Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli–ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma

Kurssitiedot Luennot (18 h) + oheismateriaali korvaa 4 op Tentti 6.5.2009 klo 9-12 (MaA103), uusintatentti 20.5.2009 klo 9-12 Osiot ja oheismateriaalit: Ontologia: Luennot (3 h x 6 h = 18 h) = 2 op ja Lammenranta: Tietoteoria/ Pritchard: What Is This Thing Called Knowledge?/ Morton: A Guide through the Theory of Knowledge = 2 op

Kurssin tavoitteet Opiskelija tunnistaa ontologian ja tietoteorian tutkimuskohteet Opiskelija hallitsee peruskäsitteet ja tuntee keskeiset teoriat ja niiden perustelut Opiskelija tuntee tieteenalan historiallisen kehityskulun

Suoritusmuodot Luentopäiväkirja (Ontologia) http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/fil/opiskelu/luentopaivakirja Lukemispäiväkirja (Tietoteoria) http://users.jyu.fi/~plyyra/opetus/FILP340/Lukemisp%e4iv%e4kirjaohje_FILP340.pdf http://www.edu.fi/page.asp?path=498,516,37445,63643 Käsitekarttatentti (Ontologia ja/tai tietoteoria)

Luentorunko 18.3.2009 Ontologian ja tietoteorian status ja identiteetti filosofian osa-alueina Historiallista taustaa Tietoteoria: pikainen ekskursio Tietoteorian klassisia kantoja: rationalismi ja empirismi …25.3. Tietoteorian haaste ontologialle

Filosofian kysymykset Aluksi filosofian piiriin kuuluivat kaikki todellisuutta koskevat kysymykset ”Tieteiden äiti” Nykyisin filosofia tutkii erityistieteiden itsestään selvinä pitämiä teoreettisia perusteita Vähitellen Antiikissa ja Keskiajalla filosofiasta erkaantui eri tieteenaloja omiksi erityistieteikseen. Kehityskulku jatkuu, esimerkki kognitiotiede. Filosofian tehtävä kaventuu.

Filosofian erityisalat Filosofian kysymyksiä: mitä ovat arvot? → etiikka, aksiologia mitä on merkitys? → semantiikka, kielifilosofia mitä on totuus? → totuusteoriat, kielifilosofia, tietoteoria mitä on kauneus? → estetiikka mitä on vapaus? → yhteiskuntafilosofia, etiikka, ontologia.. mitä on oikeus? → oikeusfilosofia, yhteiskuntafilosofia ym.

Mitä ontologia tutkii?

Kysymykset olevan ja tiedon luonteesta ovat filosofian perustavimpia (ensimmäisiä ja viimeisiä) kysymyksiä jonka vastauksesta riippuvat vastaukset muihin kysymyksiin

Metafysiikka Yleinen metafysiikka (metaphysica generalis) tutkii olevaa olevana = ontologia Erityinen metafysikka (metaphysica specialis) tutkii erityisiä olevia ja niiden olemisen tapaa: (Jumalaa, sielua, maailmaa → teologia, psykologia, kosmologia)

Metafysiikan peruskysymykset Riku Juti (Johdatus metafysiikkaan, 2001): metafysiikalla muutama peruskysymys: Mitä tarkoittaa olla (olemassa)? Mikä on olemisen mieli? Mikä on oleva olevana? Mitkä ovat olevan tavat tai lajit (ja niitä koskevat lait)?

Mitä tässä luentosalissa on?

Ontologia ja kategoriat Kategorisointi (taksonomia), olevan jakaminen perustavimpiin luokkiin (kategorioihin) Mitkä ovat olevan (olevana) peruskategoriat ja miksi? Ontologian tehtävä jakaa olevan lajit ominaisuuksiensa perusteella perusluokkiin - ja selvittää lait, jotka koskevat näitä luokkia

Miten? "Metafyysiset uskomukset tulee oikeuttaa pätevän päättelyn, kokemuksen tai terveen järjen keinoin. Oikeutusprosessin tulee olla julkinen ja siinä esiintyvien päättelyketjujen kenen tahansa riittävän harjaantuneen ajattelijan toistettavissa. Metafysiikassa ei siis pidä vedota mystiseen kokemukseen, jumalalliseen ilmoitukseen tai muihin julkisuuden, toistettavuuden ja arkiajattelun periaatteet rikkoviin menetelmiin. Metafysiikka pyrkii puolueettomaan tietoon tutkimuskohteestaan.” (Juti 2001)

Olevan yleisimmät kategoriat Mitä kaikkea olevaa siis on? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.?

Esiontologiset teoriat todellisuudesta Ennen ontologiaa oltiin kiinnostuneita todellisuuden rakenteesta Animismi (henkiuskonto): kaikella on mieli tai sielu Todellisuutta voi selittää psykologisin käsittein: puu haluaa kasvaa jne. Monistinen materialistinen (hylozoistinen, hyle = aine) teoria

Antiikin ontologiset teoriat Antiikissa alettiin muodostaa tieteellisiä teorioita todellisuuden luonteesta Thales (n. 636-546 eaa., ensimmäinen filosofi): kaikki on vettä Anaksimandros (n. 609 eaa.-n. 546 eaa.): kaikki on ikuista, määrittämätöntä alkusubstanssia (apeiron). Evoluutioteoria; ihminen kehittynyt vesieläimistä Anaksimenes (n. 585-525 eaa.): kaikki on ilmaa eri tiheysasteissa Tieteellinen = systemaattinen, ei tarinallinen, ”mikä jokin on?” Anaksimandros: ihminen kehittynyt vesieläimistä

Parmenides (515-450 eaa.) Ensimmäinen metafyysikko: hän otti ensimmäisenä tutkimuskohteeksi itse olevan olevana (τό όν) Miletolaiset selittivät luonnon (fysis) rakennetta ottaen sen olemisen itsestään selvänä Parmenides: Kaikki olevat ensi sijassa ovat (koostuvat olemisesta) Mikään ei muutu. Muuten joudutaan ristiriitoihin Oleva on yksi, pysyvä ja pallonmuotoinen Parmenides erotti toisistaan todellisuuden ja ilmentymän. Aistit tuottivat doxaa, luuloa/mielipidettä (= sotkuinen ja sekava ilmenevä maailma) Järjen avulla päästiin tietoon olevasta (aletheia) (= täydellinen oleva maailma) Zenon jatkoi Parmenideen perinnettä

Herakleitos (535-475 eaa.) Herakleitos (Hämärä): kaikki on tulta. vastakohtien jännite ”Sota on kaiken isä ja kuningas” ”Kaikki tulee yhdestä ja yksi tulee kaikesta”. ”Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi”, ”Kaikki virtaa” Sielu on tulta ja vettä: ”Kuiva sielu on viisain ja paras” Herakleitos näyttää olevan täysin vastakkaisilla linjoilla Parmenideen kanssa Kuitenkin hän ajatteli, että järki (nous/logos) on yksi ja sama kaikilla ja se on yhteydessä olevaan: ”Kaikki on yksi.”

Antiikin ontologiset teoriat Empedokles (490-430 eaa.): oleva pallonmuotoinen sekoitus neljä elementistä Anaksagoras: πανσπερμία, kaikki sisältää kaiken idun Atomistit Empedokles: evoluutioteoria Anaksagoras: eidos, humoraalipatologia

Platon ja Aristoteles Platon (427-347 eaa.)(<Parmenides <Pythagoras <orfilaisuus) Ihana ideamaailma vs sekava aineellinen maailma Vain ideat ovat todellisia, aistien kautta tiedetty on mielipidettä ja uskomusta (ilmentymää) Tietäminen mahdollista, koska sielu ennen ihmiseen tuloa on nähnyt ideoita Aristoteles (384-322 eaa.) : ideat ovat aineellisten olioiden muotoja

Termien historiaa ja etymologiaa Fysiikka tarkoitti Aristoteleella oppia luonnosta (φυσισ/fysis) ”Fysiikan jälkeen” viittasi keskiaikaiseen kirjastoluokitukseen, Nimi viittaa osuvasti oppiin ”luonnontieteiden tuolla puolen” ”Ensimmäinen filosofia” luontoa koskevien kirjoitusten jälkeen hyllyssä sijaitseviin kirjoituksiin.

Termien historiaa ja etymologiaa Rudolf Göckel (lat. Goclenius, 1500-luku): termi ”ontologia” Ontologia sanan ών/ουσα/όν sanavartalosta οντο- ”oleva” ja λογος ”oppi”, kirjaimellisesti ”oppi olevasta” Metafysiikka-termi tulee sanoista τα μετά τα φυσικά, mikä tarkoittaa ”fysiikan jälkeen”

Huomion kääntäminen itseen: tietoteoria René Descartes (1596-1650) ja Immanuel Kant (1724-1804): Ensin on kysyttävä: ”mitä voimme tietää”? Vasta sitten voimme vastata todellisuuden rakennetta koskeviin kysymyksiin Descartes: Meditationes de prima filosofiae (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta) käsitteli tietoteoriaa (vrt. Aristoteles)

Refleksiivinen filosofia Tämä on refleksiivistä filosofiaa Refleksiivisessä filosofiassa on käännetty huomio maailmasta itseen, subjektiin Kysytään tiedon mahdollisuutta transsendentaalifilosofia kysyy mahdollisuuksien ehtoja Descartes, Kant, fenomenologia, hermeneutiikka, ”subjektifilosofiat”

Mitä on tieto? Platon: perinteinen tiedon analyysi: ”Tieto on perusteltu tosi uskomus” Analyysi voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) mitä on perustelu? 2) mitä on totuus? 3) mitä on uskomus?

Vastaesimerkki Titta tarkkailee sorsia syksyisellä järven rannalla. Vedessä ui kymmenen sorsaa. Äkkiä luuluu laukaus, ja yhdeksän sorsaa räpiköi lentoon. Yksi sorsa jää lillumaan veteen. Titta ajattelee: ”yksi sorsa ei pelästynyt laukausta”. Vedessä näkyvä sorsa ei olekaan oikea vaan metsästäjän tuoma täytetty houkutuslintu, jota Titta luulee oikeaksi sorsaksi. Mutta kaislojen seassa piilossa on yksi sorsa, joka ei halunnut lähteä mukaan. Siispä Titalla on perusteltu tosi uskomus Se ei kuitenkaan ole tietoa Perinteinen tiedon analyysi ei olekaan riittävä Kattava tiedon analyysi odottaa vielä tekijäänsä (onko mahdollinen?)

Perusteltuus Perustelu/oikeutus on tietoteorian kannalta merkittävä (välttämätön) asia Perustelut liittyvät usein tiedon lähteeseen Eri tapoja perustella tai oikeuttaa tieto on ainakin: Koherenssi muun tiedon tai joidenkin peruslähtökohtien kanssa: rationalismi Kokemus: empirismi Ym.

Rationalismi Järki on merkittävä tiedonlähde: rationalismi. Rationalistit tavoittelivat absoluuttista, täysin varmaa tietoa. Geometrian, matematiikan ja logiikan totuudet näyttävät ikuisilta, pysyviltä ja järjen avulla saavutettavilta. Seuraavien lauseiden totuus ei riipu kokemuksesta: ”Kolmion kulmien summa on 180o.”, ”2 + 2 = 4.”, ”Sorsa on lintu”, poikamies on naimaton ym. Nämä totuudet ovat analyyttisiä totuuksia. Ne ovat välttämättä totta Rationalistit: järjen avulla päättelemällä voimme päästä selville todellisuuden luonteesta sellaisena kuin se on

Menetelmällinen epäily Mutta miten saavutamme perustan, jonka pohjalta päättelemme? René Descartes (1596-1650): epäilyn menetelmä Kun löydämme jotain, mitä emme voi epäillä, sille voimme perustaa tietomme Melkeinpä kaikkea voimme epäillä Aistiperäistä tietoa Matematiikkaakin!

Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Kenties kaikki on unta? Kenties ilkeä demoni tuottaa havaintomme? Onko aistien tuottama kokemus on suuri illuusio? Näyte tarkkaamattomuussokeudesta Näyte muutossokeudesta

Cogito-argumentti Voin epäillä tietoisuuteni kohteita. Mutta voinko epäillä omaa epäilyäni? En ainakaan voi epäillä sitä, ettenkö epäillessäni ole tässä ja ajattelen ”Cogito ergo sum.”, suom. ”Ajattelen, siis olen.”

Kahdenlaista perusainesta Descartes: on olemassa kahdenlaista todellisuuden perusainesta Dualismi: Aine on ulottuvaa ja konkreettista (res extensa), ajattelu (res cogitans) ei ole Aivojen käpyrauhasessa on näiden eri ainesten välisen vaikutuksen välityskeskus

Muita rationalistisia teorioita Rationalistit päätyivät erilaisiin näkemyksiin. Baruch Spinoza (1632-1677): on vain yksi perusaines, Jumala eli Luonto Monismi Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716): on olemassa loputtomasti todellisuuden perustekijöitä Pluralismi

Maailmankuvan muutos Maailmankuva muuttui Uuden ajan alussa (Galilei, Newton) Aristotelinen finalistinen materialistinen maailmankuva korvautui uudenlaisella deterministisellä materialistisella maailmankatsomuksella.