vai uppoaako se nesteen tiheys vaikutta mm. imukorkeuteen ja vesi- letkulla patoamiseen

6 Viskositeetti kuvaa nesteen jäykkäliikkeisyyttä (20 °C)
verrataan veteen öljytuotteiden jäykkä- liikkeisyys on etu vuototilanteessa vaikuttaa nesteen pumpatta- vuuteen

7 Syttymisalue mitataan ASR (0-100%) voidaan verrata aineen
kyllästymisrajaan palavilla nesteillä usein kapea syttymisalue rikkailla seoksilla (> YSR) vaara siirtynyt

8 Leimahduspiste (lp) neste palaa vain höyryinä (> lp:n)
palavien nesteiden jako: ehs (lp< 0 °C), hs (lp<21 °C), s (21 <lp< 55 °C), muut palavat (55<lp<100 °C) 10 °C:n turvamarginaali

9 Itsesyttymislämpötila
hienojakoinen sumu voi syttyä jopa 100 °C alle normaalin itsesyttymisrajan kuumat metallipinnat voivat sytyttää esim. polttoaineen

10 Liukoisuus yleensä vesiliukoisuus 20 °C:ssa
täysin sekoittuva (100%), helppoliukoinen (10-99%), osittain liukeneva (1-10%), niukkaliukoinen (0,01-1%), liukenematon vesiliukoisuus auttaa tai haittaa torjunnassa

11 Höyrynpaine (hp) kp:ssä hp on 100 kPa, sp:ssä hp 0 kPa
yleensä 20 °C:ssa verrataan kyllästysarvoon (kPa=t-%) tai ASR:aan vaikuttaa pumppaukseen voidaan käyttää myrkky- kaasun vaara-alueen arviointiin (2xkPa=m)

12 Tiheysluku tai suhteellinen tiheys
verrataan kaasun käyttäytymistä ilmassa voidaan laskea molekyylimassasta (ilmalla 29) kaasun laimentuminen ilmalla vaikuttaa käyttäy- tymiseen

13 Raja-arvot (ppm) HTP8h =altistusraja työpäivälle
HTP15min =lyhytaikaisen altistuksen raja (käyttöä torjunnassa) ERPG = torjunnan suunnitteluarvo IDLH = välitön vaara (30min) havaittavuusraja LD = n xHTP

14 Esimerkki ainearvojen hyödyntämisestä
Etanolia vuotaa maahan. Lämpötila on 20 C. Mikä on etanolin maksimihöyrypitoisuus ko. olosuhteissa ? Onko syttymisvaaraa olemassa ? Onko lyhytaikainen (15 min) oleskelu etanolin lähellä terveellistä ilman hengityssuojainta ?

15 Ratkaisu esimerkkiin maksimihöyrypitoisuus (=kylläisen höyryn pitoisuus) = höyrynpaine/ilmanpaine; höyrynpaine 6 kPa, 20 C (ks. esim. OVA-ohjeista) maksimihöyrypitoisuus 6 kPa / 100 kPa = 6 % etanolin LEL (ASR) = 3 % (ks. esim. OVA-ohjeista) syttymisvaara on, sillä maksimihöyrynpitoisuus > LEL etanolin HTP15 min =1250 ppm (ks. esim. OVA-ohjeista) maksimihöyrypitoisuus 6 % = ppm >> 1250 ppm, joten lyhytaikainen oleskelu ilman hengityssuojainta on epäterveellistä

16 HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 AINEARVOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ
Etikkahappoa on vuotanut maahan. Lämpötila on 20 C. Mikä on etikkahapon maksimihöyrypitoisuus ko. olosuhteissa ? Onko syttymisvaaraa olemassa ? Onko lyhytaikainen (15 min) oleskelu etikkahapon lähellä terveellistä ilman hengityssuojainta ? Ratkaise tehtävä esim. OVA-ohjeiden avulla!

17 HARJOITUSTEHTÄVÄ 2 AINEARVOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ
Bentseeniä on vuotanut maahan. Lämpötila on 20 C. Mikä on bentseenin maksimihöyrypitoisuus ko. olosuhteissa ? Onko syttymisvaaraa olemassa ? Onko lyhytaikainen (15 min) oleskelu bentseenin lähellä terveellistä ilman hengityssuojainta ? Ratkaise tehtävä esim. OVA-ohjeiden avulla!

18 Kemikaalien ainearvo- ja suojaintietoja
Ketu-rekisteri - käyttöturvallisuustiedotteet, jopa tuotetta OVA-ohjeet (65 vaarallista ainetta) HTP -arvot 2002