Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty ANTIIKIN AIKANA (s )

Esitys aiheesta: "Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty ANTIIKIN AIKANA (s )"— Esityksen transkriptio:

1 Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty ANTIIKIN AIKANA (s. 29-32)
Antiikki n. 800 eaa.-400 jaa.

2 Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty
FILOSOFIAN SYNTY 500-luvulla eKr. luonnonfilosofit alkoivat selittää ympäröivää maailmaa myös järjen avulla. Vaurastuminen ja lisääntyvä vapaa-aika mahdollistivat tieteellisen ajattelun. Vaikutteita saatiin Egyptistä ja Babyloniasta. 400-luvulla sofistit opettivat maksua vastaa. He kiinnittivät huomion maailmankaikkeuden sijasta ihmiseen. Hellenistisellä kaudella syntyivät epikurolainen ja stoalainen koulukunta. EMPIRISMIN SYNTY Klassisella kaudella teorioita ryhdytään perustelemaan havaintojen ja kokeiden avulla. TIETEIDEN ERIYTYMINEN FILOSOFIASTA • Hellenistisellä kaudella 300–200-luvulla eKr. Aleksandriasta tulee Ateenan kilpailija. tähtitiede maantiede luonnontiede kielitiede lääketiede geometria

3 Filosofia Hippokrates Ptolemaios Eratosthenes Arkhimedes Aristarkhos
matemaatikko useita teknisiä keksintöjä, kuten vesiruuvi ja erilaiset sotakoneet Arkhimedeen laki valmisti planetaarion Määritteli pallon ja sylinterin pinta-alan, ympyrän kehän ja halkaisijan välisen suhteen. luonnonfilosofit, sofistit epikurolaisuus, stoalaisuus Sokrates, Platon, Aristoteles Arkhimedes Filosofia Aristarkhos tähtitieteilijä Planeetat kiertävät aurinkoa, eivät maata. lääketiede Hippokrateen vala Lääketiede perustui havaintoihin. Hellenistisellä kaudella ihmisruumiin leikkauksilla lisättiin anatomian ja fysiologian tuntemusta. Antiikin tieteen keskeiset saavutukset Hippokrates Eukleides Geometrian oppikirjaa käytetty nykypäiviin asti. Ptolemaios Eratosthenes tähtitieteilijä Esitteli maakeskeisen (geosentrisen) maailmankuvan, joka oli hallitseva keskiajalle asti. tähtitieteilijä, matemaatikko Laski maapallon ympärysmitan.

4 Keskiajan maailmankuva (s. 60-66)
Keskiaika n Geosentrinen maailmankuva: taivaankappaleet kiertävät maapalloa kiinnittyneinä taivaankansiin. Maailma ja maailmankaikkeus oli luotu ihmistä varten, joten ihminen saattoi muokata luontoa omiin tarpeisiinsa. Kaikki tieto oli jo olemassa: oppineiden tehtävä oli välittää jumalan lahjana antama tieto ihmisille, ei keksiä uutta.

5 KESKIAJAN TIETEELLINEN AJATTELU
LUOSTARIT TIETEEN JA KULTTUURIN KESKUKSIA kopioitiin ja kuvitettiin antiikin kirjoja opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa hoidettiin sairaita kehitettiin tieteitä ja taiteita menetti merkitystään yliopistojen myötä

6 Tiede ja yliopistot Yliopistolaitos syntyi ja 1100-lukujen vaihteessa. Yliopistot saivat toimilupansa paavilta tai hallitsijalta. Opetuskielenä oli latina. Keskiajan yliopistoissa harjoitettiin neljää tieteenalaa. Maantieteessä ja luonnonfilosofiassa kuvattiin eri valtakuntia, kasvi- ja eläinkuntaa. Tiedot perustuivat kuulopuheisiin, ei silminnäkijähavaintoihin. Taikauskolla vielä suuri merkitys.