Yritysten välinen yhteistyö 6.2.2013 Yritysyhteistyön perusmallit Yhteistyön kehittyminen Heidi Tuominen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 – 2012 Joensuu DM Copyright © Tekes.
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Valkokari, Hyötyläinen, Kulmala, Malinen, Möller, Vesalainen 2 p Nina Widén.
TEKNOLOGIAOSAAMISEN JOHTAMINEN Kajaanin ammattikorkeakoulu • Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 1 Ohjelma on tarkoitettu amk- insinööritutkinnon suorittaneille,
Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
Kansainvälisten tutkimuskeskusten tietotaito Kainuulaisten PK-yritysten käyttöön Projektipäällikkö, Pasi Puhakka, KE.
Tulevaisuustyöryhmän linjaukset ja suunnitelmat.
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
1/2014 Vauhtia ja virikkeitä kv-suunnitelmiin - CIMOn näkökulma Mikko Nupponen Tampere Huhtikuu 2014.
Yritysten välinen yhteistyö 30. 1
PK-kehittämispalvelut
Koulutuksen avulla kasvuun Koulutustarjontaa vähittäiskaupan alalle.
Ykkönen Yhteistyössä 1Y
Janne Peräkylä Sosiaali- ja terveysministeriö HYVINVOINTIPALVELUT JA KUMPPANUUSYHTEISÖT.
Pedagoginen kehittäminen Tavoitteet vuosille
Anne Leppänen, Hannele Torvinen & Seija Koskela

Ryhmätehtävä −Park, S. H., & Ungson, G. R Interfirm Rivalry and Managerial Complexity: A Conceptual Framework of Alliance Failure. Organization.
Hämeenlinnan ja Hattulan Elinkeinostrategia
LIIKUNTAPALVELUT Estakari, Hietanen, Jokijärvi ja Tapiola.
Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11
”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.
Luento 6: Arvoa luovat verkostot, verkoston arvon analysoiminen
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
Paikkatietojen hyödyntäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa sekä kasvatus- ja opetustoimessa Katariina Hilke Turun kaupunki / Strategia ja viestintä.
Yritysten välinen yhteistyö 23. 1
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
Millaisia verkostoja syntyy? Leena Vainio, AKTIIVI Plus Tuumasta toimeen seminaari Kuva © Neal SingletonNeal Singleton.
Tämän esityksen pohdittavana teemana on yleisen kehittämisen näkökulmasta koulun toimintakulttuuri Lähtökohtaisesti jokaisessa kouluyhteisössä tarvitaan.
Oppimisen ohjaaminen tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa Kasvatus-pilotti Tutkija KM Riikka Pajunen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
Projektin alustavat tulokset ja tulevaisuuden kehittämisnäkymät Veikko Torvinen Pietari
Työkykyjohtaminen Serviisissä
Luento 7: - Tenttiin valmistautuminen / yhteenveto kurssista
Kumppanuudella tuloksiin Yritysten keskittyminen ydintoimintoihinsa ja tukitoimien ulkoistaminen ovat muuttaneet perinteistä työyhteisörakennetta. Miten.
A365A0400 Yrittäjyys -kurssi /Terhi Tuominen.
Verkostotyön viitekehys & Sitoutuminen ja motivaatio Maaseudun YTR
PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen osana perusopetusta 1 A M K: perustehtävät OPETUST & KALUE- VAIKUTUS.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN ARVIOINTI Aila Ryynänen Neuvotteleva virkamies TEM, alueiden kehittämisyksikkö.
LUT Tuotantotalouden tiedekunta Kolmoisvelkaantuminen ja tuottavuusinnovaatiot Vesa Harmaakorpi, dekaani.
Toimitusketjujen hallinta ja sähköinen kaupankäynti
Pp.kk.vvvv Osasto Strategisempi Kevyempi Poikkihallinnollisempi Yhtenäisempi 1 Tulosohjaus  vuorovaikutteinen, sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalli.
Asiantuntijayrittäjyyden monimuotoisuus
Kolmas lähde Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelma : Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana.
Y HTEISÖLLISYYS KANSALAISTOIMINNASSA Yhteisöllisyys − mistä puhumme? Terveys ry:n miniseminaari Helsinki Elina Nivala.
HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö.
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ TykePartner III–hanke 2008 – ohjausryhmä.
KASVATUS, KOULUTUS JA YHTEISKUNTA ( ) Pantzar
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Heidi Forsström-Tuominen
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa ( ) Seminaari Framissa
Ryhmätehtävä Jarillo, J. C On Strategic Networks. Strategic Management Journal, 9: 31 – 41. Kysymykset: Mikä on strateginen verkosto Jarillon mukaan?
Feministinen opettaminen – verkkojakson esittely Sari Koski-Kotiranta Opetusteknologiakeskus.
Liiketoimintaverkostojen hallintapaneeli HABA 2004: Ahti Kare Antti Mäki Marko Lähde Mika Stenberg Riina Henriksson Teemu Virtanen.
Innovatiiviset julkiset hankinnat – yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
OPS 2016 Kunnan strategia Opetussuunnitelman perusteet Kunta KeSu.
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
Johtamisen ketju kohti tuottavuutta Yrittäjän onnenpäivä Ossi Aura
OSUUSTOIMINNALLISEN YRITYSVERKOSTON JOHTAMINEN
TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
Potentiaalisten kumppaneiden kartoittaminen
Työllistämispalveluiden tarjonnasta monimuotoisen osaamisen kysyntään
Aineettoman pääoman merkitys organisaation menestymiselle - Antti Lönnqvist
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Tiedolla johtaminen - työryhmä
HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN PERUSTEET
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Esityksen transkriptio:

Yritysten välinen yhteistyö Yritysyhteistyön perusmallit Yhteistyön kehittyminen Heidi Tuominen

Yritysyhteistyön perusmallit

Mitä tarkoittaa yritysten välisen yhteistyön malli? −Yritysten välisen suhteen laillinen ja taloudellinen (muodollinen) muoto (Contractor, 2005) −Mallin/rakenteen osa-alueita −Equity vs. Non-Equity eli pääomasidonnaisuus −Hybridit ja yhdistelmät −Rutiinit ja rutinoitunut vuorovaikutus? −Missä määrin verkostot ovat rakennetta ja miten rakenne todellisuudessa muodostuu? −Prosessinäkökulmat (esim. Contractor, 2005; Doz, 1996; Ring & Van de Ven, 1994), sosiaali-psykologiset näkökulmat (esim. Tuominen et al. 2012) Heidi Tuominen

Yhteistyömallin valinta −Rakennetta määrittävät yhteistyön tavoitteet ja yhteistyöstä saatavat mahdolliset hyödyt (Parkhe,1993; Teng & Das, 2008) −Tiedonkulku ja oppiminen −Kustannussäästöt ja kriittinen massa −Synergia −Uuden liiketoiminnan luominen ja riskin jakaminen −Uskottavuus ja imago Heidi Tuominen

Yritysyhteistyön perusmalleja −Kehittämisrengas −Yhteistyörengas −Projektiryhmä −Yhteisyritys −Yhteisyksikkö Heidi Tuominen6

Kehittämisrengas −Tiedonkulku ja oppiminen −Tiedonvaihtotapaamiset, mutta muuten toimitaan omillaan Heidi Tuominen7

Yhteistyörengas −Tiedonkulku ja oppiminen −Kustannussäästöt ja kriittinen massa −Yhteisen resurssin jakaminen kunkin omaan toimintaan Heidi Tuominen8

Projektiryhmä −Tiedonkulku ja oppiminen −Kustannussäästöt ja kriittinen massa −Synergia −Yhteisen projektin perustaminen oman toiminnan oheen Heidi Tuominen9

Yhteisyritys −Tiedonkulku ja oppiminen −Kustannussäästöt ja kriittinen massa −Synergia −Uuden liiketoiminnan luominen ja riskin jakaminen −Joint venture, yhteisen toiminnan luominen Heidi Tuominen10

Yhteisyksikkö −Tiedonkulku ja oppiminen −Kustannussäästöt ja kriittinen massa −Synergia −Uuden liiketoiminnan luominen ja riskin jakaminen −Uskottavuus ja imago −Oman toiminnan tuominen yhteisen kuoren alle −Näkyvyys ulospäin muuttuu -> fuusio Heidi Tuominen11

Allianssit ja strategiset allianssit −Allianssi on monimuotoinen, kehittyvä ja vuorovaikutteinen yhteistyöorganisaatio (Das & Teng, 1998; Doz, 1996; Ring & Van de Ven, 1994; Zeng & Chen, 2003) −Vapaaehtoinen sopimus kahden tai useamman yrityksen välillä (Parkhe, 1993) −Alliansseiksi voidaan lukea monenlaisia yhteistyöhön perustuvia organisaatiomuotoja, joiden tarkoituksena on kumppaneiden yhteisten tavoitteiden saavuttaminen (Das & Teng, 1998) ja joihin sisältyy tuotteiden, teknologioiden tai palveluiden vaihtamista, jakamista tai yhteistä kehittämistä (Gulati, 1998) −Allianssi vs. strateginen allianssi: tiedon ja resurssien jakamisen sekä luottamuksen aste (Ståhle & Laento, 2000) −Esim. yhteisyritykset, strategiset hankintajärjestelyt sekä T & K - kumppanuudet (Das & Teng, 1998) Heidi Tuominen12

Kumppanuus, partnership −Strateginen allianssi −Joint venture −T & K –yhteistyö −Vientiyhteistyö Heidi Tuominen13

Muita yhteistyön malleja? −Tuottajaosuuskunnat −Markkinointiosuuskunnat −Perheyrittäjien allianssit −Industrial district −Toimialaklusterit −Osaamisklusterit −Alueelliset ekosysteemit −Vientirengas −Virtuaaliorganisaatio Heidi Tuominen14

Yhteistyön kehittyminen

Yhteistyön kehittymisen kaari −Yhteistyösuhteen luominen −Yhteistyösuhteen ylläpito −Yhteistyösuhteessa hyötyminen −Yhteistyösuhteen kehittäminen −Yhteyksien rakentaminen −Yhteistyösuhteen lopettaminen Heidi Tuominen

Verkostomallien kehittyminen (Vesalainen) Heidi Tuominen17

Verkoston kasvutekijät (Pihkala) −Vahvat polkuriippuvuudet −Keskinäisen liikevaihdon volyymien kasvu −Verkoston matalat ulkoreunat: uusien yritysten on helppo liittyä verkostoon −Yritysten ja liiketoimintojen tilannetekijät, jotka mahdollistavat yritysten prosessien ja resurssien linkittämisen Heidi Tuominen18

Verkoston kasvureittejä (Pihkala) Heidi Tuominen19 Verkoston kvanti- tatiivinen kasvu 1. Verkosto ei kehity laadullisilla mittareilla, mutta kasvaa määrällisesti. 2. Verkosto kehittyy sekä laadullisilla että määrällisillä mittareilla. 3. Verkosto ei kehity laadullisilla eikä määrällisillä mittareilla. 4. Verkosto kehittyy laadullisilla mittareilla, mutta ei kasva määrällisesti. Verkoston kvalitatiivinen kasvu/kehittyminen

Kehittyminen kohti kokonaisuutta ja systeemiä (Pihkala) Heidi Tuominen20 Verkoston kvalitatiivinen kasvu/kehittyminen Verkoston kvantitatiivinen kasvu Markkinaehtoinen liiketoiminta ja/tai vertikaalisesti integroitunut yritys Kahden välisten ja monenkeskisten suhteiden kehittyminen Erikoistumisen lisääntyminen sekä kriittisen massan, osaamisen ja resurssien määrällinen kasvu verkostossa Verkosto strategisena entiteettinä ja operatiivisena systeeminä

Verkoston kasvun mittareita (Pihkala) Heidi Tuominen21 Mittarimerkitys osallistujien määräverkoston koko yhteenlaskettu liikevaihtoverkoston koko yhteenlaskettu taseverkoston koko yhteenlaskettu työntekijämääräverkoston koko keskinäisen liikevaihdon määrä verkoston intensiteetti ulkopuolisten käyttöasteverkoston intensiteetti verkoston tuottama lisäarvoverkoston tehokkuus toisiinsa sidoksissa olevien investointiensitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin määrä verkoston tavoitteiden strategisuusstrateginen intensiteetti koordinoinnin tasoverkoston johtaminen verkoston tiheysverkoston integrointi dynamiikkamuutoskyky, oppiminen luottamusmuodollisuuden vähentynyt tarve win/winkyky hakea yhdessä hyötyjä ja jakaa niistä syntyvää tulosta avoimesti ja oikeudenmukaisesti suhteessa panostuksiin yrittäjäkyvykkyyskyky haravoida mahdollisuuksia verkosto-osaaminenkyky yhteistyöhön ja kyky kehittää sitä

Ryhmätehtävä −Miles, R. E. & Snow, C. C The New Network Firm: A Spherical Structure Built on a Human Investment Philosophy. Organizational Dynamics, 22: 5 – 18. −Kysymykset 1.Mitä tarkoittaa Spherically Structured Firm? 2.Minkälaisia hallintotapoja Spherically Structured Firm voi käyttää? 3.Minkälainen johtamisfilosofia tukee Spherically Structured yritystä? 4.Minkälaisia käytännön vaikutuksia mallilla on johtamiseen? Heidi Tuominen