Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista:

Esitys aiheesta: "Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista:"— Esityksen transkriptio:

1 Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista:
Muodon kautta, esim. Järjellä (rationalismi) todellisuuden ”loogisen rakenteen” kuvaaminen kielen tai käsitteiden kautta (deskriptiivinen, refleksiivinen transkendentaalinen metodi). Esimerkkinä kohta olemisen käsitteen (olla-verbin merkitys) selvittäminen.

2 ..ja sisältö Sisällön kautta.
Tulevassa lähestytään olevaa lähinnä sisällön kautta eli tarkastellaan, mitä olevan lajeja on ja aletaan jälleen kategorisoida Sitä ennen ihmetellään hieman kysymystä olemisen merkityksestä (ensi viikolla).

3 Luentorunko 13.11.2007 Olemisen mieli Olevan kategoriat
Yksilöoliot ja ominaisuudet Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen Universalia-kiista Realismi Realismin muodot Realismin ongelmat ..Nominalismi (20.11.)

4 Olemisen mieli Heidegger: Sisältölähtöinen ontologia (Aristoteleen tapa lähteä suoraan olevista) on peittänyt perustavimmat kysymykset: Muotolähtöinen: Mitä tarkoittaa oleminen? Mikä on olemisen mieli? Miksi jotain on pikemmin kuin ei ole? Pitäisi palata takaisin Parmenideeseen

5 Mitä tarkoittaa ”oleminen”?
Olemassaolon klassinen ongelma: Miten siitä, mitä ei ole, voidaan sanoa, ettei se ole, koska sen, mistä pitäisi voida sanoa jotain, pitää olla olemassa? Parmenides: Vain oleva on, ei-oleva ei ole. Oleva on yksi, siitä erillistä olevaa ei ole

6 Mitä tarkoittaa ”oleminen”?
Onko olemisen käsitteellä sisältöä? Onko oleminen (olemassaolo) ominaisuus? Ominaisuuksilla on vastaominaisuuksia, ja ei-olemassaolo ei voi olla minkään ominaisuus. Oleminen on kiinnittynyt nykyhetkeen toisin kuin ominaisuudet Aristoteles: Olemassa olevilla on ominaisuuksia mutta olemassaolo ei itse ole ominaisuus Olemassaolo sisältyy jo kaikkeen. Sen sanominen ei yleensä ole informatiivista.

7 Olla-verbin merkitykset
Oleminen ja olemassaoleminen (Russell) Subsistointi ja eksistointi (keskiajan filosofit) S.A. Kivinen: 7 merkitystä tai käyttöä olla-verbillä: 1. kopula (predikaatio): kissa on musta 2. subsumptio (luokkainkluusio): kissa on eläin 3. identiteetti: iltatähti on aamutähti 4. olemassaolo: on kissoja 5. konstituutio: kissa on solujen joukko 6. representaatio: tuo on kissa (osoitettaessa kissaa valokuvassa) 7. ”konveijaus” (intensionaalinen versio 2:sta): kissuus on eläimyyttä 8. sijainti: kissa on pöydällä 8. nimittäminen?

8 Sisältölähtöinen kysymys: Mitä olevia on?
Mitä olevan lajeja on, mistä perusluokista se koostuu? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.?

9 Ockhamin partaveitsi Wilhelm Okkamilaisen ( ?) ontologinen partaveitsiperiaate: meidän tulee tulla toimeen mahdollisimman vähäisellä määrällä luokkia. Partaveitsi on teoreettisen yksinkertaisuuden periaate. Okkamilainen: tarvitaan vain yksi kategoria, konkreettiset yksilöoliot

10 Monismi Ockhamin partaveitsen parhaiten toteuttavat teoriat ovat monistisia: perusluokkia on vain yksi Materialismi: on konkreettisia, materiaalisia olioita Fysikalismi: on vain fysiikan kuvaamia ilmiöitä Fenomenalismi/idealismi: on vain havainto-/sieluainesta.

11 Yksilöoliot ja ominaisuudet
yleisoliot nominalismi realismi

12 Yleiset ominaisuudet–yksilöoliot / abstraktit–konkreettiset asiat
Yleisoliot (universaalit) vs Yksilöoliot abstraktit oliot vs. konkreettiset oliot ≠

13 Abstraktit ja konkreettiset oliot
Konkreettisuus = ajallis-avaruudellisesti sijoittunut Vain yksi konkreettinen olio voi sijaita samassa ajallis-avaruudellisuus paikassa. Abstraktius(< ab + trahere = ”vetää pois”) = ei ajallis-avaruudellista sijaintia mahdollisuus usean sijaita samassa avaruus-ajallisessa paikassa.

14 Abstraktit ja konkreettiset oliot
Konkreettisen olion kanssa voi esiintyä abstrakteja olioita samalla kertaa mutta ei muita konkreettisia olioita. Vertaa konkreettinen–abstrakti-erottelua materiaalinen–immateriaalinen- erotteluun: konkreettinen voi olla immateriaalinen esimerkiksi fenomenalismissa Voiko materiaalinen olla abstrakti?

15 Abstraktit ja konkreettiset oliot
Esimerkki: Kissa on konkreettinen yksilöolio, jolla on avaruus-ajallinen sijainti. Kissan ominaisuus mustuus on abstrakti ominaisuus. Abstrakti ominaisuus sileäkarvaisuus voi olla samaan aikaan samassa paikassa kuin mustuus. Lisäkysymys, onko mustuus jollain tavalla yhteinen kaikille mustille olioille, kuuluu universalia-kiistaan.

16 Ominaisuudet: universalia-kiista
Universalia-kiista koskee ykseys moneudessa –ongelmaa (The One over the Many) Yhteinen lähtökohta on samankaltaisuus, samaksi tunnistettava ykseys moneudessa Eri olioissa näyttää olevan jotain samaa. Jotkut oliojoukot ovat keskenään enemmän samanlaisia toistensa kanssa kuin toiset oliojoukot Mihin samaksi tunnistaminen perustuu?

17 Ominaisuudet Ykseyttä moneudessa edustavat ne, mitä kutsumme ominaisuuksiksi. Myös suhteet ja luokat voivat edustaa ykseyttä moneudessa, Tulevassa keskitytään ominaisuuksiin. Ominaisuuksia voi jakaa monella tapaa: Derivatiiviset/ei-derivatiiviset ominaisuudet Relationaaliset/ei-relationaaliset ominaisuudet Aktuaaliset/dispositionaaliset/modaaliset ominaisuudet Primaariset/sekundaariset ominaisuudet Toteutuneet/ei-toteutuneet ominaisuudet Välttämättömät/satunnaiset ominaisuudet (substanssin ongelma) Ym.

18 Universalia-kiista: kysymykset ja kannat
Onko mustuus sama monella mustalla oliolla? Vai onko niin, että mustuutta itsessään ei ole, ainoastaan mustia konkreettisia yksilöolioita? Vai onko mustuus itsessään olemassa, mutta jokaisella oliolla on oma abstrakti mustuutensa Vai ainoastaan mustuutta ja muita ominaisuuksia ominaisuuksia ja niiden yhdistelmiä?

19 Universalia-kiista: realismi
Kaikki mustat oliot jakavat saman olemassa olevan universaalin mustuus. Universaalit tai ”yleisoliot” ovat toistuvia, ne voivat toteutua useissa yksilöolioissa tai muissa universaaleissa. Yksilöoliot eivät voi toteutua useasti, ainoastaan toteuttaa. mustuus toteutuu

20 Realismin sisältö Universaalit muodostavat yleisyytensä perusteella hierarkioita. Yksipaikkaiset universaalit (ominaisuudet) – monipaikkaiset universaalit (relaatiot, relationaaliset ominaisuudet). Vaativat monta yksilöoliota toteuttamaan. Samankaltaisuus = yhden ja saman ominaisuuden jakaminen

21 Realismin motivaatio Ontologiset syyt: - Tervejärkisyys
2) Semanttiset syyt: - Kielenkäyttö (ja ajattelu), jossa subjektiin liitetään attribuutteja - Viittaaminen substantiivisilla ominaisuustermeillä

22 Ontologiset syyt Vastaa paremmin arkikäsitystä ja tervettä järkeä, että ominaisuuksia on olemassa. Toimimme olettaen niiden olemassaolon Onko tapamme toimia vailla ontologista perustetta?

23 Semanttiset syyt Realisti: tavallinen ominaisuustermejä (”musta” ja ”mustuus”) sisältävä kielenkäyttö voidaan selittää vain olettamalla universaaleja. Etenkin niiden väitelauseiden merkitys ja totuusarvo, joissa subjektiin liitetään ominaisuuksia (subjekti–attribuutti -yhdistelmä/ subjekti–kopula–predikatiivi) ja sellaiset, joissa esiintyy substantiivisia ominaisuustermejä, kuten ”mustuus”.

24 Semanttiset syyt: esimerkki
Otetaan lause ”Tuo kissa on musta” Mihin perustuvat sen merkityksellisyys ja totuusarvo? Lauseen subjekti ”kissa” on yksilöolion nimi ja viittaa siihen. Predikatiivi ”musta” on universaalin nimi ja viittaa siihen.

25 Semanttiset syyt: substantiivitertmit
Kuitenkaan predikatiivit eivät varsinaisesti nimeä universaalia: Lauseessa ”Kissa on ketterä”, ”ketterä” ei ole universaalin nimi, sen nimi on ketteryys. Predikaatit eivät nimeä, vaan ilmaisevat universaalin. ”Ketterä” viittaa tiettyyn olioon tai oliojoukkoon ja samalla ilmaisee universaalin ketteryys. Substantiivimuotoiset ominaisuutta tarkoittavat sanat ovat universaalien nimiä ja viittaavat niihin

26 Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit
Yleinen muoto: ”Kissa on ketterä” voidaan kääntää lauseeksi ”Kissa toteuttaa ketteryyden” Kaikki lauseet voidaan kääntää samalla tavalla: ”a on F” → ”a toteuttaa F:yyden”

27 Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit
”Ketteryys”, ”mustuus”, ”kissa” (eläinlajina) voivat olla lauseiden subjekteja ja objekteja. Jopa lauseet, joissa ominaisuustermejä ei esiinny, saattavat viitata tiettyyn universaaliin ominaisuuteen: ”Nämä asiat jakavat useita piirteitä keskenään”. Realisti: tällaisten lauseiden viittauskohteet on oltava (olemassa olevia) universaaleja. Todistamisen taakka on aina realistilla, jos nominalisti onnistuu tuottamaan teorian ominaisuustermien käytöstä.

28 Realismin ongelmat Miten yksilöoliot ja yleiset ominaisuudet ovat yhteydessä toisiinsa? Muodon ja sisällön ongelma Toteuttamisen käsite on hämärä ja osoittautunut ongelmalliseksi.

29 Toteutuminen Universaalit voivat toteuttaa muita universaaleja ja jopa itsensä: värittömyys on ominaisuus, jonka värittömyys itse toteuttaa. Universaali joko toteuttaa itsensä tai ei toteuta. Saadaan universaali itsetoteuttamattomuus. Jos tämä universaali toteuttaa itsensä, se toteuttaa itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden → ristiriita. Jos se puolestaan ei toteuta itseään, se toteuttaa jälleen itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden → ristiriita. → Dilemma

30 Toteutuminen (<Platonin Parmenides-dialogi) Voidaan ajatella, että ykseyden toteutuminen moneudessa vaatii (tapahtumaluokka-) universaalin toteutuminen ollakseen mahdollinen/ymmärrettävä. Toteutumisen tapaukset vaativat tullakseen ymmärrettäviksi toteutumisen toteutumisen (toteutuminen2) universaalin, tämä taas toteutumisen3 → päättymätön regressi Toteutuminen ei itse voi olla suhde lainkaan? Mikä se sitten on? ”side” (tie, nexus)? Tyydyttävää selitystä ei ole esitetty

31 Konkreettiset yksilöoliot
Konkreettinen = avaruus-ajallinen, vain 1 kpl 1 paikalla 1 hetkellä. Yksilöolio = toteuttava, ei toteutuva. Niiden olemassaolo on satunnaista (= ei välttämätöntä). Yksilöolioilla on ajallinen rajallinen kesto. Ne muuttuvat ajassa, pysyen muutoksista huolimatta samana.

32 Teoriat konkreettisista yksilöolioista
Teoriat konkreettisista yksilöolioista voidaan jakaa ensi sijassa seuraavan kysymyksen suhteen: onko konkreettisilla yksilöolioilla sisäistä rakennetta? 1. Nominalistit: ei ole, konkreettiset yksilöoliot ovat ontologisesti yksinkertaisia. 2. Universalistit, tropistit: kyllä, konkreettisilla yksilöolioilla on monimutkainen sisäinen rakenne, joka koostuu ontologisesti yksinkertaisemmista olioista.

33 Teoriat konkreettisista yksilöolioista
Jälkimmäiset teoriat voidaan edelleen jakaa sen suhteen, mitkä ovat tämän rakenteen osatekijät? Yleisesti ajatellaan, että yksilöoliot koostuvat ominaisuuksistaan. Musta kissa koostuu koostaan, painostaan, väristään, fyysisistä osistaan. Onko olemassa muita osatekijöitä, joista konkreettiset yksilöoliot koostuvat? 2 a) V: Ei ole. → ryvästeoria 2 b) V: Kyllä on. → substraattiteoria 3) Substanssiteoria: sisäinen rakenne on, vaikka yksilöoliot ovat ontologisesti yksinkertaisia.

34 Ryvästeoria konkreettisista yksilöolioista
Ryvästeorioiden mukaan on olemassa vain ominaisuuksia. Konkreettinen yksilöolio koostuu tietystä ominaisuuksien yhdistelmästä. mustuus + sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys . ominaisuusn =

35 1 kategoria: vain abstraktit oliot
2 kategoriaa: abstraktit ja konkreettiset oliot 1 kategoria: Konkreettiset oliot Teoriat konkr. 1löolioista Ryvästeoria Universalia absque res (Russell & Blanshard) X 1 kategoria: Universaalit Universalia ante res/ U. in rebus (Metafyysinen realismi) 2 kategoriaa: Universaalit ja yksilöoliot Stoutin trooppiteoria Luokkanominalismi/ Locken trooppiteoria Karu nominalismi / Predikaattinominalismi/ Konseptualismi 1 kategoria: Yksilöoliot

36 Ryvästeoria (RT) konkreettisista yksilöolioista
Motivaatio: 1. (< empirismi) Havainnossa oliot koostuvat aistilaatujen yhdistelmistä. Aistilaatuja vastaavat ominaisuudet, joten kokemuksen perusteella konkreettiset oliot voivat hyvin olla ominaisuuksien (universaalien tai trooppien) yhdistelmiä. 2. Teoreettinen yksinkertaisuus. Millaisessa suhteessa ominaisuudet ovat toisiinsa yhdessä yksilöoliossa verrattuna muiden kimppujen ominaisuuksiin? Mikä ”ontologinen liima” pitää ne yhdessä? V: Ominaisuuksien suhde toisiinsa on metafyysisesti perustava (compresence..), sitä ei voida selittää. Me vain havaitsemme ominaisuuksien esiintyvän rypäissä.

37 Ryvästeorian ongelmat
1. Ontologinen ”liima” 2. Epätosi periaate ”erottamattomien identiteetti” (EI) → (EI): Jos a on kvalitatiivisesti täysin identtinen (eli samojen ominaisuuksien ryväs) b:n kanssa, a on b. Koska voi olla olemassa kaksi kvalitatiivisesti täysin samanlaista yksilöoliota, jotka ovat numeerisesti erillisiä, (EI) on epätotta. Universaalien suhteen realistinen teoria ei kykene erottamaan kahta numeerisesti erillistä täysin samankaltaista yksilöoliota, koska ne olisivat samojen ominaisuuksien rypäitä. Ei koske trooppiteoriaa.

38 Ryvästeorian ongelmat
3. Kielenkäyttö, jossa subjektiin liitetään attribuutteja, ”a on F”. Ryvästeorian mukaan ei ole subjektia, vain attribuutteja. Otetaan lauseet: ”Kissa on musta”, ”Kissa on sileäkarvainen” ja ”Kissa on viirusilmäinen”. Mihin ”kissa” viittaa näissä lauseissa? KT: ominaisuuksien yhdistelmään.

39 Ryvästeorian ongelmat
Jos ”kissa” viittaa tällaiseen ominaisuuksien ryväs, silloin kaikki lauseet ovat tautologisia ja ei-informatiivisia: ”Mustuuden, sileäkarvaisuuden, viirusilmäisyyden ym. ryväs on sileäkarvainen”. RT: Eri lauseenjäsenissä onkin eri ryväs. Mutta silloin puhutaan eri olioista. RT: Lause ”Kissa on sellainen ja sellainen” voi olla mielekäs ja informatiivinen, koska viitatessamme johonkin meidän ei tarvitse tietää kaikkea siitä.

40 Ryvästeorian ongelmat
4. Samana pysyminen ajassa. Yksilöoliot pysyvät samana ajassa, mutta ne muuttuvat ajan mittaan toisenlaisiksi. Ne pysyvät samana muutoksista huolimatta. RT:n mukaan kaikki ominaisuudet ovat essentiaalisia ominaisuuksia rypäälle; jos ryväs muuttuu, olio muuttuu. Siispä RT:n mukaan yksilöoliot eivät voi muuttua, mikä ei ole totta.

41 Substraattiteoria (ST)
Koska oliot kuitenkin muuttuvat, on oltava jokin, mikä takaa olioiden samana pysymisen muutoksista huolimatta. Olioissa täytyy olla jotain muutakin kuin ominaisuudet. (EI) ei ole totta → ominaisuuksien lisäksi täytyy olla jokin, mikä takaa, että kaksi kvalitatiivisesti identtistä yksilöoliota voivat olla numeerisesti erillisiä.

42 Substraattiteoria Konstituenttien tasolla sama periaate kuin (EI), ”konstituenttien jakavien identiteetti” (KI): Jos a:n konstituentit ovat samat ja ainoastaan samat kuin b:n, a on b. (KI) on tosi periaate, toisin kuin (EI). Jos konstituentteja ovat vain ominaisuudet, (KI) = (EI). Tämä ei voi pitää paikkansa, koska (KI) on totta ja (EI) epätotta. Toisin sanoen ominaisuudet eivät voi olla yksilöolion ainoat konstituentit.

43 Substraattiteoria Substraattiteorian mukaan konkreettinen yksilöolio koostuu ominaisuuksista ja niiden kantajasta, substraatista, johon ominaisuudet kiinnittyvät. mustuus + sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys . ominaisuusn = Substraatti

44 1 kategoria: vain abstraktit oliot
2 kategoriaa: abstraktit ja konkreettiset oliot 1 kategoria: Konkreettiset oliot Teoriat konkr. 1löolioista Substraattiteoria Universalia sine rebus (Russell & Blanshard) X 1 kategoria: Universaalit Universalia ante res (Metafyysinen realismi) U. in rebus 2 kategoriaa: Universaalit ja yksilöoliot Stoutin trooppiteoria Locken trooppiteoria Luokkanominalismi Karu nominalismi / Predikaattinominalismi/ Konseptualismi 1 kategoria: Yksilöoliot

45 Substraatin tehtävät ja luonne
Substraatti on ”ontologinen liima”, joka sitoo yhteen yksilöolion ominaisuudet omistamalla ne. Substraatti takaa ajassa samana pysyvyyden ominaisuuksien muuttumisesta huolimatta. Se myös selittää, mikä erottaa kvalitatiivisesti erottamattomien erillisyyden. Tästä seuraa se, että substraatin identtisyys määräytyy täysin erilliseksi ominaisuuksista. Se on paljas yksilöolio.

46 Substraattien ongelmat
1. Empirismi: ”emme havaitse kuin ominaisuuksia” ST: Jos havaitsemme kaksi numeerisesti erillistä mutta kvalitatiivisesti erottamatonta yksilöoliota, meidän täytyy havaita niiden substraatit. (Ei hyvä argumentti trooppiryvästeoriaa vastaan). RT: tässä oletetaan se, mikä pitää selittää.

47 Substraattien ongelmat
2. Substraatti on käsitteenä epäkoherentti: Sillä, millä ominaisuudet ovat, ei ole ominaisuuksia! Onko ominaisuudettomuus ominaisuus? 3. Kaikki muutokset sallittuja → antiessentialismi. Onko antiessentialismi ongelma?