Y HTEISÖLLISYYS KANSALAISTOIMINNASSA Yhteisöllisyys − mistä puhumme? Terveys ry:n miniseminaari Helsinki 11.2.2009 Elina Nivala.

Esitys aiheesta: "Y HTEISÖLLISYYS KANSALAISTOIMINNASSA Yhteisöllisyys − mistä puhumme? Terveys ry:n miniseminaari Helsinki 11.2.2009 Elina Nivala."— Esityksen transkriptio:

1 Y HTEISÖLLISYYS KANSALAISTOIMINNASSA Yhteisöllisyys − mistä puhumme? Terveys ry:n miniseminaari Helsinki 11.2.2009 Elina Nivala

2 K ANSALAISTOIMINNAN YHTEISÖ VOI OLLA muodollinen yhteisö esimerkkinä rekisteröity yhdistys yhteisön olemassaolon osoittaa muodollinen määrittely laki velvoittaa pitämään jäsenrekisteriä → liittää tietyt yksilöt yhteisöön voi olla olemassa, vaikkei olisi mitään yhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta tai kokemusta yhteisöön kuulumisesta muodolliset rakenteet eivät itsessään synnytä kaivattua yhteisöllisyyttä

3 K ANSALAISTOIMINNAN YHTEISÖ VOI OLLA toiminnallinen yhteisö esimerkkinä järjestäytymätön ruohonjuuritason kansalaisliike yhteisön olemassaolon osoittaa jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva yhteistoiminta ja sen aikaansaama kokemus yhteisöön kuulumisesta yhteisön jäsenyys rakentuu ja vahvistuu toimintaan osallistumisen kautta → yhteisön jäsenet tuntevat toisensa voi olla olemassa, vaikkei yhteisöllä olisi muodollista määrittelyä/asemaa voi kuitenkin myös järjestäytyä muodollisesti menettämättä toiminnallista luonnettaan

4 K ANSALAISTOIMINNAN YHTEISÖ VOI OLLA symbolinen yhteisö esimerkkinä aatteellinen ryhmä yhteisön olemassaolon osoittaa voimakas kokemus yhteisöön kuulumisesta ja samaistuminen sen muihin jäseniin yhteisön jäsenyys rakentuu ja vahvistuu yhteisen aatteen sisäistämisen ja siihen sitoutumisen kautta voi olla olemassa, vaikkei yhteisön jäsenten välillä olisi juurikaan vuorovaikutusta → kuviteltu yhteisö (imagined community) vuorovaikutus kuitenkin vahvistaa symbolista yhteisyyttä

5 M ITÄ ON KAIPAAMAMME YHTEISÖLLISYYS ? kaipaamamme yhteisöllisyys rakentuu yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta henkilökohtaisista ja kokemuksellisesti merkittävistä suhteista lämmöstä ja luottamuksesta yhteenkuuluvuuden tunteesta → kaipaamme yhteisö on ensisijaisesti toiminnallis-kokemuksellinen

6 M ITÄ ON KAIPAAMAMME YHTEISÖLLISYYS ? kaikki toiminnallisesti aktiiviset ja kokemuksellisesti vahvat yhteisöt eivät ole hyvinvoinnin näkökulmasta toivottavia yhteisö voi olla vahingollinen jäsenilleen tukahduttava, kontrolloiva yhteisön hyvä ylittää yksilön tarpeet yhteisö voi olla vahingollinen ympäristölleen tuhoava, muiden hallitsemiseen pyrkivä yhteisön hyvä ylittää yhteiskunnallisen hyvän → yhteisön hyvän nimissä jopa ulkopuolisten vahingoittaminen on sallittua → yhteisöllisyyteen tulee suhtautua kriittisesti

7 M IKSI YHTEISÖLLISYYTTÄ TARVITAAN ? ( SOSIAALIPEDAGOGINEN NÄKÖKULMA ) yhteisöt ovat tarpeellisia ihmisen kasvulle persoonaksi eli omaksi ainutkertaiseksi itsekseen tietoisuuden kehittyminen omasta itsestä muista erillisenä olentona identiteetin rakentaminen itsetunnon ja -tuntemuksen vahvistuminen sosiaaliseksi eli yhteiselämään pystyväksi ja haluavaksi sosiaalisten valmiuksien kehittyminen (itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutus, suhteisiin asettuminen, yhteistoiminta…) positiivisten sosiaalisten asenteiden vahvistuminen kasvu (sosiaalistuminen) yhteiskunnan jäseneksi → yhteisöt ovat tarpeellisia inhimilliselle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille

8 M ITEN YHTEISÖLLISYYTTÄ RAKENNETAAN ? ( SOSIAALIPEDAGOGINEN NÄKÖKULMA ) kansalaistoiminnassa erityisiä mahdollisuuksia kaipaamiemme toiminnallis-kokemuksellisten yhteisöjen luomiseen tarjolla konkreettisia osallistumisen ja yhteistoiminnan muotoja vakiintuneita mutta samalla väljiä toimintamalleja osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan mielenkiintoon toiminnassa mahdollista määritellä tavoitteita itse; eivät ole ulkopuolelta annettuja muodolliset rakenteet mahdollistavat toiminnan jatkuvuutta usein taustalla symbolista yhteenkuuluvuutta vahvistavia ihanteita ihanteet samalla henkilökohtaisia ja jaettuja

9 M ITEN YHTEISÖLLISYYTTÄ RAKENNETAAN ? ( SOSIAALIPEDAGOGINEN NÄKÖKULMA ) positiivista yhteisöllisyyttä rakentavan kansalaistoiminnan periaatteita vuorovaikutus tärkeämpää kuin muodolliset rakenteet jokaisella mahdollisuus osallistua yhteistoimintaan − ei vain katselijana vaan toiminnan toteuttajana ohjaaja on innostaja, mahdollistaja, tukija toiminnan tavoitteiden asettaminen yhdessä yhteinen ja yksilöllinen tavoitteisiin sitoutuminen toiminnan jatkuva yhteinen reflektoiminen synnyttää yhteisen oppimisprosessin toiminnan toteuttaminen dialogisessa vuorovaikutuksessa osallistujien tasavertaisuus ja jokaisen ainutlaatuisuuden kunnioittaminen → yhteisö ei alista jäseniään aito yhteiseen näkemykseen pyrkiminen avoimessa prosessissa, jossa jokainen on valmis muuttamaan omia lähtökohtaoletuksiaan yhteenkuuluvuutta tuetaan positiivisin mielikuvin

10 KIITOS! Elina Nivala elina.nivala@stm.fi p. 050 405 1700