Ylitarkastaja Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Ylitarkastaja Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Linjausten sisältö Perusteluosa - väestön fyysisen aktiivisuuden tila ja liikunnan harrastaminen Linjausosa - visio 2020 - neljä isoa linjausta valittu kehittämisen kohteiksi Resurssit Seuranta ja arviointi Linjaukset sisältävät kaksi osaa: perusteluosan ja linjausosan. Perusteluosassa on kuvattu liikunnan edistämisen perusteita, koottu tuoretta tutkimustietoa liikunnan merkityksestä kansanterveydelle ja –taloudelle sekä analysoitu eri ikä- ja väestöryhmien fyysisen aktiivisuuden tämänhetkistä tilaa ja harrastamisen mahdollisuuksia. Linjausosassa tuodaan esiin liikunnan edistämisen visio vuodelle 2020, perustellaan valitut painopisteet ja esitetään niiden toteuttamiseksi runsas joukko toimenpiteitä. Lisäksi kuvataan olemassa olevia resursseja ja esitettään keinoja niiden tehokkaammalle hyödyntämiselle. Lopuksi luodaan katsaus linjausten toimenpiteiden seurantaan ja arviointiin.

VISIO 2020 Istumme vähemmän, liikumme enemmän koko elämänkulun aikana Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu uusimpaan tutkimustietoon, sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa. - Visiossa kiteytyy se, mihin pyrimme, ja mitkä ovat keskeisiä asioita vision toteutumiseksi. Visio toteutumiseksi tarvitaan seuraavien kokonaisuuksien toteutumista: 1) Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. 2) Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. 3) Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu uusimpaan tutkimustietoon, sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen 4) Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. 5) Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. Suomi on tällä hetkellä yksi liikunnan edistämisen kärkimaita Euroopassa. Tiedonvaihto eri maiden välillä on tärkeää, jotta hyvät käytännöt ja kokemukset saadaan leviämään mahdollisimman laajasti. Uusia linjauksia esitelläänkin lokakuussa Helsingissä pidettävässä eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston kongressissa.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Olemme valinneet neljä linjausta, joilla katsotaan olevan runsaasti potentiaalia suomalaisten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Erityisesti haluamme korostaa fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä eri ikä- ja väestöryhmien arjessa. Haluamme vahvistaa liikunnan roolia terveydenhuollossa ja laajentaa liikunnan edistämistyön koko yhteiskunnan asiaksi. Linjausten polttopisteeseen valittu sellaisia kohderyhmiä tai osa-alueita, joiden liikkumisesta on syytä olla eniten huolissaan, ja joiden osalta kehittämistoimenpiteet ovat olleet marginaalisia (tietyt väestöryhmät, organisatoriset kokonaisuudet). Linjaukset ovat siis kohdennettu, eivät sisällä kaikkia (hyvin eteneviä) terveysliikunnan edistämistoimia. Tällä voidaan esim. vauhdittaa eri olemassa olevien ohjelmien vahvistusta vaativia toimenpiteitä (esim. Liikkuva koulu & yläkouluikäiset). Keskeistä läpileikkaavasti vähentää sukupuolesta, sosioekonomisista ja muista eriarvoistavista tekijöistä aiheutuvaa liikunnasta syrjäytymistä. Toimenpiteissä erityisen keskeistä on terveysliikunnan sisältöjen vahvistaminen eri koulutusohjelmissa sekä kumppanuuden rakentaminen eri hallinnonalojen, organisaatioiden ja ammattiryhmien kesken.

Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Tavoite Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumistaan Toimenpiteitä mm. Istumisen määrästä ja tauottamisesta maininnat normeihin Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi Keskeiset työelämätoimijat vaikuttamaan työpäivän aikaisen istumisen vähentämiseen Työkalut ja hyvät käytännöt istumisen vähentämiseksi Tietoa koulutuksiin liiallisen istumisen haitoista Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Istumista vähentävät toiminta- ja työtavat kouluihin, työpaikoille jne Yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun ja rakennusalalle lisää fyysisen aktiivisuuden näkökulmaa Kuten ministeri Huovinen totesi, me suomalaiset istumme aivan liikaa lähtien päivähoidosta ja koulusta jatkuen työelämään vanhainkotiin. Istumisen vähentämiseen ei ole vielä kovinkaan paljon tehty laaja-alaisia toimenpiteitä. Nyt kun istumisen haitallisuudesta on runsaammin tutkimustietoa, on hyvät perusteet lähteä toteuttamaan keinoja ongelman vähentämiseksi. Ehdotamme toimia muun muassa seuraaviin asioihin: 1) Istumisen määrästä ja tauottamisesta maininnat normeihin 2) Laaditaan kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi 3) Keskeiset työelämätoimijat vaikuttamaan työpäivän aikaisen istumisen vähentämiseen 4) Työkalut ja hyvät käytännöt istumisen vähentämiseksi 5) Tietoa koulutuksiin liiallisen istumisen haitoista 6) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 7) Istumista vähentävät toiminta- ja työtavat varhaiskasvatukseen, kouluihin, opiskelu- ja työpaikoille, sairaaloiden ja ikääntyneiden hoidon toimintakulttuureihin 8) Yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun ja rakennusalalle lisää fyysisen aktiivisuuden näkökulmaa

Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa Tavoitteet Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän a) Mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton b) Mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee Tavoitteenamme on, että kaikenikäiset liian vähän liikkuvat olisivat fyysisesti aktiivisempia ja myös harrastaisivat liikuntaa enemmän. Tieto liikunnan hyödyistä ei monestikaan riitä motivoimaan liikunnan harrastamiseen. Meidän on terveyshyötyjen lisäksi tuotava esiin entistä enemmän liikkumisen iloa, elämyksiä, virkistystä ja yhdessäoloa. On tärkeää tuoda esille jo pienenkin aktiivisuuden lisäämisen hyödyt hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Jokainen voi löytää itselle mieluisan tavan liikkua, olipa se hyötyliikuntaa tai jonkin lajin harrastamista. Liikkumattomuushaasteen ratkaisemisessa avainasemassa ovat ne organisaatiot, joissa ihmiset suurimman osan päivästään viettävät: päivähoito, koulut, opiskelu- ja työpaikat, palveluasuminen ja kotihoito sekä terveyden ja sosiaalihuollon laitokset (esim. terveyskeskukset, sairaalat, lastenkodit). Näissä tulisi enemmän fyysisesti aktiivista aikaa; tarvitaan muutosta toimintakulttuureissa. Olosuhteet voivat estää tai kannustaa liikkumiseen. Merkittäviä ovat kävely- ja pyöräilyolosuhteet sekä arjen ympäristöt, esim. päiväkotien ja koulujen pihat, palvelutalojen ja vanhainkotien pihat ja lähiympäristöt sekä terveyskeskusten ja sairaaloiden pihat.

Nosto 2. Liikkumisen lisääminen elämänkulussa (jatkoa) Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti Alle kouluikäiset ja heidän vanhempansa (perheet) Liian paljon istuvat ja ylipainoiset nuoret yläasteella ja ammattikoulussa Ikääntyneet työikäiset Toimintakyvyltään heikentyneet, kotona asuvat ikäihmiset Valtakunnantason toimenpiteitä mm. liikunnan aseman vahvistaminen: lait, asetukset ja niiden toimeenpano terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja opetusalan koulutussisällöt hyvät käytännöt: kulkutavat, liikunnalliset toimintakulttuurit jne. työyhteisöjen liikunta- ja hyvinvointiohjelmat, työkykypassi yhdyskunta-, ympäristö- ja liikennesuunnittelu, tekniikka ja rakennusala toimintamalleja lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikunnan tarjoamiseksi ja tukirakenteita sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen On tärkeää edistää kaikkien kansalaisten liikuntaa. Tukea tarvitsevat kuitenkin eniten ne, jotka liikkuvat liian vähän. Elämänkulussa on liikunnan kannalta erityisen merkityksellisiä ikä- ja elämänvaiheita sekä kohderyhmiä. Haluamme nyt erityisesti nostaa esiin näitä ryhmiä: vähiten liikkuvat alle kouluikäiset ja heidän vanhempansa, liian paljon istuvat ja ylipainoiset nuoret yläasteella ja ammattikoulussa, vähiten liikkuvat ja/tai ikääntyneet työikäiset, toimintakyvyltään heikentyneet, kotona asuvat ikäihmiset ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset. Liikunnan edistämistyössä on mahdollista onnistua, mikäli liikunta onnistutaan sovittamaan joustavasti osaksi ihmisten elämäntilanteita. Esitämme toimia mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: - liikunnan aseman vahvistaminen: lait, asetukset ja niiden toimeenpano - terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja opetusalan koulutussisällöt - hyvät käytännöt: kulkutavat, liikunnalliset toimintakulttuurit jne. - työyhteisöjen liikunta- ja hyvinvointiohjelmat, työkykypassi - yhdyskunta-, ympäristö- ja liikennesuunnittelu, tekniikka ja rakennusala - toimintamalleja lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikunnan tarjoamiseksi ja tukirakenteita sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen

Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Tavoitteet Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa Toimenpiteitä mm. koulutussisällöt, liikuntaneuvonnan lisääminen, palveluketjun kehittäminen, terveysliikuntaviestintä, uudet terveyspalveluinnovaatiot, tietokannat, kuntien hankintasopimukset, liikunta hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa, työkalut ja hyvät käytännöt, liikunnallisen kuntoutuksen roolin selvittäminen ja kehittämissuunnitelma Tavoitteenamme on, että fyysinen aktiivisuus ja liikunta tulevat vahvemmin osaksi elämäntapaohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä henkilöstö on avainasemassa liikunnan puheeksi ottamisessa – neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, terveysasemilla, vanhusten hoitolaitoksissa jne. On tärkeää, että henkilöstöllä on paitsi ajantasainen tietämys liikunnan terveyshyödyistä ja alueen liikuntamahdollisuuksista, niin myös hyvät neuvonta- ja motivointitaidot sekä taito tehdä moniammatillista yhteistyötä. Liikunnan tulee olla osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen sekä hoito- ja kuntoutusprosessien kehittämistä. Liikunnan osuutta hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa tulee vahvistaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinten ongelmista kärsivien osalta sekä opiskelija- ja oppilashuollossa. Liikunnallisen kuntoutuksen tehostamiseksi tarvitaan lisää moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön keskuudessa. Tässä voimme ammentaa oppia muista Pohjoismaista, joissa liikunnallisen kuntoutuksen asema on Suomea vahvempi. Toimenpiteitä esitetään mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: koulutussisällöt, liikuntaneuvonnan lisääminen, palveluketjun kehittäminen, terveysliikuntaviestintä, uudet terveyspalveluinnovaatiot, tietokannat, kuntien hankintasopimukset, liikunta hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa, työkalut ja hyvät käytännöt, liikunnallisen kuntoutuksen roolin selvittäminen ja kehittämissuunnitelma.

Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Tavoitteet Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta Toimenpiteitä mm. Liikunta koko yhteiskunnan ja erityisesti kuntien strategiseksi valinnaksi Sidosryhmäjohtaminen, strategisille kumppanuuksille vuoropuhelurakenteet Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan aseman vahvistaminen lainsäädäntöuudistuksissa, kuten uudistuvassa liikuntalaissa Uuteen hallitusohjelmaan sekä eri sektoreiden strategioihin fyysisen aktiivisuuden edistäminen Vaikuttaminen veroratkaisuihin ja tukikäytäntöihin Tavoitteenamme on, että 1) Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys tunnistetaan keskeisenä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin eri näkökulmista vaikuttavina tekijöinä ja ne otetaan huomioon läpäisyperiaatteella koko yhteiskunnassa – päätöksenteossa, hallinnossa, politiikoissa, toimintatavoissa, ympäristöissä, yhteisöissä ja myös yksilötasolla. On tärkeää panostaa erityisesti ylimmän johdon sitouttamiseen liikunnan edistämiseen. 2) Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Kuntien johdon tulee tunnistaa liikunnan merkitys sekä kunnan talouteen vaikuttavana tekijänä, kunnan vetovoimatekijänä että kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin merkityksellisenä luojana. Liikunta on kunnan asukkaan perusoikeus ja sille tulee rakentaa vahvat perusteet kuntakohtaisiin hyvinvointi- terveys- ja liikuntastrategioihin. Toimenpiteitä esitetään mm. Liikunta koko yhteiskunnan ja erityisesti kuntien strategiseksi valinnaksi Kansalaisten perusoikeuden vahvistaminen päivittäiseen omatoimiseen tai ohjattuun liikuntaan - Sidosryhmäjohtaminen, strategisille kumppanuuksille vuoropuhelurakenteet - Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan aseman vahvistaminen lainsäädäntöuudistuksissa, kuten uudistuvassa liikuntalaissa - Uuteen hallitusohjelmaan sekä eri sektoreiden strategioihin fyysisen aktiivisuuden edistäminen - Vaikuttaminen veroratkaisuihin ja tukikäytäntöihin

Linjausten toteutus Yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma valmisteilla - Onnistuminen edellyttää kaikkien keskeisten tahojen toimimista ja resurssien kohdentamista samassa suunnassa - Tarvitaan vahvaa ja avointa yhteistyötä, innovaatioita, uusia ratkaisuja sekä laadukasta johtamista ja koordinointia OKM:n ja STM:n yhteisessä TELI-ohjausryhmässä on valmisteilla yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma. Se tulee sisältämään runsaasti valtakunnallisia ja paikallistason toimia linjausten toteuttamiseksi. Kullekin toimenpiteelle määritetään vastuutaho. Suunnitelma sisältää osin jo olemassa olevien toimien jatkamista ja vauhdittamista sekä osin uusia toimenpiteitä. Toimenpiteitä toteutetaan vaiheittain, Toimeenpanon onnistuminen edellyttää kaikkien keskeisten tahojen toimimista ja resurssien kohdentamista samassa suunnassa. - Tarvitaan vahvaa ja avointa yhteistyötä, innovaatioita, uusia ratkaisuja sekä laadukasta johtamista ja koordinointia.

Resurssit Rahoituslähteitä mm. OKM, STM, LVM, YM, RAY, OPH, EU-rahoitus Nykyisten resurssien tehokkaampi käyttö: rahoittajien välisen strategisen yhteistyön kehittäminen ja rahoitusten suuntaaminen yhteisiin kohteisiin Valtakunnallisten toimenpiteiden kumppanuusrahoitukset Uusien tahojen kutsuminen mukaan Valtionhallinto edistää terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämistä resurssiohjauksen avulla. Eri ministeriöillä on omat painotuksensa liikunnan edistämistyössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö myöntävät eri momenteilta tukea muun muassa eri ikäisten liikunnan edistämiseen ja liikkumisympäristön kehittämiseen. Myös opetushallitus ja raha-automaattiyhdistys ovat merkittäviä rahoittajia. Kansallisen rahoituksen lisäksi on mahdollista hakea EU-rahoitusta sekä eri kansallisista lähteistä että suoraan EU:sta. Haluamme kannustaa myös muita hallinnonaloja ja alaisia laitoksia suuntamaan resursseja liikkumisen edellytysten tukemiseen omilla toimialoillaan. Rahoittajien välisen yhteistyön kehittämisellä ja rahoituksen suuntaamisella yhteisiin kohteisiin on mahdollista tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä. Kumppanuusrahoituksista on saatu erinomaisia kokemuksia valtakunnallisissa liikunnan edistämishankkeissa. Tarvitsemme myös uusia rahoituslähteitä ja –kumppanuuksia esimerkiksi yritysmaailmasta.

Linjausten seuranta ja arviointi Seurantajärjestelmä: 1) Ydinseuranta: rajattu määrä indikaattoreita, jotka luovat kokonaiskuvan linjausten kokonaisuudesta - STM, OKM, TELI-ohjausryhmä - pääosin objektiivisin mittarein kerätty väestötason tieto 2) Laaja seuranta: VLN:n toteuttama valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella Määrälliset tavoitteet ja valitut indikaattorit Edellyttää laaja-alaista olemassa olevien tiedonkeruumuotojen hyödyntämistä ja parantamista sekä osin uusien luomista Linjausten seurannan tarkoituksena on paitsi seurata toimenpiteiden edistymistä niin myös parantaa tietopohjaa ja kannustaa toimijoita liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Seuranta on osin kytketty EU:n seurantajärjestelmän kanssa eurooppalaisen vertailun mahdollistamiseksi. Seurantajärjestelmä koostuu kahdesta osasta: Ydinseuranta: rajattu määrä indikaattoreita, jotka luovat kokonaiskuvan linjausten kokonaisuudesta - vastuussa STM, OKM, TELI-ohjausryhmä - pääosin objektiivisin mittarein kerätty väestötason tieto 2) Laaja seuranta: VLN:n toteuttama valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella Kullekin linjaukselle on asetettu määrällisiä tavoitteita. Linjausten toteutumista seurataan sovittujen indikaattoreiden pohjalta, jotka kuvaavat väestön fyysisen aktiivisuuden ja istumisen määrää valtakunnan tasolla. Kattavan seuranta- ja arviointijärjestelmän luominen edellyttää laaja-alaista olemassa olevien tiedonkeruumuotojen hyödyntämistä ja parantamista sekä osin uusien tiedonkeruumuotojen luomista.

Kutsumme teidät kaikki mukaan toteuttamaan yhdessä linjauksia suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämiseksi!